Koska niin (yllättävän) moni on ollut meidän kohtalosta huolissaan, niin tulen nyt kirjoittelemaan tämän hetken kuulumisia...
Väännettiin miehen kanssa asioista kättä netin välityksellä aamuun asti, ja sovittiin lopulta että selvitetään käytännön asiat nyt viikonloppuna kahden kesken. Ollaan se kyllä toisillemme velkaa, onhan meillä yhteinen lapsi ja yhteishuoltajuus, ja vähän kirjoitettua historiaakin.
Ties monennenko kerran, vaikka tilivelvollinen en varsinaisesti olekaan, niin sanon nyt vielä että tämä juttuhan oli niinsanotusti se viimeinen naula arkkuun. En ole tehnyt mitään päätöksiä löyhin perustein, vaan tällaiset asiat ovat hiertäneet meidän suhdettamme jo pidempään. Jos näkisin mitään kipinää suhteen jatkamiselle, varmasti tekisin niin, sillä olisihan se helpompaa.
Nyt kuitenkin tuntuu siltä että tilanne vaatii näinkin radikaaleja toimenpiteitä kuin ero ja erilleen muuttaminen. Paljon on asioita selviteltävänä, mutta uskon että aamun tuodessa viisautta molempien päähän, saamme puhuttua asioista niinkuin aikuiset ihmiset.
Nuoriahan me olemme, mutta olemme myös pienen lapsen vanhempia ja vastuussa siitä että asiat alkaa rullaamaan edes jollain tapaa.
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, ja erityisesti niille, ketkä tarjosivat täysin vieraille ihmisille apua parhaansa mukaan. Jos tästä jotain hyötyä oli, niin se, että olen alkanut taas luottaa yhteisön voimaan.
Oli niitäkin ketkä olivat sitä mieltä että koko aloitus oli pelkkä vitsi, enkä syytä teitä siitä. Keskustelu meni loppupeleissä vähän turhankin värikkääksi ja ulkopuolisia tahoja revittiin kenenkään sitä tahtomatta mukaan, ja siitä olen pahoillani. Sekin asia on kuitenkin jo selvitetty.
Jahas, tässä nyt uusin selostus sitä kaivanneille, jatketaan harjoituksia ja pidetään kahvipannut kuumina, arvon naiset.
kielletty &
pompom
Väännettiin miehen kanssa asioista kättä netin välityksellä aamuun asti, ja sovittiin lopulta että selvitetään käytännön asiat nyt viikonloppuna kahden kesken. Ollaan se kyllä toisillemme velkaa, onhan meillä yhteinen lapsi ja yhteishuoltajuus, ja vähän kirjoitettua historiaakin.
Ties monennenko kerran, vaikka tilivelvollinen en varsinaisesti olekaan, niin sanon nyt vielä että tämä juttuhan oli niinsanotusti se viimeinen naula arkkuun. En ole tehnyt mitään päätöksiä löyhin perustein, vaan tällaiset asiat ovat hiertäneet meidän suhdettamme jo pidempään. Jos näkisin mitään kipinää suhteen jatkamiselle, varmasti tekisin niin, sillä olisihan se helpompaa.
Nyt kuitenkin tuntuu siltä että tilanne vaatii näinkin radikaaleja toimenpiteitä kuin ero ja erilleen muuttaminen. Paljon on asioita selviteltävänä, mutta uskon että aamun tuodessa viisautta molempien päähän, saamme puhuttua asioista niinkuin aikuiset ihmiset.
Nuoriahan me olemme, mutta olemme myös pienen lapsen vanhempia ja vastuussa siitä että asiat alkaa rullaamaan edes jollain tapaa.
Kiitos kaikille keskusteluun osallistuneille, ja erityisesti niille, ketkä tarjosivat täysin vieraille ihmisille apua parhaansa mukaan. Jos tästä jotain hyötyä oli, niin se, että olen alkanut taas luottaa yhteisön voimaan.
Oli niitäkin ketkä olivat sitä mieltä että koko aloitus oli pelkkä vitsi, enkä syytä teitä siitä. Keskustelu meni loppupeleissä vähän turhankin värikkääksi ja ulkopuolisia tahoja revittiin kenenkään sitä tahtomatta mukaan, ja siitä olen pahoillani. Sekin asia on kuitenkin jo selvitetty.
Jahas, tässä nyt uusin selostus sitä kaivanneille, jatketaan harjoituksia ja pidetään kahvipannut kuumina, arvon naiset.
kielletty &
pompom