Eikö kaikille ero olekaan helpotus?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja hölmö
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
H

hölmö

Vieras
Tässä eräs tuttavani on keskellä eroprosessia ja hän kuittaili minulle, kun en ollut jaksamisiaan kysellyt.

Siis itse olen erojen (avoeroja, muutamien vuosien suhteista) jälkeen ollut vapautunut, iloinen, onnellinen, täynnä virtaa ja elämää. Eikö kaikki sitten ole?

Ennemmin jaksamisessa on ollut ongelmia parisuhteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hölmö;25928024:
No vaikkei olekaan itse se varsinainen eroa haluava osapuoli, niin kai sitä on jonkinlaista kitkutusta ollut ennen eroa.

Ei ollenkaan välttämättä se toinen hölmö ja naiivi osapuoli ole huomannut, ottanut todesta, halunut huomata.
 
Alkuperäinen kirjoittaja hölmö;25928024:
No vaikkei olekaan itse se varsinainen eroa haluava osapuoli, niin kai sitä on jonkinlaista kitkutusta ollut ennen eroa.

Joillekuille tulee kyllä kuin salama kirkkaalta taivaalta, kun kumppani joku päivä ottaa ja lähtee. Epäreilua se kyllä on, enkä käsitä, miksi jättäjä ei ole kertonut voivansa pahoin, että asia olisi voitu yhdessä ratkaista. Mun mielestä se on aika lailla väärin, että kaverille ylläpidetään kulissia ja yhtäkkiä vain häivytään.

En väitä, että tuollainen olisi yleistä, mutta luulisin, että olisin aika lailla vihainen, surullinen ja loukattu enkä helpottunut
 
No voi.. Mulle ainakin AVIOero olis tosi rankka homma ihan sama mistä syistä se tulisi. En huvikseni ole mennyt naimisiin ja todellakin olen ajatellut mennessäni että oltais koko loppuelämä yhdessä ja olisihan se helvetin rankkaa että se ei meniskään niin.
 

Yhteistyössä