Tiedättekös, minä en ole koskaan ikinä milloinkaan tanssinut oman mieheni kanssa. Hän ei pidä tanssimisesta, ja lisäksi hänellä on selässään kuluma, joka aiheuttaa tunnottomuutta toiseen jalkaan, niimpä esimerkiksi myöskään pallopelit eivät käy. Minulle hän kehtaa sanoa, mutta vieraalle naiselle ei.
Niimpä minä olen kade sille naiselle, joka lukion vuosijuhlissa sai mieheni tanssimaan. Muutoin mies ei käy viihteellä, ei edes firman pikkujoulujuhlissa. Niin ja olen kateellinen sille naiselle vain siksi, että on saanut tanssia mieheni kanssa, kun minä en ole tanssinut. Mutta minun puolestani mieheni saa tanssia vaikka kuinka jos haluaa.
Minä taasen käyn ulkona muutaman kerran vuodessa ja tanssin oikein mielelläni, kun ei tanssittajaa kotoa löydy. Ja olempa muutaman suukonkin antanut, se on jo sillä rajalla, mutta kun niissä ei ollut mitään taka-ajatuksia takana, ja suukon sai samalla kertaa useampi työtoveri minulta ja naispuoliselta työkaverilta, ja miehelle myös kerroin heti kotiin tultuani, en pidä sitäkään pahana.
