Ei voi puuttua, mutta arvatkaas tekiskö mieli..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kissansilmä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti

Kissansilmä

Aktiivinen jäsen
10.06.2005
2 700
0
36
Mun ystäväni kasvattaa lastaan ns. vapaalla kasvatuksella, tyttö 5v saa tehdä mielensä mukaan, mihinkään ei puututa, eikä lasta koskaan kielletä. Tää lapsi on aivan mahdoton ja tuntuu että mitä isommaks kasvaa, sen mahdottomampi se on.. Kiroilee, haukkuu toisia (myös aikuiset saa osansa), läpsii, nipistelee, tönii yms.. toisia lapsia jne...
Me ollaan hyviä kavereita ja mieli tekis, erään kerran jos toisenkin sanoa, mutta sitten ei vain voi kun, ei ole kuitenkaan minun lapseni, olen kyllä puuttunut jos omaa tyttöäni esim: nipistelee, mutta oma 5-v ei enää hänen kanssaan halua kaveratakaan, enkä ihmettele, mutta mitä tehdä? Äitinsä kanssa ollaan hyviä kavereita, mutta tää mahdoton lapsi käytöksellään tekee sen ettei mun ees tee mieli pitää yhteyttä...
Esim: tänään olimme kaupungilla minä tyttäreni kanssa ja hän omansa kanssa ja ipana ajeli jotakuinkin päin vastaantulevia, jotka sitten hyppäsivät sivuun ettei jääneet alle, tää "ihanainen" hyppäs mun eessä vesilätäkköön niin että oltiin sitten märkiä minä ja oma tyttöni yms.. mua nolotti sen käytös ulkopuolisia kohtaan ja ketutti sitten muutenkin, ystäväni ei ollut milläsilläänkään...
 
Tosi älytöntä tuollainen "kasvatus"! Saa olla ihmeissään pian kun kouluun lähtee.
Toi lätäkköön hyppääminen.. Kyllä sanoisin siinä tilanteessa kovasti vaikkakin ystävä kattois pahasti. Ei tuolleen saa tehdä!
 
Olen mä hienovaraisesti yrittänyt sanoo asiasta, mutta ystäväni ei välitä, sanoo vain " se nyt on vain niin vilkas ja ehtiväinen, ei se mitään pahaa tarkoita... tänään kun se kasteli mun vaatteet, mä sit sanoin että nyt meillon vaatteet märät ja eipä tunnu kivalta olla kurainen, toinen vain nauroi ja sanoi iloisesti, " ei se mua haittaa, mä oon ihan kuiva"....... |O piti hieman hillitä itteensä, etten konahtanut kovemmin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Mikset voisi puuttua? Ilmoitus vain lastensuojeluun ja ilmaiset huolesi tuosta lapsesta ja hänen kehityksestään ja kodin rajattomuudesta.

Neuvolassa olivat asian nostaneet esille ja kerran kävivät lasten psykologilla, muttei kuulema ole tarvetta uudelleen mennä... ystäväni vain ihmetteli mitähän se terkka meinas, kun ei heillä mitään ongelmia oo - ei siis oo, kun antaa lapselle periks ja ei sen kiljumisesta ja muusta käyttäytymisestä välitä...
 
Kyllä mun mielestä sä voit puuttua tytön käytökseen. Tosin, voihan olla uhmaakin ja huomionhakua? Saako tyttö koskaan positiivista huomiota? taustoja tietämättä hankala sanoa.. Tosin eihän teidän ole pakko tavata jos aina jää huono maku suuhun. Ilman lapsiakin voi nähdä! :)
 
Oikeasti miten pitkät hermot sulla on? Minulla olis kilahtanut ihan täysin tuossa vaatteiden kastelu vaiheessa. Se lapsihan etsii niitä rajoja eikö vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? ja sitten kun niitä ei löydy niin mennään aina vaan pitemmälle.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mam:
Kyllä mun mielestä sä voit puuttua tytön käytökseen. Tosin, voihan olla uhmaakin ja huomionhakua? Saako tyttö koskaan positiivista huomiota? taustoja tietämättä hankala sanoa.. Tosin eihän teidän ole pakko tavata jos aina jää huono maku suuhun. Ilman lapsiakin voi nähdä! :)

Mä toivoisin että nähtäis ilman lapsia, mutta kun usein pölähtävät meillekin koko poppoolla ja vaikee siinä on mennä sanomaan, että vanhemmat sisään, tyttö jää pois tästä kyläreissusta..
 
Alkuperäinen kirjoittaja kasvatuksen aika...:
Mites jos joku muksauttaa sitä tai vaikka kastelee vaatteet? Onko tosi vihainen, lyökö vaikka takaisin tai muuten kostaa?

No jos sen vaatteet kastuis, se nostais kauhian älläkän.. huutais kunnes äitinsä hiljentäis sen jollain lupauksella.
 
Voi miä tiiän niin hyvin mistä siä puhut mutta kyseessä on mulla vielä läheisempi ihminen kun ystävä :/ Miä kyllä komennan kotonani ja muuallakin jos aihetta on, ei mulle oo siitä vielä suututtu mutta se lapsi tarttis paljon kovempaa kuria kun miun komennus sillon tällön :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taevahan Tosi:
Oikeasti miten pitkät hermot sulla on? Minulla olis kilahtanut ihan täysin tuossa vaatteiden kastelu vaiheessa. Se lapsihan etsii niitä rajoja eikö vai olenko ymmärtänyt jotain väärin? ja sitten kun niitä ei löydy niin mennään aina vaan pitemmälle.

Tarvittaessa pitkätkin hermot mutta on niitä usein tän lapsen kohdalla kysytty.. emmä aina voi hillitä itteäni.. meillä kun ovat, sanon jos menee överiksi, että meillon säännöt esim: ettei sängyissä hypitä ja sanon sen verran kovasti, että useimmiten se touhu on siirtynyt toiseen ja taas sais olla sanomassa..
 
On varmasti vaikea alkaa äidin muuttamaan tapojaan kasvattaa. Kun on tähän asti antanut periksi, lapsi on sitten ihan hämillään kun yht´äkkiä täytyisi tehdä niin kuin äiti haluaa! Heillä siis tyttö on perheen "johtaja" ja muut kiltisti tottelevat ettei vaan suuttuisi...

Jotenkin säälittävää, äidin sekä tyttären kannalta.

Mutta kyllä se kova maailma osuu vielä joku päivä kovasti. Juuri kouluun lähtöä ajatellen. Siellä opettajat kyllä puuttuvat jos yksi on häirikkö ja terrorisoi muita lapsia ja opettajia!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kasvatuksen aika..:
On varmasti vaikea alkaa äidin muuttamaan tapojaan kasvattaa. Kun on tähän asti antanut periksi, lapsi on sitten ihan hämillään kun yht´äkkiä täytyisi tehdä niin kuin äiti haluaa! Heillä siis tyttö on perheen "johtaja" ja muut kiltisti tottelevat ettei vaan suuttuisi...

Jotenkin säälittävää, äidin sekä tyttären kannalta.

Mutta kyllä se kova maailma osuu vielä joku päivä kovasti. Juuri kouluun lähtöä ajatellen. Siellä opettajat kyllä puuttuvat jos yksi on häirikkö ja terrorisoi muita lapsia ja opettajia!

Mä oon kans jotenkin toivoni pannut jo eskariopeen, että josko se sais touhuun jotain rajaa ja avais mun ystäväni silmät, että jotain tarttes tehdä tai sit viimestään opettaja koulussa. Terkkari, kun ei näköjään oo saanut aikaseks, kun sen 1 käynnin psykologille, josta ei sitten "apua" ollut.
 
voi kauhea, tekevät vanhemmat kyllä sellaisen palveluksen tytölleen etteivät tajuakkaan...mutta kyllä sulla on hyvät hermot, tuttuni tytär on vanhenpiensa "prinsessa", joka saa kaiken ja tehdä mitä lystää ja oon mä kyllä komentanu sitä ja monesti (jos ovat meillä) (oonkohan mä tehny väärin...?)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Taevahan Tosi:
Juu varmasti tekis mieli puuttua. Minä en pystys katteleen vierestä tuollaista, en sitten millään. Olisin varmaan komentamassa vaikka kuinka olis toisen lapsi.

Joo. Olen vastaavassa tilanteessa ollut. Ja se lapsi totteli minua. Äiti ei sanonut mitään, eikä kai ole vihainenkaan? Toisaalta muut saavat minun puolestani komentaa myös minun lastani.
 
Luultavasti vanhemmilla on voimat jostain syystä vähissä, tai ne on suunnattu johonkin muuhun kuin lapseen. Eivät he välttämättä huvikseen ole niin leväperäisiä vanhempia, ehkä heillä jostain syystä vaan ei riitä jaksamista lapsen parempaan kasvatukseen. ja kyllä, tuki tulisi silloin tarpeeseen, vaikka harva sitä on halukas myöntämään.
 
Eihän tuollainen ole edes vapaatakasvavatusta ainankaan siinä määrin missä olen sen itse ymmärtänyt. Tuohan on täysin kasvattamattomuutta. Tuollaista yleensä kutsuu vapaaksikasvatukseksi ihminen, joka ei laiskuuttaan viitsi kasvattaa lastaan mitenkään. :o

Vapaassakin kasvatuksessa lapsella on rajat, mutta lasta ei yritellä ohjailla mihinkään suuntaan elämän suurissa kysymyksissä. Lapsen tulee oppia omilla teoillaan oppia oikean ja väärän ero, mutta kuitenkin niin että vanhemmat ohjaavat sitä esimerkeillään. Ei siis niin, että lapsi saa tehdä aivan mitä vaan. Lapsi tarvitsee turvallisuutta ja sitä ei saa ilman sääntöjä. Hmph.

Täytyy myöntää, että kyllä itse yrittäisin puhua asiasta vanhemman kanssa. Kuitenkin jos lapsen toiminta kohdistuisi minuun ja lapseen, saattaisin siitä itse lasta huomauttaa, varsinkin jos vanhempi ei kykene asiaa vastaanottamaan. Millaistakohan elämä tuleekaan olemaan sitten tälläisella lapsella koulussa, missä rajat on ja pysyy? Itsellä on suvussa yksi vapaankasvatuksen tulos, joka kuuli ensimmäistä kertaa ei-sanan koulussa ja itsetunto on kyllä olematon nyt päälle kaksikymppisenä. Tosin en sano, etteikö vapaakasvatus olisi todella hieno asia, mutta todellisuudessahan se jos mikä vaatii vanhemmilta paljon :)
 
Onhan noita, epäonnistuneita vanhempia. Tuttavapiirissä oli pari tällästä äitiä jotka antoivat penskansa tehdä mitä vain, käyttäytyä miten vain. Aikani katselin touhua, sitten aloin välttelemään, tapasimme vain hyvin harvoin. Tenavat kasvoivat, eikä äitien tarvinnut enää ottaa heitä joka paikkaan mukaansa ja niimpä tapaamiset normalisoituivat. Minä en siedä lapselta enkä aikuiseltakaan idioottimaista käytöstä. Jos ei osaa käyttäytyä, silloin en kelpuuta seuraani.
 
no eipä sitä kenenkään kasvatukseen voi mennä puuttumaan. jokainen kun tekee sen tyylillään. kyllä me tosin ystävien kanssa keskustellaan usein näistä kasvatuksista tyyliin, että mä teen niin ja niin ja toisella on kyllä oikeus sanoa, jos se on omasta mielestään jotenkin väärin
 

Yhteistyössä