Ei se tarvii kun kaks sanaa niin kaikki tuntuu romahtavan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja kkk:
AP: kerro hiukan taustoja. Kuinka kauan olette olleet yhdessä, kuinka vanhoja olette ja onko teillä lapsia. Ei se nyt asiaan mitenkään vaikuta oletteko 21- vai 41-vuotiaita, mutta minua vain kiinnostaa.
Ja tuohon sinun aiheesesi. Minusta on lohduttavaa kuitenkin että miehesi on pahoillaan asiasta. Tilanne on kauhea, mutta vielä pahempi se olisi jos sinä et edes saisi päättää suhteenne kohtalosta, ts. jos mies haluaisikin jättää sinut.
Voimia!

9v. ollaan oltu yhdessä, lapsia 3. mies 35, minä 29.

Musta tuntuu tällä hetkellä että ois parempi jos mies tosiaan lähtis jonkun muun matkaan, meidän ei tarviis tästä sotkusta sitten puhua. En jaksa/halua puhua kun se on hirvee asia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Miksi ihmeessä ihmiset tunnustaa syrjähyppynsä, jos kyseessä on yksittäinen moka?

Mietin tätäkin että miks piti kaikki pilata että ton kerto, ois eläny sen kanssa sitten mutta tais kolkuttaa liikaa mielessä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja Kotona Kirves Kädessä:
Miksi ihmeessä ihmiset tunnustaa syrjähyppynsä, jos kyseessä on yksittäinen moka?

Mietin tätäkin että miks piti kaikki pilata että ton kerto, ois eläny sen kanssa sitten mutta tais kolkuttaa liikaa mielessä.

Niin, toin on NIIN typerää. Pettäjä haluu vaan helpottaa omaa oloaan "olemalla rehellinen". Ja koko saatanan sotku siirtyy petetyn harteille.
 
mun mielestä rehellisyys on silti se jolle jotain rakennetaan tai sitten ei.kannattaa kuitenkin olla tekemättä hätiköityjä päätöksiä.joskus elämässä ei ole olemassakaan hyviä ratkaisuja.onko joskus niin,että on vain opittava elämään epäluottamuksen kanssa,ainakin aluksi?onnea ei ole missään luvattu,mutta sitäkin voi joskus olla.sanon vain kaiken oman elämäni mukanaan tuomalla realismilla.mutta paistaa se aurinko joskus,usko vaan.
 
Mä olen nyt jumiutunut tähän keskusteluun kun kyseessä on yksi kamalimmista asioita mitä voi tapahtua oikeastaan kenelle tahansa.
Vai serkkusi vaimo.. ARGH! Tuolla suhdesopan sivuilla suositellaan että mitään suuria päätöksiä ei kannata tehdä puoleen vuoteen. Toki jonkinlainen pieni kosto on mielestäni paikallaan, ja näin sukulaissuhteen ollessa kyseessä tarpeen jo muutenkin kuin koston nimissä. Eli minä ainakin soittaisin serkulleni saman tien ja kertoisin mitä hänen rouvansa on puuhastellut. Tai vieläkin parempaa: pistäisin mieheni ilmoittamaan asiasta serkulleni, siinä tulisi testattua onko hän valmis tekemään mitä tahansa puolestasi.
 
kyllä tiedän miltä tuntuu, petetty on minuakin ja pahemman kerran.. mies petti oman veljensä vaimon kanssa. Aikaa tästä on jo 3kk mutta en ole anteeksi voinut antaa ja kun asiaa ajattelen niin se oksettaa!! Mies ei itse kertonut, eikä puhu asiasta mitään!
Oli kamala tunne kuin matto olisi vedetty jalkojen (koko elämän) alta. Se tulee useinkin mieleeni!!
 
En usko että serkku tietää kun aamulla törmäsin siihen pihalla, mutta enpä minäkään mitään puhunu omasta asiasta että en sitten tiedä. Eipä olis mies mielellään kertonu asiaa, tivasin kuitenkin ja lopulta se sieltä sitten tuli. Niin inhottaa ajatellakin. Me v.loppuna oltiin tän serkun vaimon kanssa bilettämässä ja muutenkin ollaan oltu hyvissä väleissä. En osaa mitään kirjottaakaan, on niin sekava olo.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja kkk:
AP: kerro hiukan taustoja. Kuinka kauan olette olleet yhdessä, kuinka vanhoja olette ja onko teillä lapsia. Ei se nyt asiaan mitenkään vaikuta oletteko 21- vai 41-vuotiaita, mutta minua vain kiinnostaa.
Ja tuohon sinun aiheesesi. Minusta on lohduttavaa kuitenkin että miehesi on pahoillaan asiasta. Tilanne on kauhea, mutta vielä pahempi se olisi jos sinä et edes saisi päättää suhteenne kohtalosta, ts. jos mies haluaisikin jättää sinut.
Voimia!

9v. ollaan oltu yhdessä, lapsia 3. mies 35, minä 29.

Musta tuntuu tällä hetkellä että ois parempi jos mies tosiaan lähtis jonkun muun matkaan, meidän ei tarviis tästä sotkusta sitten puhua. En jaksa/halua puhua kun se on hirvee asia.

Voi ei, 3 lasta :(
 
Tapahtuiko pettäminen nyt viikonloppuna humalassa vai?
Ihmettelen että et vaikuta täällä palstaillessa olevan täynnä "pyhää vihaa". Kai se vaan pistää hiljaiseksi kun omalle kohdalle sattuu, eivätkä mehevät kostotoimet enää niin kiinnosta kun ei niillä mitään voi korjata.
Kai nyt kuitenkin aiot antaa asiasta tiedon myös serkullesi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Alkuperäinen kirjoittaja kkk:
AP: kerro hiukan taustoja. Kuinka kauan olette olleet yhdessä, kuinka vanhoja olette ja onko teillä lapsia. Ei se nyt asiaan mitenkään vaikuta oletteko 21- vai 41-vuotiaita, mutta minua vain kiinnostaa.
Ja tuohon sinun aiheesesi. Minusta on lohduttavaa kuitenkin että miehesi on pahoillaan asiasta. Tilanne on kauhea, mutta vielä pahempi se olisi jos sinä et edes saisi päättää suhteenne kohtalosta, ts. jos mies haluaisikin jättää sinut.
Voimia!

9v. ollaan oltu yhdessä, lapsia 3. mies 35, minä 29.

Musta tuntuu tällä hetkellä että ois parempi jos mies tosiaan lähtis jonkun muun matkaan, meidän ei tarviis tästä sotkusta sitten puhua. En jaksa/halua puhua kun se on hirvee asia.

:(
 
Alkuperäinen kirjoittaja kkk:
Tapahtuiko pettäminen nyt viikonloppuna humalassa vai?
Ihmettelen että et vaikuta täällä palstaillessa olevan täynnä "pyhää vihaa". Kai se vaan pistää hiljaiseksi kun omalle kohdalle sattuu, eivätkä mehevät kostotoimet enää niin kiinnosta kun ei niillä mitään voi korjata.
Kai nyt kuitenkin aiot antaa asiasta tiedon myös serkullesi?

Eilen.
En edes tiedä mitä tunnen, kunhan vaan olla möllötän mitäs tässä muutakaan. Oikeen nyt tiedä missä mennään ja mitä tekis.

 
Kyllä sitä on niin sekasi ajatuksineen ettei mitään rajaa. Ei oikeen uni tullu yöllä, nyt kyllä väsyttäis. Katoin mr.bean filmiä yöllä =) Siinä ainakin saa nauraa.

Miten sitä lie jaksaa valvoa tonne puolille öin, pitäis pari rakettia ampua lapsien kanssa, sais ne edes uutta vuotta juhlia.
Itellä ei hirveesti ole fiiliksiä mutta jospa edes hiukan sais.

Tossa yöllä mietiskelin että pitäiskö mun serkun vaimolle soittaa, tiedän että hermostun mutta niin törkeesti teki hänkin, mukamas kaveri ollu.
 
Voimia sinulle! Minä en voisi antaa anteeksi pettämistä; ei tuo mies olisi enään se sama jota rakastin ja rakastan.... Älä kuitenkaan tee päätöksiä vielä, odota hetki, keskustele sitten miehesi kanssa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voimia sinulle! Minä en voisi antaa anteeksi pettämistä; ei tuo mies olisi enään se sama jota rakastin ja rakastan.... Älä kuitenkaan tee päätöksiä vielä, odota hetki, keskustele sitten miehesi kanssa.

Ei musta oliskaan tekemään mitään päätöksiä nyt, ainakaan järkeviä.
Tota keskustelua pelkäänkin, jotenkin on semmonen tunne että ei haluais puhua koko asiasta enään ikinä.

 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Kyllä sitä on niin sekasi ajatuksineen ettei mitään rajaa. Ei oikeen uni tullu yöllä, nyt kyllä väsyttäis. Katoin mr.bean filmiä yöllä =) Siinä ainakin saa nauraa.

Miten sitä lie jaksaa valvoa tonne puolille öin, pitäis pari rakettia ampua lapsien kanssa, sais ne edes uutta vuotta juhlia.
Itellä ei hirveesti ole fiiliksiä mutta jospa edes hiukan sais.

Tossa yöllä mietiskelin että pitäiskö mun serkun vaimolle soittaa, tiedän että hermostun mutta niin törkeesti teki hänkin, mukamas kaveri ollu.

Serkkus pitäis saada tietää vaimostaan.. ;)
 

Yhteistyössä