Ei se tarvii kun kaks sanaa niin kaikki tuntuu romahtavan

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja minä
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
En tiiä mitä sitä sanois, jos mies kertoisi taas pettäneensä. Yhden kerran minäkin olen tuon helvetin läpikäynyt ja toivon, että ei enää. Realistina kuitenkin tajuan, että meistä jompikumpi käy vieraissa vielä joskus.

Itse en kaipaa samoja asioita, kun mies, en tarvi samanlailla läheisyyttä, nytkin haluaisin kauas pois täältä kolmen huutavan lapsen ja sohvalla röhnöttävän miehen luota. Pois, vaikka isoon kaupunkiin keskieurooppaan haistelemaan elämää. Nykyinen elämä on yhtä työtä ja kodinhoitoa, lapset riitelee, huutoa ja raivoa on ja kaikki kaatuu päälle. Seksi ei kiinnosta tippaakaan.

Minä luulen, että jopa ymmärtäisin miehen vieraisiin menoa, halua tuntea olevansa hengissä. Arki ja lapsenhoito tappaa ihmisen sisältä, elämästä puuttuu ilo ja tunne. En usko, että pettäjä rakastaa vähemmän. Uskon, että pettäjä pakenee asioita ja haluaa kokea uudelleen jotain, miehet tietysti haluaa fyysisestikin vain seksiä. Mutta osa varmasti myös kontaktia, tunnetta että elämällä on annettavaa.

Miten nauttia ja löytää onnen tunnetta loukkaamalla muita? Miten tuntea kokonaisvaltaista hyvää oloa olematta läpimätä itsekäs paskakasa, mitä pettäjä on? Voimia sulle ap!
 
Nyt asia sanottu, siitähän ei hyvää seurannu kuten oli arvattavissa. Serkun vaimo mulle soittelee näköjään koko ajan, mitähän lie olis asiaa. En vaan jaksais alkaa heidän juttuun sotkeutumaan vaikka tätä samaa paskaahan tää on kaikki.
 
Hyvä kun ilmoitit, hoitakoon itse sotkunsa. Minä en jasksais alkaa rakentaa enää mitään kun olisi pohja viety ja epäluulo kylvetty. En jaksaisi yrittää ja luottaa ja pelätä koska taas pettää. Mulla se on kerrasta poikki mutta en haluaisi olla tietämätönkään asiasta ja kuvitella kaiken olevan hyvin. Voimia ap:lle!
 
Alkuperäinen kirjoittaja kerrasta poikki:
Hyvä kun ilmoitit, hoitakoon itse sotkunsa. Minä en jasksais alkaa rakentaa enää mitään kun olisi pohja viety ja epäluulo kylvetty. En jaksaisi yrittää ja luottaa ja pelätä koska taas pettää. Mulla se on kerrasta poikki mutta en haluaisi olla tietämätönkään asiasta ja kuvitella kaiken olevan hyvin. Voimia ap:lle!

Minäkin tätä mieltä olen aina ollu. se on todella vaikeeta enään luottaa, ja ei se elämä tule olemaan enään samanlaista. Sitä elämää on ikävä mitä muutama päivä sitten vielä oli.

 
Tuli sitten serkun vaimo tuhannen tuiterissa yöllä minua haukkumaan, minun syytä sitten kaikki hänen mielestä. Todella kiva kuunnella että itse aiheutin sen että mies petti. Mies on ihan vapaa ollu lähtemään jos ei ole hyvä ollu olla, en koskaan ole sitä kahlinnu. Jos pettämällä asioita selvitellään niin olen tosiaan valinnu seurani väärin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Tuli sitten serkun vaimo tuhannen tuiterissa yöllä minua haukkumaan, minun syytä sitten kaikki hänen mielestä. Todella kiva kuunnella että itse aiheutin sen että mies petti. Mies on ihan vapaa ollu lähtemään jos ei ole hyvä ollu olla, en koskaan ole sitä kahlinnu. Jos pettämällä asioita selvitellään niin olen tosiaan valinnu seurani väärin.

No kukas se tämän naisen pettämisen aiheutti? Hassua, että aikuiset ihmiset eivät osaa kantaa vastuuta omista teoistaan, vaan aina syy löytyy jostakusta muusta...
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Tuli sitten serkun vaimo tuhannen tuiterissa yöllä minua haukkumaan, minun syytä sitten kaikki hänen mielestä. Todella kiva kuunnella että itse aiheutin sen että mies petti. Mies on ihan vapaa ollu lähtemään jos ei ole hyvä ollu olla, en koskaan ole sitä kahlinnu. Jos pettämällä asioita selvitellään niin olen tosiaan valinnu seurani väärin.

No kukas se tämän naisen pettämisen aiheutti? Hassua, että aikuiset ihmiset eivät osaa kantaa vastuuta omista teoistaan, vaan aina syy löytyy jostakusta muusta...

Varmaan minä aiheutin senkin, mikäli nyt oikeen ymmärsin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja minä:
Varmaan minä aiheutin senkin, mikäli nyt oikeen ymmärsin.

No sullahan on sitten valtaa ihan reilusti! Ei tainnut sitten olla serkun muijalta eka kertaa vieraan kanssa...

Minun vika sekin että serkku alko juomaan, ja näkyy tuo sille itellekin maistuvan. Mutta minkäs sille voi jos niin ajattelee.

 
Parin päivän tauon jälkeen löytyi taas tämä keskustelu.
Uskomatonta röyhkeyttä serkkusi vaimolta syyttää sinua totuuden puhumisesta. Hän kuitenkin itse on pettänyt miestään ja samalla kaveriaan. Toivottavasti vain et tunne syyllisyyttä mistään!
Ja mitä mieheesi tulee... niin sano hänelle että et aio puhua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän pystyy erittelemään sinulle MIKSI hän teki niin. Syyt voivat olla syvällä jossain, mutta kyllä se syy löytyy. Yllätin oman mieheni yökerhossa vikittelemässä toista naista, ja pitkän itsetutkiskelun jälkeen hän osasi kertoa että syynä oli oman itsetunnon kohottaminen. Paska syyhän se on, mutta oli kuitenkin hvyä kuulla joku syy.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kkk:
Parin päivän tauon jälkeen löytyi taas tämä keskustelu.
Uskomatonta röyhkeyttä serkkusi vaimolta syyttää sinua totuuden puhumisesta. Hän kuitenkin itse on pettänyt miestään ja samalla kaveriaan. Toivottavasti vain et tunne syyllisyyttä mistään!
Ja mitä mieheesi tulee... niin sano hänelle että et aio puhua hänen kanssaan mitään ennen kuin hän pystyy erittelemään sinulle MIKSI hän teki niin. Syyt voivat olla syvällä jossain, mutta kyllä se syy löytyy. Yllätin oman mieheni yökerhossa vikittelemässä toista naista, ja pitkän itsetutkiskelun jälkeen hän osasi kertoa että syynä oli oman itsetunnon kohottaminen. Paska syyhän se on, mutta oli kuitenkin hvyä kuulla joku syy.

Kirjottelen tähän välillä kun en ole kellekään puhunu vielä mitään, saa johonkin purkaa. Mutta kyllä asia nyt alkaa leviämään kun eilen serkulleni kerroin.

Mietin kyllä että mitä tein väärin että minua syytetään, järki kuitenkin kertoo että eihän tää nyt voi mun vika kaikki olla.
mies kysy eilen että ois vaatteitaan hakenu mutta kielsin tulemasta sillon ku minä olen kotona, eli ilmottelen sitten kun jonnekin lähetään niin voi sillä aikaa hakea.


 
Voimia aloittajalle! itte en pystyis antamaan anteeksi,unohtamaan, enkä varsinkaan jatkamaan yhteistä elämää ois niitä lapsia vaikka 10. hatun nosto niille jotka hyväksyvät sen että mies pettää. eihän semmosta voi antaa anteeksi, ei mitenkään.

turhaa net sinua syyttää, omia mokia´nsa koittavat vain pakata. toivottavasti miehes ymmärtää mitä menetti hetken huuman takia. :hug:
 
Elämä ei ole täydellistä. Pettämisestäkin voi selvitä, mutta useimmiten siihen tarvitaan ammattiapua. Syyt ovat aina syvemmällä kuin että "sattui lipsahdus". Tarvitaan yhteistä tahtoa käsitellä asia. Pettämisestä kertomatta jättäminen vaikuttaa sekin suhteeseen, aito läheisyys ei ole mahdollista kun välissä on valhe. Pettämisestä selviäminen vaatii rohkeutta kohdata itsensä ja toinen rehellisesti ja avoimesti. Voimia sinulle!
 
Siitä olen varma että mies ei lähe minnekään meidän suhdetta ruotimaan. Kysyin häneltä heti kun kerto että miks, vastaus oli että en tiedä. Ja nyt se on siitä asti katunu ainakin viesteistä päätellen, mutta ei se auta tähän yhtään, se on tapahtunu ja ei sitä voi muuks muuttaa.

serkku kävi täällä tänään, oli sitä mieltä että hyvä kun kerroin vaikka sekin suhde meni huonolle mallille. Oli muuten nähny miehenkin baarissa mutta ei ollu menny sanomaan mitään, vaikka oli kuulema mieli tehny.
 
Löysin tän ketjun vielä ja ajattelin kertoo kuulumisia.
Nyt on niin että mies muutti pois kokonaan, ei mulla ollu voimia jatkaa, eikä oikeestaan halua enään alkaa yrittämään. Minusta vaan tuntu ettei se voi enään onnistua. Tunne on se että kaikki on pilalla mutta näillä on mentävä.
serkku ja hänen vaimonsakin aikovat erota. Nyt saavat sitten nämä viettää keskenään hetkiään ihan hyvällä omalla tunnolla, ei tarvii salaa vehdata.
 
Kysynkin teiltä kenellä vastaavaa kokemusta, kuinka te saitte taas rytminne kuntoon ja sen ajatuksen että elämä jatkuu. Tiedän että aika auttaa mutta kyllä tää niin hemmetin toivotonta välillä on, ei oikeen tiedä mitä tekis ja minne menis, ja välillä tuntuu että seinät kaatuu päälle. Mulla pitää koko ajan olla jotain muuta etten ajattele, pysähdyn niin sillon ajatukset valtaa mielen ja meinaan tukehtua. Olen pitäny itteeni vahvana, nyt sen huomaan että ei sitä niin vahva olekaan mitä on kuvitellu, vaikka tokihan se hullua olis jos ei yhtään pahaa tekis ero.

Aina voisin palata vanhaan, tai no eihän se samaa olis kun ennen mutta ei minusta ole siihen. Mua inhottaa kun nään koko ukon, tulee semmonen ilettävä ja suorastaan paha olo. Kamala kauhun tunne ja toivo että häviäis nyt mun silmistä ja äkkiä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vanha haahka:
Se on semmonen juttu, että pettäessä joutuu silmäkkäin sen tosiasian kanssa että elämä ei ole sitä mitä sen luulee olevan. Harhaa on kuvitella että toinen ihminen on yhtä kuin itse. Näin ei ole. Kummallakin on oma elämä. Olisi ehkä ihan tervettä joutua silloin tällöin ravistelluksi sen asian suhteen että elämä ei ole omassa hallinnassa.

Parisuhdetta on se että kyetään hyväksymään jopa toisen tekemiä virheitä. Kukapa meistä mikään täydellinen kumppani on. Ja tervettä on luottaa itseensä sen verran että vaikka tulee petetyksi, ymmärtää että kyse on kumppanin henkilökohtaisesta valinnasta, ei minusta.

Satunnainen pano on mielestäni eri juttu, kuin jatkuva pettäminen ja toisilla kumppaneilla rehvastelu. On eri asia pettää satuttaakseen toista kuin ajautua omien heikkouksien viemänä tilanteeseen. Vasrsinkin jollei se ole tapa.

Minua on petetty ja minä olen pettänyt päälle 20 vuotisen parisuhteen aikana. Minä kerran ja mies pitänyt vilunkia useammin muttei yhtä vakavasti. Satuttaa joo, mutta kun asiat ja tunteet puhutaan läpi perusteellisesti ja päätetään mitä yhdessä halutaan, saa suhteen toimimaan ja vielä rehellisemmälle pohjalle. Niin kauan noita juttuja tapahtui, kunnes kaikki paljastui ja puhuttiin läpi. Asioille on myös taustansa ja syynsä. Yksi syy voi olla myös se että toinen on niin helvetin oikeessa ja hyvä.

Kostaminen toimi meillä. Mies tuskin olisi muutoin kyennyt kestämään minun petostani.

Tapahtuneesta on nyt vuosia ja rinnallani on aviomiehen lisäksi paras ystäväni. Ihminen jonka kanssa mennään yhdessä läpi vaikka mistä.



Tosi fiksu ja toivoa antava kirjoitus :)
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vanha haahka:
Se on semmonen juttu, että pettäessä joutuu silmäkkäin sen tosiasian kanssa että elämä ei ole sitä mitä sen luulee olevan. Harhaa on kuvitella että toinen ihminen on yhtä kuin itse. Näin ei ole. Kummallakin on oma elämä. Olisi ehkä ihan tervettä joutua silloin tällöin ravistelluksi sen asian suhteen että elämä ei ole omassa hallinnassa.

Parisuhdetta on se että kyetään hyväksymään jopa toisen tekemiä virheitä. Kukapa meistä mikään täydellinen kumppani on. Ja tervettä on luottaa itseensä sen verran että vaikka tulee petetyksi, ymmärtää että kyse on kumppanin henkilökohtaisesta valinnasta, ei minusta.

Satunnainen pano on mielestäni eri juttu, kuin jatkuva pettäminen ja toisilla kumppaneilla rehvastelu. On eri asia pettää satuttaakseen toista kuin ajautua omien heikkouksien viemänä tilanteeseen. Vasrsinkin jollei se ole tapa.

Minua on petetty ja minä olen pettänyt päälle 20 vuotisen parisuhteen aikana. Minä kerran ja mies pitänyt vilunkia useammin muttei yhtä vakavasti. Satuttaa joo, mutta kun asiat ja tunteet puhutaan läpi perusteellisesti ja päätetään mitä yhdessä halutaan, saa suhteen toimimaan ja vielä rehellisemmälle pohjalle. Niin kauan noita juttuja tapahtui, kunnes kaikki paljastui ja puhuttiin läpi. Asioille on myös taustansa ja syynsä. Yksi syy voi olla myös se että toinen on niin helvetin oikeessa ja hyvä.

Kostaminen toimi meillä. Mies tuskin olisi muutoin kyennyt kestämään minun petostani.

Tapahtuneesta on nyt vuosia ja rinnallani on aviomiehen lisäksi paras ystäväni. Ihminen jonka kanssa mennään yhdessä läpi vaikka mistä.



Tosi fiksu ja toivoa antava kirjoitus :)

Niin no joo, mutta jos ei pysty hyväksymään asiaa vaikka olis kuinka yksi kerta ja ei sen enempää. Kai itse vaan kuulun niihin ketkä ei pysty antamaan anteeksi. Ja itse ajattelen niin että jos semmosen erheen itse tekisin että pettäisin niin lähtisin itse lätkimään enkä anelis edes takas.

 
Alkuperäinen kirjoittaja w:
meillä oli sama tilanne 8kk sitten. yhdessä yhä ollaan. anteeksi en ole antanut, joka päivä se on mielessä.
paljon on puhuttu, terapiassa käyty yhdessä.
luota en enää yhtään. mutta en erotakaan halua.

toiki et sä et anna anteeks huh sentään!
 
Tää on yhtä sotkua edelleen, taida ikinä elämä normalisoitua. Minua syytetään kaikesta, nyt oikeen mies ja serkun vaimo lyöttäytyny yhteen minua haukkumaan, vi..u muuta tekemistä ole niilläkään!

Muuttaisivat saman katon alle ja alkais jatkamaan elämää kun nyt ovat siihen täysin vapaita, eihän se nyt käy.
Eilen räjähdin täysin, serkun vaimo taas tuhannen tuiterissa rämpyttää jne. Sillekin nykyään tuntuu maistuvan. Sekin minun vika.

 

Yhteistyössä