ei lapsia!miksi?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mp
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
M

mp

Vieras
Olen yli 30 vee mies, seurustellut vakavasti jo yli 4 vuotta. Naiseni on n. samanikäinen, hän ei vain halua vieläkään lapsia.

Olisiko minun jo korkea aika ottaa lopputili suhteesta ja etsiä sellainen nainen, joka haluaa jatkaa sukua? Mitä mieltä olet? Olen useita kertoja yrittänyt ottaa aiheen puheeksi ja puhunutkin, mutta hänellä on aina jotain ongelmia, miksi hän ei juuri nyt halua lapsia.
 
Eikohan tuo ole niin perustavanlaatuinen ongelma, etta kantapaat vastakkain vaan. Niin taalla on perinteisesti naisiakin nauvottu tekemaan ja olen aivan samaa mielta.
 
Oletko kysynyt naiselta, haluaako hän koskaan lapsia? Ja jos haluaa, niin koska?

Monet naiset eivät halua lapsia siksi, etteivät ole naimisissa. Miehen pitäisi ensin tajuta kosia. Vaikka jotkut naiset hankkivatkin ensin lapset ja sitten avioliitto, suurin osa haluaa kuitenkin tehdä asiat vielä perinteisellä tavalla.
 
Oletko harkinnut, mitä itse vastaisit tähän:

Haluatko turvota kuin pullataikina ja hikoilla koko kesän pahoinvoivana kun muut ovat ulkona?
Haluatko sen päätteeksi työntää alapäästäsi mikroaaltouunin kokoisen köntin? Tämänjälkeen haluatko olla nukkumatta puoli vuotta ja tapella miehen kanssa rahasta ja kotitöistä, kunnes tämä lähtee nuoren pimun mukaan ja leikkii siitä asti viikonloppuisin isukkia etätöinä. Ylpeänä komeasta jälkikasvusta.

Sillä aikaa kun vaimosi harkitsee asiaa, niin otapa alan kirjallisuutta käsiisi ja opettele vauvanhoidon alkeet.
Ehkä vakuuttaa paremmin, jos olet asiaan perehtynyt, ja sulla on valmis suunnitelma kuinka asian kanssa toimitaan ja arki jaetaan.

En mäkään mun miehen kanssa lapsia ala tekemään, vaikka se kuinka haluaisi. Tiedän että se jaksaisi tasan keran viikossa intoilla asiaa, mutta lopulta pakenisi ylitöihin lopullisesti, kun huomaa että paskavaippavuori ei vähenekään sillä että niitä roudaa roskiin kaksin käsin..Olen kyllä nähnyt miten miehet hermostuvat kun asiat menevät monimutkaiseksi.
Minä naisena olen lopulta se joka lukee vauvalehdet ja synnytyskirjat, ravaa neuvolassa ja synnytysvalmennuksessa. miestähän se ei koske.
 
Kysypä mp itseltäsi ensin, että minkä helkutin takia niitä kersoja pitäisi yleensä tehdäkään.

Ei niistä ole kuin riesaa ja muutenkin väkeä on tällä pallolla jo ihan liikaa.
 
Sinun pitää selvittää itsellesi seuraavat asiat:

Onko tämä juuri se nainen kenen kanssa haluat loppuelämäsi viettää?

Onko lasten saaminen tärkeämpää kuin tämän naisen kanssa elämäsi viettäminen?

Haluaako nainen koskaan lapsia?

Oletko valmis odottamaan ja ehkä huomaamaan että nainen ei halua lapsia koskaan (vrt kohta 2), olisiko se maailmanloppu?

Haluaako nainen viettää loppuelämänsä sinun kanssasi?


Ja kuten edellä kirjoittanut: naimisissa oleminen on monelle edellytys lasten tekemiseksi. (Kuten minullekin, varmasti en suostuisi lasten tekoon jos en olisi naimisissa) Ei kuitenkaan kannata ottaa sitä puheeksi samalla kun kyselet lasten teosta. Naiselle on tärkeää että haluat naimisiin koska haluat olla naisen kanssa, ei siksi että se on tie perheen perustamiseen.
 
Kannattaa tosiaan todella tarkkaan miettiä mitä se lastenteko tuo tullessaan.

Ei naisia kiinnosta synnyttää lasta parisuhteeseen josta ei voi olla varma. Yh-elämä ei houkuta.

Naisella voi olla montakin erilaista syytä miksi hän ei halua lasta:

- työ on tärkeämpää kuin perhe-elämä
- haluaa pitää oman itsenäisyyden eikä uhrata ainutlaatuista elämäänsä lapsille
- haluaa säilyttää kauniin kroppansa mahdollisimman pitkään
- ei yksinkertaisesti pidä lapsista
- ei koe miestä potentiaaliseksi isäehdokkaaksi

 
a.p.

Tärkeintä on että tiedät onko tämä se nainen jonka kanssa haluat viettää loppuelämäsi ja sitten vasta haluta niitä lapsia. Jos hän ei niitä halua, kannattaa vaihtaa pikaisesti toiseen naiseen jos lapset on tärkeämpää kuin nykyinen naisesi. Moni mies kärsii lapsettomassa liitossa turhan jahkailun vuoksi. Biologinen kello on armoton.

Veera:

Lapsiin ja raskauteen liittyy paljon negatiivisia asioita, mutta voittopuolisesti kuitenkin positiivisia. Lapset ovat osa elämää iloineen ja suruineen, joten minusta Veera voisi käydä vaikka katsomassa peiliin tai jutella kouluterveydenhoitajan kanssa puberteettiin liittyvistä ongelmistasi.
 
Tottakai on valmis, jos lapsen haluaa.
Kyse olikin siitä, että ap:n nainen ei suostu hankkimaan lapsia. Ehkä ap;n naisella on tämä sama ""yksipuolinen näkemys.""
Tuppaa kuitenkin olemaan, vaikka keneltä kysyisi, että naisen projekti tämä lapsen teko on, mies tipahtaa kyydistä jossain vaiheessa, joko tahtomattaan tai nurkkaan ajettuna. Sortuu kykenemättömyyden ja avuttomuuden tunteisiin, pakenee sitten paikalta vähin äänin.
Jos sitä ei siedä, eikä äidinvaistotkaan tätä pelkoa jyrää, niin voi olla että luopuu koko leikistä jo lähtöjään.
 
Sinulla on hyvin yksipuolinen näkemys myös miehistä. Omassa tuttavapiirissäni ei ole yhtään kuvauksesi mukaista miestä. Ei ainuttakaan, edes vanhemman polven miehissä (s.1950-l tai aikaisemmin).
 
en mä nyt tajua miksi veeran kommentista nousi noin kauhea häly. ehkäpä ap:n muija ajattelee juuri samalla tavoin. sitähän tässä yritettiin selittää kun ap valitti ettei muija halua lapsia.

jos jollakulla on asiat hyvin, ei tarkoita että kaikilla on asiat hyvin. mun mielestä sunkin näkemys on yksipuolinen.
 
Siksi, koska tuttavapiirini on kovin yksipuolinen. Siellä on joko hyviä isiä tai sitten sellaisia jotka eivät ole jostain syystä saaneet koskaan isyydestä nauttia. Ja aika monesti syynä on ollut se, että nainen ei ole ajoissa kertonut ettei KOSKAAN haluakaan lasta. Antanut vain epämääräisiä lupauksia.

En ole koskaan päässyt sanomaan näille naisille miten väärin he ovat miehiään kohdelleet. Veeran asenne muistutti näistä naisista ja ärsytti kohtuuttomasti.

Pahoittelen aiheuttamaani häiriötä.
 
Mutta sehän on miehen asia jos sellaisessa suhteessa elää?

Eihän nyt naisia voi syyttää taas tästäkin asiasta.

Sitten jos nainen tekee lapsen ja kokee sen pilaavan elämänsä ja tästä johtuen nalkuttaa miehelle niin taas naisen vika kun mies lähtee.

Kyllä se on ihan ihmisen oma päätös jos lapsettomaan suhteeseen jää.
 
aivan, ja miehethän voi tulla isäksi vaikka kahdeksankymppisenä jos haluavat.. eli eiköhän ne ole ihan itse jääneet siihen lapsettomaan suhteeseen. eikä mikään tosiaan estä lähtemästä lapsia hankkimaan, ei ainakaan biologisessa mielessä.
 
Tuollaisen naisen kuin Veera kiertäisin kaukaa. Onneksi tapasin tytön/naisen joka nimen omaan halusi lapsia. Sattuipa tuo haluamaan ensimmäisen jo kaksikymmentävuotiaana. Eihän sitä toki voinut kieltäytyä, kun lasten tekoa haluava nainen on parasta mitä mies voi sängyssä saada. Silloin varmistetaan niinkauan, että varmasti tärppää. Ja mitäpä sitä muutenkaan jahkailemaan, jos kerran oli ikuista rakkautta luvannut. Nyt on lapsia jokunen, harrastuksiin on viety ja käyty, eikä omiakaan harrastuksia ole tarvinnut olla harrastamatta. Kiva oli lapsien kanssa harrastaa, kun ei itsekään ollut kalkkis.

Vaikka lapsia on tasaiseen siunaantunutkin, niin seksielämä on ollut vilkasta ja antoisaa. Eipä ole tarvinnut katua lähes kolmekymmentävuotta sitten tehtyä päätöstä. Vanhemmat ja kaverit ihmettelivät aikoinaan, mutta eipä niitä ole kuunneltu ennenkään. Nopeat elävät. :)
 
ja piti vielä lisätä että ikävää kuinka heti sellainen nainen joka ei halua lasta on joidenkin mielestä huono ihminen tai huono nainen tai epäkypsä tai epänormaali. eikö voida hyväksyä että ihmisillä on erilaiset mielipiteet asioista ja elämästä?
 
Miksi ihmeessä pitää arvostella naista joka ei halua lapsia? Aina on joku superäiti sanomassa että ""oletpas itsekäs kun et lapsia halua"" ja ""lapset ovat elämän suola"" jne. Pitäisikö niitä lapsia sitten väkisellään tehdä? Voisi sitten seuraavaksi superäidit arvostella että ""onpas huono äiti kun ei näytä yhtään välittävän lapsistaan"". Eli miten on, pitäisikö minun (joka siis ei lapsia halua)
A) Pysyä tyytyväisenä ja elää elämäni juuri niin kuin haluan, lapsettomana, ja etsiä elämäni suolan minulle tärkeistä asioista
vai
B) Tehdä niitä lapsia, että muut ympärilläni ovat tyytyväisiä ja itse elän valheessa.

Voipi olla että jos saisin lapsen, niin sitä myös rakastaisin aidosti, mutta haluanko ottaa sen riskin ja huomata että en välitäkään lapsestani? En halua. En halua leikkiä toisen ihmisen elämällä. Maailma on jo nyt täynnä ongelmalapsia ja -nuoria joista kukaan ei välitä.

Jos tunnistit itsesi (en siis puhu kellekään erityisesti, vaan kaikille tasapuolisesti) superäidiksi, niin seuraavan kerran kun tekisi mieli ihmetellä että ""miksi ihmeessä et halua lapsia"", niin mitä jos pitäisitkin suusi kiinni, halaisit omia rakkaita lapsiasi ja olisit onnellinen siitä, että sinulla ne lapset on. Ja ole samalla onnellinen sen toisen ihmisen puolesta, että hänellä ei ole lapsia vaan jotain muuta joka tekee hänet onnelliseksi.
 
niin, kyllä tuo tilanne vaikuttaa siltä, ettei naisesi halua lapsia kanssasi. ehkä lapsen teko tuntuu hänestä jotenkin pelottavalta asialta. liikaa vastuuta jne.
minulla on miespuolinen ystävä jolla sama tilanne . olen jotenkin surullinen hänen puolestaan. halu isäksi on niin kova. ja totta se on, että lapsi on maailman antoisin juttu.
sinuna etsisin rinnallesi naisen joka on juuri sinulle sopiva ja suhteen jossa on aitoa ja pyytetöntä rakkautta johon kuuluu myös lapset.

nuo vinkujanaiset tässä ketjussa jotka kirjoittavat raskauden kamaluudesta ja yksinhuoltajuudesta jne .
sen paskanjauhamisen voisi jättää vaikka lukematta.
elämä vaan on tässä ja nyt.




 
Vaikuttaa siltä, että naisesi ei halua ollenkaan lapsia.

Minulla oli sama tilanne joitakin vuosia sitten. Seurustelin kauan miehen kanssa, joka olisi halunnut lapsia. Minä taas en. Eipä siinä ollut oikein muuta vaihtoehtoa kun erota. Tuo lapsiasia on niin iso asia, ettei kumpaakaan voi pakottaa toisen ""muottiin"". Näin jälkeenpäin ajateltuna tuo eropäätös oli elämäni parhaimpia tapahtumia. Löysin miehen, joka ajattelee samalla tavalla sekä lapsien hankkimisesta (eli ei halua niitä) että muistakin elämän perusasioista. Myös ex-poikaystäväni löysi naisen, joka haluaa lapsia ja heillä onkin nyt pieni perhe. Kaikki ovat tyytyväisiä.
 
""sinuna etsisin rinnallesi naisen joka on juuri sinulle sopiva ja suhteen jossa on aitoa ja pyytetöntä rakkautta johon kuuluu myös lapset.""

Aivan kuin muuten ei voisi olla pyyteetöntä aitoa rakkautta kuin lapsellisessa avioliitossa!!

Voi jeesus.
 
mielestä voit täysin hyvin sanoa naisellesi, ette mikäli hän ei lapsia halua, on ero ainut vaihtoehto. Löydät varmasti naisen, joka niitä lapsia haluaa. Yleisempi tilanne on niin päin, ettei mies halua lapsia.
 

Yhteistyössä