Ei kai koskaan naimisiin...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja :/
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
Jos sä ap olisit oikein vanhanaikainen niin teidänhän olisi pitänyt mennä naimisiin jo ennen lasta ;)

No ei vaan. Ei mekään olla naimisissa ja yhdessä oltu 12 vuotta. Nyt jos menisimme naimisiin niin ei se kyllä meidän sitoutumiseen tai rakastamiseen mitenkään vaikuttaisi! Ennemmin väittäisin, että kun teillä on jo lapsi niin se sitoo teitä enemmän yhteen kuin mikään avioliitto ikinä.

Sitähän ne naimattomat naiset aina toitottaa...Kait itselleen lohduksi. Vaimolla ja asuinkumppanilla on iso ero. Jo juridisestikin. Ei tulisi leskeneläkettä eikä mitään, jos miehelle sattuisi jotain.

"Itselleen lohduksi..." :D Väitätkö että häiden jälkeen rakastat enemmän miestäsi kuin nyt? Tai että naimisissa olevat aina poikkeuksetta olisivat enemmän sitoutuneita toisiinsa kuin avoliitossa olevat? Ihan totta, mieti nyt miten heppoisesti niitä eroja otetaan nykyisiin. Ihan yhtä sitoutunut voi olla ilman sitä avioliittoakin. Mutta ymmärrän kyllä tuon juridisen puolen!

En. mutta väitän, että rakastunut mies, joka itsekin uskoo avioliittoon, vie kumppaninsa vihille. Tarkoitan sitä, että tuolla lapsi sitoo enemmän-ajatuksella on hyvä lohduttautua...

No itse en henk.koht. tuolla ajatuksella lohduttaudu kun ei ole lapsiakaan =) Silti olen sitä mieltä, että kyllä se lapsi sitouttaa enemmän kuin se liitto.

Mutta ymmärrän kyllä halusi mennä naimisiin, tehdä suhteesta virallinen niin juridisten asioiden takia kuin siunauksenkin takia. Mutta se minuakin ihmetyttää että se toinen ääripää on sitten ero.. Sanoit, ettet halua miestä kiristää, mutta kyllähän tuosta kannattaa keskustella. Ja se, että purkaisit kihlauksen niinkuin yllä on neuvottu, ei ole kiristämistä..

Mitä kummaa on lähteä pois, jos ei ole toiselle se oikea? Eikö se ole tervettä itsesuojelua? Sekä toisen päästämistä vapaaksi, jos kerran ei ole toiselle tarpeeksi rakas vaimoksi asti?

No miksi sitten menisit sen kanssa naimisiin?

Mulla tulee sellainen mielikuva, että aikanaan kun mies on kosinut ja puhunut avioliitosta, hän ei ole vielä tuntenut sinua.
Nyt sitten olet paljastunut erilaiseksi (tämäkin häähullutus), ettei naimisiinmeno kanssasi houkuta enää yhtään. Ja ihan oikeassahan mies onkin, kun olet jo valmis jättämään hänet avioliittopakkomielteen vuoksi. Eli mies ei kelpaa sinulle muuta kuin sitten jos menette naimisiin.

Voi hyvin olla, että hän näkee minut vaikka kuvaamallasi tavalla. Joka ei kyllä ole totuus. Jos miehen kuva minusta tosiaan on muuttunut niin paljon (jollain muulla kuin tällä hääasiaperiaatteella, koska hän ei tiedä eroajatuksistani), että avioliitto ei huvita, miksi minun kannattaisi jäädä suhteeseen tai pidättää häntä siinä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja hyvä:
Alkuperäinen kirjoittaja heillo:
Jep, en minäkään kiristänyt. Mutta miksi pitää sormusta, jos se ei merkitsekään sitä mitä sen pitäisi merkitä? Ihan hyvinhän me oltiin ilman sormuksiakin, kunnes vaan ajautui siihen, etten halua olla avoliitossa miehen kanssa, joka ei mun kanssa haluakaan olla loppuaikaa. Miksi olisin kuluttanut aikaani sellaiseen?

Mielestäni sä teitkin viisaasti. Ja eritoten siinä vaiheessa, kun mies olikin yhtäkkiä valmis vihille... juuri sopivasti kun pelkäsi menettävänsä sut.

Juu, mutta otin silti eron siinä vaiheessa. Ei auta itkut markkinoilla enää siinä vaiheessa, kun antaa avoliittonsa kariutua vain sentähden, ettei suostu puhumaan avioliitosta, mutta vaatii pitämään sormuksia yms. Ja jos ei ollut valmis meneen avioon silloin, niin ei olisi varmasti ollut avioon valmis silloinkaan, kun välit on jo kiristyneet/huonontuneet ja yrittää vielä viimeistä oljenkortta suhteen parantamiseen. Ikinä en olisi tuntenut oloani sellaisena, että toinen olisi halunnut oikeasti olla mun kanssa loppuaikaa... No oli siinä kaikkea muutakin mm. molemmilla eriajatukset koko elämästä mm. lapsista yms.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tääkin ap vois pitää sellaiset leikkihäät, niin pääsis noista prinsessahaaveistaan, jotka oikeasti tämän kaiken taustalla on;)

Ei se naimisiinmeno mitään onnea takaa, eikä muuta huonoa parisuhdetta hyväksi.

 
Voi hyvin olla, että hän näkee minut vaikka kuvaamallasi tavalla. Joka ei kyllä ole totuus. Jos miehen kuva minusta tosiaan on muuttunut niin paljon (jollain muulla kuin tällä hääasiaperiaatteella, koska hän ei tiedä eroajatuksistani), että avioliitto ei huvita, miksi minun kannattaisi jäädä suhteeseen tai pidättää häntä siinä?
[/quote]


Sinä sen juuri sanoit: ei sinun kannatakaan. Jos avioliitto on sinulle tärkeä ja mies ei sitä ymmärrä, anna moiselle miehelle kenkää. Kyllä maailmasta löytyy joku ihana mies, joka tahtoo antaa sinulle kaiken ansaitsemasi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tääkin ap vois pitää sellaiset leikkihäät, niin pääsis noista prinsessahaaveistaan, jotka oikeasti tämän kaiken taustalla on;)

Ei se naimisiinmeno mitään onnea takaa, eikä muuta huonoa parisuhdetta hyväksi.



Sanoo hän jota ei ole kosittu... enkä yhtään ihmettele miksi.
 
opettele lainaamaan siten, että otat vain ja ainoastaan viimeisen kommentin, ei ole mitään järkeä lainata koko ajan samaa tekstiä lisättynä uudella kommentilla.....
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä minä jonkin aikaa jaksan elää näin, mutta sydän raskaana seuraan taas kaikenmaailman hääohjelmia, ja mietin, miksi minä en kelpaa rakastamalleni miehelle vaimoksi.

Lakkaa hyvä ihminen seuraamasta niitä häähömppäohjelmia.

Ne häät kestää vain päivän, mutta hyvä parisuhde koko elämän. Mutta jos ne häät on sinulle tärkeämmät kuin mies ja parisuhde hänen kanssaan, päästä hänet vapaaksi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja kkkk:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Tääkin ap vois pitää sellaiset leikkihäät, niin pääsis noista prinsessahaaveistaan, jotka oikeasti tämän kaiken taustalla on;)

Ei se naimisiinmeno mitään onnea takaa, eikä muuta huonoa parisuhdetta hyväksi.



Sanoo hän jota ei ole kosittu... enkä yhtään ihmettele miksi.

On kosittu, mutten halua naimisiin (ihan käytännön syistä).
 
Alkuperäinen kirjoittaja oppia ikä kaikki:
opettele lainaamaan siten, että otat vain ja ainoastaan viimeisen kommentin, ei ole mitään järkeä lainata koko ajan samaa tekstiä lisättynä uudella kommentilla.....

En ole tosiaan tämän palstan vanha veteraani, joten lainauksiini on varmasti tullut ylimääräistä. Näkyy olevan sama opettelemisen taito tarpeellista myös muille:)

 
Miehiä ajaa avioliittoon seksuaalivietti. Jos mies saa haluamansa ilman avioliittoa, motivaatio naimisiin menemiseen on pieni. Avosuhde, lapset,
oma koti ja muut mausteet on riittävä paketti, mihin se mies sitä avioliittoa kaipaa?

Jos sen sijaan seksielämän aloittaminen tapahtuisi hääyönä, aika moni mies yllättäen osaisi ihan itsekin kosia tyttöystäväänsä ihan itse, ilman vuosikausien väsytystaistelua ja maanittelua.

Ettekö te, siskokullat, vieläkään ymmärrä miehen elämästä tämän vertaa? Alapäällänsä se ajattelee.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Brunette73:
Alkuperäinen kirjoittaja oppia ikä kaikki:
opettele lainaamaan siten, että otat vain ja ainoastaan viimeisen kommentin, ei ole mitään järkeä lainata koko ajan samaa tekstiä lisättynä uudella kommentilla.....

En ole tosiaan tämän palstan vanha veteraani, joten lainauksiini on varmasti tullut ylimääräistä. Näkyy olevan sama opettelemisen taito tarpeellista myös muille:)

:) niin on muakin neuvottu aikanaan !
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Jotenkin tavallaan ymmärrän pakkomielteesi ja häähaaveesi. Itse aikanaan ajattelin katkerana vähän samoin, kun mies ei kosinut.

Mutta sinun pitäisi päästä yli tuosta epävarmuudestasi ja pakkomielteestäsi ja miettiä kannattaako pilata hyvä parisuhde sen vuoksi.

Minä pääsin siitä yli, enkä halua enää naimisiin. Meillä ei ole edes yhteisiä lapsia (miehellä on omia), joten kaikki perintökuviot menisivät liian vaikeiksi.
Nyt ajattelen ja tunnen, että olemme toistemme kanssa vapaasta tahdostamme ja rakkaudesta, eikä minkään avioliiton sitomina.

Olkoon pakkomielle, mutta epävarmuudesta ei ole kyse. Pikemminkin varmuudesta koskien sitä, mitä elämältä haluaa. Ja haluan olla vihitty vaimo. Mieheni pitää myös avioliittoa arvossaan + tärkeänä. On siitä minulle silloin joskus paasannut. Se on myös minulle tärkeä. Silti hän ei halua naimisiin. Jos miehelleni olisi avioliitto alun alkaenkin ollut merkityksetön seikka, asiat olisivat toisin.

En halua muuttaa itseäni vakaumusasioissa toisen takia.
 
Esitä ap miehelle, että menette vain kahdestaan maistraatissa naimisiin, ettekä pidä minkäänlaisia juhlia. Miehet kun ei halua mitään isoja hääjuhlia. Ehkä hän sitten suostuu?
 
Alkuperäinen kirjoittaja true love waits:
Miehiä ajaa avioliittoon seksuaalivietti. Jos mies saa haluamansa ilman avioliittoa, motivaatio naimisiin menemiseen on pieni. Avosuhde, lapset,
oma koti ja muut mausteet on riittävä paketti, mihin se mies sitä avioliittoa kaipaa?

Jos sen sijaan seksielämän aloittaminen tapahtuisi hääyönä, aika moni mies yllättäen osaisi ihan itsekin kosia tyttöystäväänsä ihan itse, ilman vuosikausien väsytystaistelua ja maanittelua.

Ettekö te, siskokullat, vieläkään ymmärrä miehen elämästä tämän vertaa? Alapäällänsä se ajattelee.

Täysin totta. Eli ei kannata mennä avosuhteeseen, eikä seksuaalisuhteeseen ennen avioliittoa. Ei sitä vuonna nakki ja kivikään, miehet suhteissa ollut ilman avioliittoaikomuskia tai olisi naisen isä käyny vähän oventakana häätämässä kollia pois.

Kyllä mies avioon naisen vie, jos oikea nainen vastaan tulee. Mutta miksi pitää sit viedä, jos nainen on jo siinä, lapset ja koti ja kaikki on? Eihä miehellä ole mitään muuta syytä viedä vihille kuin siksi, että nainen "vonkuaa" naimisiin ja "pakottaa".
 
Tuo hääohjelmien seuraaminen sydän syrjällään kuulosti miehesi kannalta huolestuttavalle. Ehkä miettiikin, että mikä sirkus häistänne tulisi. Ja teillähän on vasta noin pieni lapsi. Onhan sekin ruljanssi jo vienyt energiaa varmasti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja no joo:
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä minä jonkin aikaa jaksan elää näin, mutta sydän raskaana seuraan taas kaikenmaailman hääohjelmia, ja mietin, miksi minä en kelpaa rakastamalleni miehelle vaimoksi.

Lakkaa hyvä ihminen seuraamasta niitä häähömppäohjelmia.

Ne häät kestää vain päivän, mutta hyvä parisuhde koko elämän. Mutta jos ne häät on sinulle tärkeämmät kuin mies ja parisuhde hänen kanssaan, päästä hänet vapaaksi.

Ajattelin kyllä haluavani naimisiin hyvin pieniomuotoisesti. En halua keikistellä päivää kermakakkuna kaiken kansan edessä... Ei se juhlien puute minua harmita, vaan suru siitä, että oma rakkauteni ei taida rakastaa minua tarpeeksi tullakseen siunatuksi liittoon kanssani.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Merengue:
Tuo hääohjelmien seuraaminen sydän syrjällään kuulosti miehesi kannalta huolestuttavalle. Ehkä miettiikin, että mikä sirkus häistänne tulisi. Ja teillähän on vasta noin pieni lapsi. Onhan sekin ruljanssi jo vienyt energiaa varmasti.

Edelleen, en halua isoja häitä. MUTTA MIES HALUAISI. Omien sanojensa mukaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja true love waits:
Miehiä ajaa avioliittoon seksuaalivietti. Jos mies saa haluamansa ilman avioliittoa, motivaatio naimisiin menemiseen on pieni. Avosuhde, lapset,
oma koti ja muut mausteet on riittävä paketti, mihin se mies sitä avioliittoa kaipaa?

Jos sen sijaan seksielämän aloittaminen tapahtuisi hääyönä, aika moni mies yllättäen osaisi ihan itsekin kosia tyttöystäväänsä ihan itse, ilman vuosikausien väsytystaistelua ja maanittelua.

Ettekö te, siskokullat, vieläkään ymmärrä miehen elämästä tämän vertaa? Alapäällänsä se ajattelee.

En mä miehistä tiedä, mutta kuka nainen muka haluaa ottaa sian säkissä, tai pihdata hääyöhön asti? :snotty:

Koskaan en oo pihdannut, kolmesti on kosittu, kahdesti oon vastannut myöntävästi, kerran päässyt "alttarille" asti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Esitä ap miehelle, että menette vain kahdestaan maistraatissa naimisiin, ettekä pidä minkäänlaisia juhlia. Miehet kun ei halua mitään isoja hääjuhlia. Ehkä hän sitten suostuu?

No, mieheni nimenomaan haaveilee isoita häistä jonkun kanssa sitten joskus. En minä. Minä en haluaisi isoja juhlia, vaikka miehen takia m´niihin varmasti suostuisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Esitä ap miehelle, että menette vain kahdestaan maistraatissa naimisiin, ettekä pidä minkäänlaisia juhlia. Miehet kun ei halua mitään isoja hääjuhlia. Ehkä hän sitten suostuu?

Ei kyllä voi mitenkään yleistää, että miehet eivät halua suuria juhlia! Mun miespä haluaa. Mä haluaisin vain matkalle ja mennä siellä keskenämme naimisiin, mutta mies haluaa juhlat, joihin pääsevät sukulaisetkin. Ja tietysti ystävät. Mutta hänelle sukulaisensa ovat niin tärkeitä, että hän haluaa saada kaikki juhlistamaan kanssamme.

Kaikilla on oma mielikuvansa siitä kuinka haluaa naimisiin mennä, mutta joustaa täytyy. Miehelle kuitenkin isot häät on tärkeämpi asia kuin mulle ne kahdenkeskiset. Joten isot järkätään.
 
Alkuperäinen kirjoittaja mie:
No mitä se sinun miehesi sanoo miksei halua naimisiin kihloista huolimatta? Jos hänellekin avioliitto on tärkeä?

En ole kysynyt... Kun hän vaihtaa heti puheenaihetta jos kaveritkin kyselevöt häistä. Vaivaantuneena. Sen hän on aikanaan sanonut, että miesten tehtävä on hoitaa nämä kosimis- ja hääpäivän päättämisutut. Sen hyväksyin, kun hänen kanssaan kihlauduin. Enkä sitä vastaan herkästi riko. Vasta sitten, kun olen valmis eroon, jos mies ei ala haluamaan avioliittoa...
 
Muuten mulla ei ole kommentoitavaa, mutta silmiin pisti ap:n aloitus viestistä että haluaa naimisiin koska ajattelee vanhoillisesti, naimisiin kun on lapsikin. Ja kuitenkin on valmis etsimään jonkun muun miehen kuin lapsensa isän, päästäkseen naimisiin.. Eli ajatus ei siis ole se että vakaumuksen mukaan haluais olla lapsensa isän kanssa naimisissa jotta olisi eheä perhe, vaan riittää että olis naimisissa kun on se lapsikin?!?
 

Yhteistyössä