must tää on ihan hyvin sanottu
"Mitä tapahtuu niille, jotka raatavat otsa hiessä leipänsä eteen? Pitäisikö heistä välittää vai olla vain välittävinään? Olla tyytyväinen siihen, että itsellä on, mitäs muista. Joidenkin ihmisten leipä tulee yhä epävarmemmaksi ja ohuemmaksi siinä kun valtaeliitti jatkuvasti rikastuu ja voi paremmin. Hoidetaanko niissä yrityksissä asiat fiksummin, joissa johtajat saavat kuusinumeroisia lukuja palkkanaan? Onko joku tai jonkun työpanos oikeasti niin arvokas?"
"Uskallan myös väittää, että kansanedustajien ja ministerien etuudet (ennenkaikkea etuudet) ovat jo nyt niin hyviä, että asioiden hoidon pitäisi sujua, jos palkat ja palkkiot siis olisivat omiaan lisäämään järkeä tai ainakin järkeviä ihmisiä päätöksenteokoon. Kenellä meillä tavallisialla tallustajilla on esimerkiksi sopeutumiseläke täydellä palkalla, jos työnantaja potkaisee takapuoleen? Ja toiseksi kuka meistä saa kulkea ilmaisilla lennoilla työpaikkamme ja kotimme väliä, jos etäisyyttä sattuu olemaan lentomatkan verran. Enemmänkin ongelmana on Torkin kaltaisten ihmisten arvomaailma, jossa itselle tai omalle viiteryhmälle/valtaeliitille halutaan ja haalitaan lisää etuuksia. Äänestäjiä tarvitaan vain kerran vuodessa antamaan uusi valtakirja. Väliaikana heidät voi sitten unohtaa."