Diandra ei osaa espanjan kieltä ja nähnyt isovanhempansa viimeksi vauvana

Yksin matkustava maksaa hotellista lähes saman verran kuin jos hotellissa on kaksi ihmistä. Yhden hengen huoneesta saa joskus nimellisen alennuksen, usein hinta on ihan sama, vaikka majoittuisi vain yksi henkilö. Risteilyllä hinnat on per hytti, sama hinta jos yksi tai neljä henkilöä hytissä. NImenomaan se on useimmiten niin päin, että yksinmatkustava maksaa aina suhteessa enemmän kuin perhe.

Sulla ei nyt akaatti ole ehkä ihan tajua noista lapsiperheen tulo- ja matkustelumahdollisuuksista. Kolme lasta ON aika monta ottaa Chileen mukaan. Ja vaikka sulla jäisi pienipalkkaisena (??) tonni (??) kuussa säästöön, niin aika harva pystyy samaan. Oma isäni on korkeakoulutettu ja oli hyväpalkkaisessa duunissa, mutta ei meidän perheellä ollut koskaan varaa matkustaa mihinkään. Meitä oli neljä lasta ja menot sen mukaiset.

Sitä paitsi, kuka tietää, mikä tässä tapauksessa on alunperin ollut Chilestä lähdön taustalla? Ehkä sinne ei noin vain voi palata?

 

Ja pakko myös sanoa vielä, että tosi outoa just SULTA, että ihmettelet asiaa... Itselläsi on selvästikin rahaa (jos kerran tonni jää kuussa säästöön), mutta et ole tavannut poikaystävääsi kuin muutaman kerran. Välimatkakaan ei ole yhtä pitkä kuin Chileen ja tosiaan yksinään sun olis aika helppo matkustaa... Luulis siis, että sinä jos kuka ymmärtäisit tollasta tilannetta.

 

Taas meni sinulla taas muiden haukkumiseksi. Kukakohan se on täynnä omaa tietämystään jos pitää vaan haukkua vastapuolta??

Olen asian jo ties kuinka moneen kertaan tässäkin ketjussa selittänyt.

Olen laskenut, että jos olisin kahden lapsen yh-äiti, niin rahaa saisimme melkein 700 euroa enemmän kuukaudessa. Teillä voi tietysti yksi lapsi kuluttaa 500000 euroa kuukaudessa, mutta minä en millään saisi kahteen lapseen menemään 700 euroa kuukaudessa.

Mutta on toki huomattu muutenkin, että ihmiset elävät yli varojensa. Kai se sitten ihmetyttää jos joku pärjäisi pienemmilläkin tuloilla.

On se vaan kumma juttu, että itse tiedän lapsiperheitä, joilla jää rahaa hyvin säästöön, vaikka tulot eivät ole isot. Tämän palstan mukaan kuitenkin kenelläkään lapsiperheellä ei voi jäädä rahaa säästöön, lapsilla on satasten lääkekulut ja lapset sairastaa aina ja vaatteita ei saa pienellä rahalla, leluihin menee satasia kuukaudessa. Kävinpä muuten tänää Citymarketissa ja Barbie-nukkeja oli 8 eurolla, muita leluja myös edullisesti. Mutta tottakai, palstan mukaan menee satasia leluihinkin.

Jos asuisimme Suomessa molemmat ja meillä olisi tällainen tilastojen mukaan pieni palkka, jolla saisimme molemmat esimerkiksi 1800 euroa tilille, eli yhteensä 3600 euroa kuukaudessa. Ja nuo yhteistulot on muuten reilusti alle pariskuntien keskiarvon Suomessa. Niin tuosta rahasta saisimme silloinkin vaikka miten paljon säästöön, vaikka asumiskulut olisivatkin esimerkiksi 1000 euroa. Sen jälkeen jäisi 2600 euroa. Ruokiin ei mene 600 euroa kuukaudessa mitenkää. Ruokien ja päivittäistavaroiden jälkeen jäisi yli 2000 euroa kaikkeen muuhun. Helposti saisi tuhat euroa säästöön.

Mutta näköjään on teille niin mielettömän vaikea tajuta, että kaikkien elämä ei pyöri jatkuvan ostelun ympärillä. Ei se rahan määrä vaan se miten sen käyttää.

Nyt repesin totaalisesti. Mulla on nimittäin esimerkki elävästä elämästä. Minun ja mieheni yhteen lasketut nettotulot ovat n. 3600 euroa/kk (+ lapsilisät tuon päälle) ja meillä on kaksi päiväkoti-ikäistä lasta ja asumme Uudellamaalla. Asuntolainaa on 130 000 e ja perheessä on yksi auto (velaton). Asumiskulut (laina+korko ja yhtiövastike) ovat yhteensä 1000 huteissa. Voin kertoa että kaikki mikä tulee myös menee eikä mihinkään luksukseen ole varaa, ruuan ostossa olen tarkkana. Itse säästän eniten omassa kauneudenhoidossa, kampaajalla käyn vain pari kertaa vuodessa (nytkin olin iloinen kun sain leikkauksen opiskelijalla 20 euroa) ja kaikki tuotteet ostan tarjouksista. Ulkona emme syö oikeastaan koskaan (no joskus kiinalaista tai mäkkäriä). Mutta niin se vain on että ruoka, vakuutukset, autoverot, bensa, televisio, netti, puhelimet, päiväkotimaksut (melkein täydet näilläkin tuloilla), sähkö ja lasten muut tarpeet ja yllättävät menot vievät kaiken mitä kuukaudessa tulee. 1000 euroa säästöön meidän tuloilla, meinasin pärskäyttää kahvit näppikselle sulla tulee olemaan kova palautua realiteetteihin kun niitä lapsia joskus saat...

Sitten toinen juttu joka koskee hyvin läheisesti meidän perhettämme: matkustaminen. Mieheni on ulkomaalainen (läntisestä Euroopasta kuitenkin) ja me olemme matkustaneet paljon tapaamaan sukua ja matkustaneet paljon myös ennen lapsien syntymää ympäri maailmaa. Tosiaan näillä tuloilla emme perheenä matkustamaan pystyisi mutta onneksi appivanhemmat ovat olleet niin avokätisiä ja ovat halunneet avustaa ja joka vuosi kustantaa meidät jonnekin. Välillä olemme tavanneet heitä miehen kotimaassa ja välillä lomailleet muualla ja tavanneet heitä lomamatkoilla.

Mitä tulee lasten kanssa matkustamiseen niin suosittelen Akaatille realiteettiterapiaa, kannattaa kokeilla kerran elämässä, niin näkee kuinka helppoa se on: lähdet vajaa 3v:n ja 3-kuisen vauvan kanssa matkalle jossa on vaihto vaikkapa Heathrow'ssa (ei lasten leikkihuonetta eikä lastenhoitohuonetta), juokset matkatavaroiden kanssa ja lapsia kantaen terminaalista toiseen hikipäässä mutta missaat jatkolennon ja joudut odottelemaan seuraavaa 5 tuntia baarissa hoidellen vauvaa ja yliväsynyttä 3v:ta. Kohteeseen päästyä etsit varaamasi vuokra-auton sateessa pilkkopimeässä ja pimeässä asennat siihen turvaistuinta jota et tunne (vuokrafirman), ajelet 1½ tuntia (vaatteet läpimärkinä) kunnes olet perillä puolen yön maissa. Matkaan on kulunut 14 tuntia... nim. ei ikinä enää, tämä tarina on totta

 

Öh, jos on lapsia niin jo ihan ruokaankin menee paaaaljon enemmän rahaa. Meillä miehellä on yksi lapsi joka nyt asuu meillä mutta aiemmin ei asunut ja kyllä rahaa menee aivan älyttömän paljon enemmän kuin kahdelle aikuiselle. Jos on vaan aikuisia niin voi olla vaikka pari mikropizzaa jääkaapissa mutta lapselle pitää olla vähän parempaa ruokaa ja paljon vihanneksia jne. En usko että voit tietää paljon siihen menee jos et ole kokenut mutta mä sanoisin että meillä menee 4-5-kertaisesti enemmän massia ruokaan kun on YKSI lapsi verrattuna siihen että olisi 2 aikuista.

 

En usko että voit tietää paljon siihen menee jos et ole kokenut mutta mä sanoisin että meillä menee 4-5-kertaisesti enemmän massia ruokaan kun on YKSI lapsi verrattuna siihen että olisi 2 aikuista.

Miten paljon teillä siis menee ruokaan rahaa?

 

Minä olen pienipalkkainen ja minulla jää silti joka kuukausi säästöön noin tuhat euroa. Jos minulla olisi lapsia, niin jäisi varmasti yhtä paljon, koska olisi lapsilisät, saisin varmasti asumistuen, paremman asunnon, elatustuen jos olisi yksinhuoltaja. Ja jos olisi minä, mies ja lapset, niin varmasti uitaisiin rahassa. Kyllä saisi helposti säästöön. Ja lentolippujakin saa halvalla, ei aina tarvitse ostaa niitä 1000 euron lentolippuja Etelä-Amerikkaan, saa halvemmalla, kun näkee hieman vaivaa.

Hehhee! Joku kaunis aamu sinäkin heräät todellisuuteen.

Meillä on kolme lasta ja miehen suku Chilessä. Eipä olla käyty kertaakaan ja vaikka molemmat ollaan töissä niin ei ole rahaa sinne mennä. Mutta eipä heitäkään ole täällä näkynyt.

 

[QUOTE="ninni";26241783]Ja pakko myös sanoa vielä, että tosi outoa just SULTA, että ihmettelet asiaa... Itselläsi on selvästikin rahaa (jos kerran tonni jää kuussa säästöön), mutta et ole tavannut poikaystävääsi kuin muutaman kerran. Välimatkakaan ei ole yhtä pitkä kuin Chileen ja tosiaan yksinään sun olis aika helppo matkustaa... Luulis siis, että sinä jos kuka ymmärtäisit tollasta tilannetta.[/QUOTE]

Edelleenkin, minulla ei ole aina ollut rahaa paljon käytössä. Silloin kun tutustuttiin niin sain 63 euroa rahaa kuukaudessa. Eli sen lukiolaisen täysimääräisen opintotuen. =) Monta vuotta elin niin, että tilille jäi vuokran jälkeen noin 150 euroa kuukaudessa. Kun nyt aina valitatte tuosta tapaamisten puutteesta, niin hyvä on, lähden sitten syyskuussa käymään siellä. =) Tai lokakuussa, mutta pitää lähteä ennen lokakuun puoliväliä, ettei tarvitse hankkia vielä uutta passia, kun pitää olla se 6 kk voimassa maahan saapuessa.

 

[QUOTE="vieras";26241842] Hehhee! Joku kaunis aamu sinäkin heräät todellisuuteen.

Meillä on kolme lasta ja miehen suku Chilessä. Eipä olla käyty kertaakaan ja vaikka molemmat ollaan töissä niin ei ole rahaa sinne mennä. Mutta eipä heitäkään ole täällä näkynyt.[/QUOTE]

Eikö teillä siis kerta kaikkiaan ole mahdollista käydä siellä? Vai eikö vain ole halua/ei jaksa/viitsi lähteä?

 

Eikö teillä siis kerta kaikkiaan ole mahdollista käydä siellä? Vai eikö vain ole halua/ei jaksa/viitsi lähteä?

Meillä ei yksin kertaisesti ole varaa. Sinne matkat maksaa jo aika paljon tän kokoiselta perheeltä. Emme voi jättää omakotitaloa ja eläimiä yksin parin viikon ajaks. Meidän lomatkaan ei satu olemaan yhtä aikaa.
Monta mutkaa matkassa. Siksipä ymmärrän hyvin, ettei Didin perhe ole Chilessä vieraillut.

 

Vieras 584 jatkaa vielä. Mun mies ei myöskään osaa espanjaa, kuten ei kukaan muukaan meidän perheestä.
Nämä sukulaiset eivät puhu englantia, joten ois myös kieliongelma.

 

[QUOTE="vieras";26241888]Vieras 584 jatkaa vielä. Mun mies ei myöskään osaa espanjaa, kuten ei kukaan muukaan meidän perheestä.
Nämä sukulaiset eivät puhu englantia, joten ois myös kieliongelma.[/QUOTE]

Onko mies siis kokonaan chileläinen tai onko koskaan asunut siellä?

 

Onko mies siis kokonaan chileläinen tai onko koskaan asunut siellä?

Miehen isä on chileläinen. Mies ei itse ole koskaan asunut chilessä.

 

[QUOTE="vieras";26241888]Vieras 584 jatkaa vielä. Mun mies ei myöskään osaa espanjaa, kuten ei kukaan muukaan meidän perheestä.
Nämä sukulaiset eivät puhu englantia, joten ois myös kieliongelma.[/QUOTE]

Onko miehen isä 1970-luvun chilen pakolaisia?

Miksi siis ei puhu espanjaa (en ole lukenut koko ketjua)?

 

No voi jumankauta.
Mun poikaa ei kiinnosta barbit, eikä sen kahdeksaa kaveria, joiden kaverisynttäreillä pitää käydä.
Sinäkö ostat lelun sen hinnan mukaan? Ei tule loppupelissä halvaksi, jos lasta ei lainkaan kiinnosta.

Eikä täällä monikaan ole sitä mieltä, etteikö lapsiperheet vois matkustaa, tai saada rahaa säästöön.
Iso osa varmaan voikin.
Mutta melkeinpä kaikki taitaa olla sitä mieltä, että sun laskelmat ja luulot ei ole kovinkaan realistisia.
Sun laskelmat tuntuu olevan aivan tuulesta temmattuja.
Eikä monikaan oikein hyväksy, että sä, lapseton, kinaat tästä asiasta niiden kanssa, jotka sitä elämää oikeesti elää.

 

Kun olin lapseton, melkein koko palkka jäi säästöön. Nyt olemme keskituloinen perhe,ja kaikki menee mikä tulee.

 

Nuo lentoliput ja matkathan maksavat yli 2-vuotiailta lapsilta saman mitä aikuisilta. Ja lapset eivät tienaa mitään, kaikki ne ovat vanhempien palkasta pois. kuten suuret ruokamenot, asumismenot, sähkölaskut, vesimaksut, lämmitysmaksut, omistusasunnon ja auton ja lasten vakuutukset, lasten harrastusmaksut ja lehtimaksut, vaatekulut, kenkäkulut, kouluun vaadittava pakollinen (sukset, luistimet, verryttelyhousut, linja-autorahat retkiä varten...)

sitten ehkä vanhemmat joutuvat joskus itselleenkin laittaa jotain, kotiin tarvitaan jotain, remontit, ...

ei sitä pysty kuvitella mitä eläminen maksaa.
Mutta muistan itse miettineeni 300 euroa käteen saavana opiskelijana että jos joskus saisi palkkaa, niin sitähän olisi kohta miljonääri. Jep, ehkä olisin ollutkin, jos lapset olisi jätetty hankkimatta.

 

Diandra Flores chileläisistä sukujuuristaan: "Olen tavannut isovanhempani viimeksi vauvana!" | Metro Live

Minua ihmetyttää miksei isä ole puhunut omaa äidinkieltänsä lapselleen? Ja miksi lapsi on eristetty isovanhemmista, vaikka isä kuitenkin ollut Diandran elämässä ja isä taas ollut tekemisissä vanhempiensa kanssa.

Ihmetyttää.

Eipä osaa Ruotin kruunupäätkään saksaa vaikka se oli kuningatar Silvian äidinkieli (brasilian ohella). Kuulemma Silvia ei opettanut sitä lapsilleen koska Kalle olisi tuntenut itsensä ulkopuoliseksi! En jotenkaan ymmärrä tätä muuta kuin Kallen omituisen luonteen kautta. Yleensähän kuninkaaliset ovat jonkinlaisia kosmopoliitteja ja kielitaitoisia ihmisiä.

 

Tohon kauppa juttuun, ruokahan on kallista vaikka kirmaisi tarjousten perässä.
Meitä on 2 aikuista ja 2 lasta(+ eläimet). Kuukaudessa menee kauppaan reilu 500e. se sisältää kyllä pesuaineet, wc-paperit, vaipat ym.

ja bensaan mulla menee pelkästään 180e kuukaudessa, enkä ole edes töissä (tosin asutaan täällä perähikiällä) mutta kun alan työmatkoja ajamaan niin varmasti menee reiluun 200euroon kuussa.

Päiväkoti maksuja jo laskin ja mennään juuri nippa nappa tuloissa sihen pisteeseen että kahesta lapsesta se tekisi n.460e kuukaudessa.
(itse tienaan reilusti vajaa 2000 kuussa, mies sitten enempi)

 

Jos asuisimme Suomessa molemmat ja meillä olisi tällainen tilastojen mukaan pieni palkka, jolla saisimme molemmat esimerkiksi 1800 euroa tilille, eli yhteensä 3600 euroa kuukaudessa. Ja nuo yhteistulot on muuten reilusti alle pariskuntien keskiarvon Suomessa. Niin tuosta rahasta saisimme silloinkin vaikka miten paljon säästöön, vaikka asumiskulut olisivatkin esimerkiksi 1000 euroa. Sen jälkeen jäisi 2600 euroa. Ruokiin ei mene 600 euroa kuukaudessa mitenkää. Ruokien ja päivittäistavaroiden jälkeen jäisi yli 2000 euroa kaikkeen muuhun. Helposti saisi tuhat euroa säästöön.

Mutta näköjään on teille niin mielettömän vaikea tajuta, että kaikkien elämä ei pyöri jatkuvan ostelun ympärillä. Ei se rahan määrä vaan se miten sen käyttää.

Akaatti hyvä, on todella hienoa ja järkevää tehdä laskelmia ja olla säästeliäs, todella moni elää nykyään yli varojensa, ottaa pikavippejä jne., ja se on todella huolesttuvaa.

Perhe perustetaan kuitenkin useimmiten - toivon mukaan - rakkauden pohjalta, eikä niin, että sitä ennen lasketaan euron tarkkuudella perheen elinkustannukset. On tärkeää, että pärjätään, mutta kuulostaa melko laskelmoivalta arvioida ensin, mitä perheen ylläpitäminen maksaa.

Usko se, mitä sinulle perheelliset ovat kirjoittaneet täällä: se elämä lasten kanssa ja perheenä on todellakin ihan jotakin muuta kuin paperilla ennakkoon tehdyt laskelmat, varsinkin, kun et vielä edes tiedä, olisitko muuttamassa mahdollisten lasten isän kotimaahan vai jäisitkö kenties yksinhuoltajaksi (miksi muuten mietit tätä vaihtoehtoa, etkö halua olla tämän miehen kanssa?).

Sitten se tärkein asia: ne lapset eivät välttämättä tule silloin, kun niitä toivotaan, muista myös se surullinen mahdollisuus.

 

Jos asuisimme Suomessa molemmat ja meillä olisi tällainen tilastojen mukaan pieni palkka, jolla saisimme molemmat esimerkiksi 1800 euroa tilille, eli yhteensä 3600 euroa kuukaudessa. Ja nuo yhteistulot on muuten reilusti alle pariskuntien keskiarvon Suomessa. Niin tuosta rahasta saisimme silloinkin vaikka miten paljon säästöön, vaikka asumiskulut olisivatkin esimerkiksi 1000 euroa. Sen jälkeen jäisi 2600 euroa. Ruokiin ei mene 600 euroa kuukaudessa mitenkää. Ruokien ja päivittäistavaroiden jälkeen jäisi yli 2000 euroa kaikkeen muuhun. Helposti saisi tuhat euroa säästöön.

Mutta näköjään on teille niin mielettömän vaikea tajuta, että kaikkien elämä ei pyöri jatkuvan ostelun ympärillä. Ei se rahan määrä vaan se miten sen käyttää.

Akaatti hyvä, on todella hienoa ja järkevää tehdä laskelmia ja olla säästeliäs, kovin moni elää nykyään yli varojensa, ottaa pikavippejä jne., ja se on todella huolesttuvaa.

Perhe perustetaan kuitenkin useimmiten - toivon mukaan - rakkauden pohjalta, eikä niin, että sitä ennen lasketaan euron tarkkuudella perheen mahdolliset elinkustannukset - korostan "mahdolliset". On tärkeää, että pärjätään, mutta kuulostaa melko laskelmoivalta arvioida ensin, mitä perheen ylläpitäminen maksaa.

Uskoisit sitä, mitä sinulle perheelliset ovat kirjoittaneet täällä: se elämä lasten kanssa ja perheenä on todellakin ihan jotakin muuta kuin paperilla ennakkoon tehdyt laskelmat, varsinkin, kun et vielä edes tiedä, olisitko muuttamassa mahdollisten lasten isän kotimaahan vai jäisitkö kenties yksinhuoltajaksi (miksi muuten mietit tätä vaihtoehtoa, etkö halua olla tämän miehen kanssa?).

Sitten se tärkein asia: ne lapset eivät välttämättä tule silloin, kun niitä toivotaan, muista myös se surullinen mahdollisuus.

 

Eiköhän jokainen perhe -myös se aloituksen Diandran perhe- itse määrittele mikä on heille sopiva matkustustyyli ja milloin se matkustaminen on ylipäätään järkevää.

Kyllä, on ihmisiä jotka kykenevät melkoisiin suorituksiin matkustaessaan lasten kanssa. En itsekään pidä omaa perhettäni ihan kermaperseinä, kyllä meiltä sujuu tunnelbanalla matkustus kolmen lapsen (7v ja 5v vammaiset lapset & taapero) ja asiaan kuuluvien matkatavaroiden kanssa, olen matkustanut noiden kahden isomman lapsen kanssa yksin Tukholmasta Tanskaan juna-taksi-lautta-"luojankiitosautokyyti"-yhdistelmällä parin viikon matkatavatoiden kanssa, mies on tehnyt useita suomen ja kotimaan reissuja noiden isompien lasten kanssa jne. Mutta, nuokin reissut on pitänyt ajoittaa mahdollisimman hyvin lasten mukaan ja helppoja ne eivät ole olleet joten vaativat myös motivaatioa. Motivaatioksi ei aina riitä se vieraiden ihmisten näkemys siitä kuinka lasten pitäisi päästä sukulaisia tapaamaan.

Tunnen myös ihmisiä jotka matkustavat pienen budjetin matkoja yksin usean pienen lapsen kanssa. Hatunnosto heille siitä, itsestäni ei moiseen olisi ja hassulta tuntuu jos jotkut lapsettomat pystyvät tietämään kuinka heiltä se sujuisi. Itse tykkään että loman ja matkan pitäisi olla mukava juttu joka myös rentouttaisi. Jos matkustaminen tuossa on kovin voimiavievää niin en näe ideaa maksaa siitä kuitenkin ihan kohtuullisia summia ja mennä sinne menettämään hermojaan (ja ehkä kuulemaan valitusta kanssamatkustajilta). Mielummin sitten jää viettämään lomaa kotiin ja käyttää nuo matkarahat tehdäkseen lapsiperheystävällisen reissun johonkin lähempänä sijaitsevaan huvituskohteeseen.

Ja ihan vertailuna; meidän perhe on suunnitellut viikon matkaa Kreikkaan kolmen lapsen kanssa ja lapseton sinkkuystäväni on parhaillaan niin ikään lapsettoman siskonsa kanssa vastaavalla reissulla. Noista kun on puhuttu niin on ollut kyseessä ihan eri bubjetit ja suunnittelut kun vertaa kahden aikuisen ja sen kolmilapsisen perheen matkoja ja tuossa on kyse vain noin pienestä reissusta.

 

Akaatti hei, haluan kysyä vielä yhtä asiaa: Pystytkö myöntämään, että perheelliset tietävät paremmin kuin sinä millaista on matkustaa lasten kanssa?

 

Minulla oli Ateenan metrossa kaksi isoa matkalaukkua, kaksi täynnä olevaa vetolaukkua, muovipusseja, takki, joka ei mahtunut mihinkään piti pitää siinä laukkujen päällä.

Niin kauan kuin ne sun matkalaukkusi ei osaa kävellä itsekseen, niin et mitenkään voi verrata matkatavaroita liikkuviin lapsiin. Se on ihan eri asia vahtia paria matkalaukkua (tai vaikka neljää matkalaukkua) kuin kolmea lasta JA paria matkalaukkua.

 

[QUOTE="mmmm";26242895]Niin kauan kuin ne sun matkalaukkusi ei osaa kävellä itsekseen, niin et mitenkään voi verrata matkatavaroita liikkuviin lapsiin. Se on ihan eri asia vahtia paria matkalaukkua (tai vaikka neljää matkalaukkua) kuin kolmea lasta JA paria matkalaukkua.[/QUOTE]

Jep. Ja mitä enemmän niitä lapsia on matkassa, sitä enemmän on todennäköisesti myös sitä matkatavaraa.

 

Akaatti hei, haluan kysyä vielä yhtä asiaa: Pystytkö myöntämään, että perheelliset tietävät paremmin kuin sinä millaista on matkustaa lasten kanssa?

Kyllä tiedän, että heillä on kokemusta enemmän lasten kanssa matkailusta. Mutta minua inhottaa se, että asenne on koko ajan sellainen, ettei lasten kanssa voi matkustaa pienellä rahalla, lapsia ei voi hankkia pienellä rahalla, ei ole mahdollista, että lapsen ruokiin ei mene tuhansia euroja, ei ole mahdollista, että lapsen kanssa ei joudu ravaamaan apteekissa koko ajan, ei ole mahdollista saada lapsille edullisesti vaatteita ja leluja jne.

Ihmeellistä pirujen maalaamista seinille. Kun minä edelleenkin tiedän lapsiperheitä, jotka eivät koko ajan itke kuinka leluihin ja vaatteisiin menee kaikki rahat.

Minä olen mm. tältä palstalta huomannut sen, että hyvin monen ihmisen vaatimustaso on kasvanut, vaikka tulotaso ei olisikaan kasvanut. Ja koskee sekä lapsettomia että lapsiperheitä. Aiemmin oli mm. ihan tavallista, että nelihenkinen lapsiperhe asui kolmiossa tai noin 100-neliöisessä omakotitalossa. Nykyään tuntuu, että sen omakotitalon on oltava vähintään 200 neliötä, ennen riitti kolmen tähden hotelli jos varaa ei ollut parempaan, nykyään tuntuu, että monelle vähintään neljän tähden hotelli on ainoa mahdollisuus, vaikka rahaa ei niin olisikaan.

Itse olen köyhästä perheestä ja tuntuu siksi niin omituiselta, että monet jaksavat jankata koko ajan sitä, ettei köyhällä perheellä voi mitenkään jäädä säästöön, ei ole varaa leluihin, saati matkoihin. Itselläni kun on aivan toisenlaiset kokemukset asiasta.