D-vitamiini vauvalle??

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja jkadsäair
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
J

jkadsäair

Vieras
Miten tai millä olette antaneet vitskut?? Musta tuntuu, et annanpa lusikalla tai suoraan suuhun niin aina menee puolet ohi! tai siis kielellä työntää vitamiinit ulos. Vauva on vasta 3,5kk vanha joten kiinteisiinkään ei voi vielä lisätä.. Imetän joten maitoonkaan en voi lisätä.. Miten saisin VARMASTI tipat meneen suuhun ja elimistöön asti?? Kiitos vinkeistä jos jollain on... :)
 
Mä olen pikkulusikkaan tirauttanut vähän rinnasta suoraan maitoa ja tipat siihen. Lusikan työnnän sen verran syvälle suuhun, että poika ei voi kun nielaista maidon ja otan sitten vasta lusikan pois. Kertaakaan ei ole ohi mennyt ja 5 kk + harjoiteltu :)
 
Lusikalla vaan, kyllä se varmaan rupee pian onnistumaan, eikä siitä pitäisi vauvalle olla haittaa jos ei saa täyttä viittä tippaa joka päivä! Itse jossakin vaiheessa tiputtelin suoraan suuhun, mutta kerran tiputin liikaa kerralla ja sen jälkeen en ole tiputellut niin enää. Tiedänpä äitejä, jotka eivät ole antaneet lainkaan d-vitamiinilisää lapsillensa, koska niissä on myös haittapuolensa (en nyt muista miten perustelivat), en siis todellakaan kehota olemaan antamatta vaan yritän sanoa että pienistä ajoista ilman ei ole haittaa.
 
Meillä annettu d-vitamiini (relat, yms.) maidon seassa lusikalla 2 vkon ikäisestä lähtien. Kun vauvan suu on auki kaadan lusikallisen suoraan suuhun eikä mitään ongelmia ole ollut. En siis anna vauvan nieleskellä tai maiskutella lusikkaa... Neuvolan ohje aikanaan oli, että ehdottomasti syötettävä lusikalla jotta voi varmistaa (?) että lapsi todella saa vitamiinin. Ystäväni lisäsi vitamiinit suoraan maidon sekaan pulloon (onnistuu siis vain korvikkeella tai pumpatulla maidolla..), itsekin olen reissun päällä alkanut tehdä niin. Mielestäni sillä konstilla kyllä osa jää pullon seinämiin tai tuttiosaan (öljyinen, yms.) mutta kyllähän lusikankin pintaan jää yms.
Meillä odotetaan kovasti aikaa kun vauva (nyt 5 kk) kasvaa ja voi syödä itse. Silloin aletaan antamaan d-vitamiinia tablettina joka on 'kuin karkki'.
 
Meillä annettiin D-vitamiinitipat suoraan suuhun n. 4,5kk ikäiseksi asti (silloin alkoi lusikkaharjoittelu). Paras keino mun mielestä oli pudottaa tipat vauvan ylähuulelle vauvan maatessa selällään. Siitä ne useimmiten valui suuhun - joko suupielistä sisään tai kitalakea pitkin pidemmällle "kurkkuun". Joskus tietysti vauva ehti purskauttaa vitamiinit suusta, mutta ilmeisesti vitamiini imeytyy aika nopsaan suun limakalvoilta, eli ei varmaan haittaa, jos osa tulee ulos.
 
Viestini ei varsinaisesti liity tähän ketjuun, mutta kun vitamiineista on kuitenkin kyse niin ajattelin kysäistä teiltä sellaista asiaa että...

Asumme ulkomailla ja täällä vauvat ei saa varsinaisia d-vitamiini tippoja vaan kalanmaksaöljyä, joka siis sisältää A, D, E -vitamineja sekä omega 3 rasvahappoja. Tokihan apteekista noita tippoja saisi ostettua, mutta mennään nyt näillä "eväillä" koska neuvola niin suosittelee. Siis niin pitkälle kun neiti (4kk)suostuu tuota Trania ottamaan. Saako suomalaiset vauvat kalanmaksaöljyä tai muita vitamiineja kuin tuota D:tä? Ihan mielenkiinnosta siis kyselen.
 
Alkuperäinen kirjoittaja *miina*:
Viestini ei varsinaisesti liity tähän ketjuun, mutta kun vitamiineista on kuitenkin kyse niin ajattelin kysäistä teiltä sellaista asiaa että...

Asumme ulkomailla ja täällä vauvat ei saa varsinaisia d-vitamiini tippoja vaan kalanmaksaöljyä, joka siis sisältää A, D, E -vitamineja sekä omega 3 rasvahappoja. Tokihan apteekista noita tippoja saisi ostettua, mutta mennään nyt näillä "eväillä" koska neuvola niin suosittelee. Siis niin pitkälle kun neiti (4kk)suostuu tuota Trania ottamaan. Saako suomalaiset vauvat kalanmaksaöljyä tai muita vitamiineja kuin tuota D:tä? Ihan mielenkiinnosta siis kyselen.

me myös asutaan ulkomailla eikä täällä edes myydä lapsille mitään erityisiä d-vitamiinitippoja. monivitamiinitippoja suositellaan yli 1-vuotiaille, tosin taidan olla ainoa tuntemani ihminen joka niitä lapselleen antaa ja niitä myydään pulloissa joissa on valmiina mukana kätevä pipettiannostelija, jolla vitamiiniliuoksen saa helposti lapsen suuhun. ehkäpä noiden suomalaisten d-vitamiinitippojen valmistajat voisi vähän tuotekehitellä pakkauksiaan niin ei tarvitsisi lusikoitten kanssa sählätä.
 
Mä annoin ihan semmoisella pienellä muovisella lusikalla ihan vastasyntyneestä asti D-vitamiinit sekä Cuplatonit, joita meillä sillon käytettiin. Ihan hyvin sujui musta. En keksinyt mitään muutakaan tapaa. :o)
 
Alkuperäinen kirjoittaja *miina*:
Viestini ei varsinaisesti liity tähän ketjuun, mutta kun vitamiineista on kuitenkin kyse niin ajattelin kysäistä teiltä sellaista asiaa että...

Asumme ulkomailla ja täällä vauvat ei saa varsinaisia d-vitamiini tippoja vaan kalanmaksaöljyä, joka siis sisältää A, D, E -vitamineja sekä omega 3 rasvahappoja. Tokihan apteekista noita tippoja saisi ostettua, mutta mennään nyt näillä "eväillä" koska neuvola niin suosittelee. Siis niin pitkälle kun neiti (4kk)suostuu tuota Trania ottamaan. Saako suomalaiset vauvat kalanmaksaöljyä tai muita vitamiineja kuin tuota D:tä? Ihan mielenkiinnosta siis kyselen.

Suomessa ei suositella A-vitamiinilisää odottaville äideille tai alle 1-vuotiaille lapsille. Samasta syystä veri- ja maksaruokien määrää on rajoitettava.

Toiseen viestiin voin kommentoida, että ainakin Jekovit-D-tipat ovat kätevässä tippapullossa, josta olen antanut alusta alkaen tipat suoraan vauvan suuhun. Nyt neiti on 1,5 vuotias ja odottaa innolla saavansa päivän tipat.
 
Meillä on alusta asti annettu kaikki tipat (rela-, d-vitskut, disflatyl) niin että puristan rinnasta vähän maitoa teelusikkaan ja siihen tipat. Sitten vaan kaataa lusikallisen vauvan suuhun. Kun vauva on suurinpiirtein makuuasennossa, niin lasti valuu suoraan kurkkuun.
Kertaakaan ei ole tullut ulos.

Joskus kun oli huutokonsertti päällä (=suu auki) tiputtelin suoraan suuhun, mutta siinä niitä huteja vasta tulikin kun tuota oli niin vaikee saada pysymään paikallaan :)
 
Jännä juttu miten pohjoismaissa niin erilaiset suositukset tuon A-vitamiinin suhteen. Raskauden aikana söin Gravitamin- nimisiä tabletteja, jotka on nimenomaan tarkoitettu raskaana oleville ja imettäville äideille.Ne sisälsi mm. A-vitskua.

Asiasta hieman hämmentyneenä otin selvää tuosta A-vitamiinista netistä ja löysin seuraavanlaista tietoa:

"Raskauden aikana A-vitamiinin puute voi aiheuttaa sikiöllä luuston kehityksen hidastumista ja siitä aiheutuvia keskushermoston vaurioita. Vesipää on mahdollinen, mutta harvinainen. Lapsilla A-vitamiinin puute aiheuttaa alakuloisuutta sekä henkisen ja ruumiillisen kasvun hidastumista. Luissa ja hampaissa voi esiintyä kasvuhäiriöitä ja verenheikkous on tavallista. A-vitamiinin puutteessa mm. tuhkarokko ja muut tartuntataudit ovat lapsilla tavallista vakavampia.

Sekä lapsilla että aikuisilla esiintyy yleensä hämäräsokeutta tai yösokeutta (nyctalopia, aik. virheellisesti hemeralopia). Sillä tarkoitetaan silmän kyvyttömyyttä nähdä tarkasti hämärässä verkkokalvon näkösolujen heikentyneen toiminnan johdosta. Samalla näkemisen mukautuminen valoisasta hämärään on hidastunut. Puutoksen vaikeutuessa silmissä esiintyy kuivumista ja punoitusta silmämunien sidekalvoilla. Vähitellen kuivumista ilmenee myös sarveiskalvossa, joka muuttuu sameaksi ja epätasaiseksi (keratomalacia), ja lisäksi silmissä esiintyy valonarkuutta. Myöhemmin sarveiskalvoon voi muodostua kudoskuolioita ja toistuvia tulehduksia, jotka voivat johtaa sarveiskalvon arpeutumiseen läpinäkymättömän sameaksi, ja pahimmassa tapauksessa jopa silmän puhkeamiseen ja pysyvään sokeuteen. Myös sylkirauhasten eritys voi vähentyä. Naisilla emättimen limakalvo voi myös kuivua ja virtsateiden limakalvomuutosten seurauksena virtsassa voi esiintyä märkää ja verta. Iho on tavallisesti kuiva, hilseilevä ja karhea varsinkin hartioissa, kyynärvarsien ulkosivuilla, pakaroissa ja reisien etusivuilla ihon karvatuppien ympärillä esiintyvästä runsaasta sarveutumisesta (hyperkeratosis) johtuen. A-vitamiinin puutteesta vaurioitunut iho ja limakalvot sekä muu epiteelikudos on normaalia herkempi infektioille.

A -vitamiinin eli retinolin päivittäinen tarve on noin 3000–5000 kansainvälistä yksikköä eli noin 0,8–1,0 mg. Ihminen saa yleensä riittävän määrän A-vitamiinia normaalista ravinnosta. Tärkeimmät A-vitamiinin lähteet ovat olleet maitorasva ja maksasta valmistetut ruoat. Jonkin verran sitä on myös munuaisissa ja eläinrasvassa. A-vitamiiniksi elimistössä muuttuvia karotiineja saadaan mm. porkkanoista ja kaikista keltaisista juureksista, vihanneksista ja hedelmistä. Margariiniin alettiin lisätä A-vitamiinia jo 1930-luvulla, ettei sen saanti ravinnossa olisi vähentynyt margariinin korvatessa yhä enemmän voin käytön. Pikkulapsilla on käytetty ennalta ehkäisyyn D-vitamiiniin yhdistettyä A-vitamiinia päivittäin annosteltuna.

A-vitamiinin puutosoireet, sikiökauden muutoksia ja vaikeita silmämuutoksia lukuun ottamatta, paranevat yleensä annoksilla, jotka ovat 10–20 -kertaisia normaaliin tarpeeseen verrattuna. Vaikeissa tapauksissa hoito voi kestää jopa 3–4 kuukautta. Aikaisemmin hoitona käytettiin yleensä kalanmaksaöljyä. Nykyään A-vitamiinia annetaan synteettisenä valmisteena, tavallisesti E-vitamiiniin yhdistettynä. A-vitamiinista voi aiheutua myös haittavaikutuksia liiallisina määrinä.

Liiallisen A-vitamiinin haittavaikutuksia ei esiinnyt käytännössä juuri koskaan normaalin ravinnon seurauksena. Siihen olisi tarvittu monikymmenkertaisesti normaalin tarpeen ylittävä vitamiinimäärä kuukausien ajan. Haittoja on esiintynyt lähinnä vain naparetkeilijöillä, jotka ovat syöneet usein jääkarhun maksaa, jonka A-vitamiinipitoisuus on erittäin korkea. Tiedot haitoista liittyvät pääasiallisesti eläinkokeisiin."



Liiallisen A-vitamiinimäärän aiheuttamia oireita ovat mm. pahoinvointi, hiusten paksuneminen ja lähtö, ihon kuivuminen ja hilseily, luukivut, voimattomuus ja uneliaisuus. Aikuisilla voi esiintyä näön hämärtymistä ja päänsärkyä, pikkulapsilla kasvun hidastumista, maksan suurenemista ja hermostollista herkkyyttä. Oireet häviävät, kun A-vitamiinin saantia vähennetään.

A-vitamiinin haittavaikutukset ovat tulleet ajankohtaisiksi vasta 1900-luvun loppupuolella. Syynä on ensisijaisesti sikiön epämuodostumien vaara raskauden aikana. A-vitamiinin liiallinen saanti raskauden aikana johtuu pääasiallisesti kahdesta seikasta.

Sikojen tehokasvatuksessa oli alettu 1900-luvun loppupuolella antaa porsaille "varmuuden vuoksi" ohjearvot ylittäviä annoksia A-vitamiinia suojaksi kasvuhäiriöitä ja sairauksia vastaan. Sen seurauksena sianmaksan A-vitamiinipitoisuus on kohonnut ajoittain moninkertaiseksi aikaisempaan verrattuna. Tästä syystä lääkintöhallitus antoi Suomessa mm. syksyllä 1989 varoituksen, että raskaana olevien tulee rajoittaa maksan käyttöä ravintona. Samalla ryhdyttiin valvomaan A-vitamiinin liiallista käyttöä porsaiden ravinnonlisänä.
Jännä juttu miten pohjoismaissa niin erilaiset suositukset tuon A-vitamiinin suhteen. Raskauden aikana söin Gravitamin- nimisiä tabletteja, jotka on nimenomaan tarkoitettu raskaana oleville ja imettäville äideille.Ne sisälsi mm. A-vitskua.

Asiasta hieman hämmentyneenä otin selvää tuosta A-vitamiinista netistä ja löysin seuraavanlaista tietoa:

A-vitamiinia ja myöhemmin sen kemiallisia johdannaisia tretinoiinia ja isotretinoiinia on käytetty lääkkeenä aknetaudin hoidossa. Niistä isotretinoiini on osoittautunut sikiön kannalta vaaralliseksi epämuodostumia aiheuttavaksi lääkkeeksi, jota naiset eivät saa käyttää raskauden aikana eikä raskaaksi tulemisen aikana. Isotretinoiini onkin nykyään Suomessa sikiökehityksen kannalta vaarallisin lääke.
 
Alkuperäinen kirjoittaja jkadsäair;8025479:
Miten tai millä olette antaneet vitskut?? Musta tuntuu, et annanpa lusikalla tai suoraan suuhun niin aina menee puolet ohi! tai siis kielellä työntää vitamiinit ulos. Vauva on vasta 3,5kk vanha joten kiinteisiinkään ei voi vielä lisätä.. Imetän joten maitoonkaan en voi lisätä.. Miten saisin VARMASTI tipat meneen suuhun ja elimistöön asti?? Kiitos vinkeistä jos jollain on... :)

Carlson Labs, Baby Ddrops, 400 IU, 11 ml - iHerb.com
Erittäin hyvä D3-vitamiini. Tippa suositellaan antamaan imetysikäiselle tiputtamalla se nännin päähän imetyksen alkaessa. Isommille lapsille lusikalla tai ruuan sekaan. Pullossa on n. 400 tippaa (eli yli vuoden satsi) ja hintaa pullolla on 12€ (17,23 dollaria). Postikuluineenkin tulee halvemmaksi kuin suomessa.

iHerbistä on helppo tilata. Postikulutkin suomeen ovat vain 2,70 - 4 € (riippuen tilauksen painosta) ja tuotteet toimitetaan kotiovelle (jos olet kotona postin saapuessa, muuten viedään postille) n. viikon päästä tilauksesta. Voi maksaa luottokortilla tai esim. Visa Electronilla. Tällä koodilla: MAB036 saa vielä 5 dollaria (3,4 €) alennusta ensimmäisestä tilauksesta kun laittaa sen tilausta tehdessä referral code kohtaan.
 
Raskaudenaikainen D-vitamiinin puute heikentää sikiön synnynnäistä immuunisuojaa

Äidin D-vitamiinin puute raskauden aikana heikentää lapsen luontaisen immuunivasteen kehittymistä ja voi altistaa syntyvän lapsen muun muassa autoimmuunitaudeille, kuten ykköstyypin diabetekselle. Raskaana olevien ja hedelmällisessä iässä olevien naisten tulisikin kiinnittää erityistä huomiota D-vitamiinin riittävään saantiin, suomalaisasiantuntijat muistuttavat.

- Tutkimusten valossa kaikkien hedelmällisessä iässä olevien naisten olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota riittävään D-vitamiinin saantiin jo raskautta suunniteltaessa, jotta äidin elimistön D-vitamiinipitoisuus olisi riittävä sikiön immuunivasteen kehittymiselle, Lamberg-Allardt toteaa.

Tutkimusten mukaan D-vitamiinin vajaus on yleistä.


n. 40 000 suomalaista sairastaa I-tyypin diabetesta.

Vuonna 2001 tehty syntymäkohorttitutkimuksen mukaan 50µg/vrk D-vitamiiniannokset lapsilla vähensivät ykköstyypin diabeteksen riskiä 88 % . Virallinen suositus on 10µg/vrk edelleen. Tämä sairaus lisääntyy 4% vuosivauhtia, koska riittävän D-vitamiinin saanin ja I-tyypin diabeteksen yhteyttä ei tutkita.
Diabetes


Imeväisille D3-tippoja: D-tipat, Minisun Drops, Bioteekin TEHO D-tipat, Disney tipat, Gefilus Tipat + D3 tai DeviSol Drops

Tutkimussuunnitelma:
2-viikon ikäisestä 2-vuotiaaksi asti annetaan joko 10µg tai 30µg D3-vitamiinia päivässä ja seurataan mm. autoimmuunitautien syntymistä.

Through several pathways, vitamin D deficiency has been associated with adverse effects on growth and calcium metabolism, but also on a variety of biological processes, such as immunity, allergy, development of autoimmune diseases and defence against infections. Since serum concentrations of vitamin D in Finnish infants are below optimal regardless of recommended vitamin D substitution the substitution recommendation may be inadequate. This randomized, controlled, double blinded study aims to evaluate the effect of recommended (400 IU, 500 infants) and 1 200 IU (500 infants) daily vitamin D substitution, given from 2 weeks to 2 years of age, on growth, neurologic and cognitive development, frequence of infectious diseases, allergic symptoms, and development of immunoregulation assessed at 2 years of age. The study will be funded from special government subsidy.
Vitamin D Intervention in Infants, VIDI
 

Yhteistyössä