Moikka! Ensimmäistä kertaa palstalla
Kävin viime viikolla yksityisellä klinikalla tutkituttamassa itseni, sillä nykyisen mieheni kanssa AKTIIVISTA
yrittämistä takana vuosi, eikä yhtään tulosta. Ikää minulla 36 vuotta, normaalipainoinen, terveellisesti syövä aktiiviliikkuja. Kuukautiskierto säännöllinen 24-28 pv ja ovuloin aina 11-14 päivinä. Normaalit menkat. Miehen sperma menossa tällä viikolla analyysiin, itselläni oli piuhat auki, kohtu normaali, ja vasemmassa kypsymässä 7 ja oikeassa munasarjassa kypsymässä 8 munarakkulaa. Toisella puolella isoin follikkeeli 12 mm ja toisella puolella isoin 13 mm. Kiertopäivänä 10 tehtiin siis tämä ultraus. Tänään menossa kierron 14 pv, ja sellainen fiilis et huomenna ovulaatiotesti näyttää plussaa. Lääkäri laski follikkelien kasvavan vielä 18 mm tienoille ovulaatioon mennessä. Mutta siis, taustalla kilpparivajis, mutta lääkityksellä jotenkin kunnossa. Muutoin siis toimin normaalisti lääkärin mielestä, mutta raudan ferritiini oli matala (20) kun pitäisi saada nousemaan ainaski 50 paikkeille raskautta ajatellen. Myös AMH- testi oli vain 0,8, kun normaalihedelmäisillä on 1.3-13. Elikkä hiipumassa kai ollaan
ja lääkäri sanoi et aikaa ei oo hukattavaksi. Määräsi siis ensi kierron alusta otettavaksi LETROZOL- hormonia seuraavan puolen vuoden ajan, ja jos ei puolessa vuodessa tärppää niin sitten pitäis mennä ihan IVF- hoitoihin
siis edellyttäen että miehen sperma- analyysissä ei ilmene mitään katastrofaalista. MUTTA, lääkäri ihmetteli sitä, että miten AMH- arvo voi olla noin matala, kun kuitenkin omatoimisesti ja aktiivisesti on kypsymässä toisessa 7 ja toisessa 8 munarakkulaa. Kommentoi, että yleensä matalan AMH- tason omaavilla ikääntyvillä
naisilla ei follikkeleitakaan löydy noin paljoa. Pelkkää ultraa katsomalla oli ajatellut AMH- tason olevan hyvinkin normaali. Onko kellään muulla kokemusta tästä samasta ilmiöstä? Ja onko muita jotka ovat syöneet LETROZOL- lääkettä ja raskautuneet sen avulla? APUJA JA KOMMENTTEJA KAIVATAAN!
Edellisen miehen kanssa 31-35 vuotiaana emme käyttäneet enää ehkäisyä, mutta en kyllä tehnyt ovulaatiomittauksiakaan, emmekä AKTIIVISESTI yrittäneetkään lasta, lähinnä ajateltiin "herran haltuun" mentaliteetilla, koska harrastimme myös hänen kanssa aktiivisesti seksiä. Neljän vuoden aikana ei kuitenkaan hänen kanssa yhtään tärppiä, mutta emme vaivautuneet testeihin, koska superhinku ei lapseen ollut. Mutta jos olisi lapsi tullut, olisimme tottakai hänet tervetulleeksi toivottaneet
Mutta joo, edellisen kumppanin kanssa siis ajattelimme että emme vain kumpikaan olleet superhedelmällisiä, mutta nyt edellinen kumppani odottaa uuden kihlattunsa kanssa lasta vain 2 kk yrityksen jälkeen, joten aika selväähän se viimeistään nyt on, että silloin kun me olimme yhdessä, lapsettomuus taisikin johtua vain ja ainoastaan minusta. Nyt tämän minun uuden mieheni kanssa olisi perheenperustamistoiveet ihan huipussa, ja toiveena todellakin suunnitellusti ja toivotusti raskautua. Saas nähdä miten tämän leidin käy.