Tervehdys kaikki! :wave:
Saisinko liittyä mukaan?
On aika epätoivoinen olo tällähetkellä, vaikka suht hyvin asiat ovatkin...
Taustaa;
E-pillerit lopetin 05/05 jonka jälkeen tulin heti luomusti raskaaksi, meni kesken kuitenkin heti alussa, edes neuvolassa en kerennyt käymään.
Seuraavana keväänä kävin gynellä ja ei (muka) löytänyt syytä siihen että miksi en tule raskaaksi. Määräsi kuitenkin terot kiertoa tasoittamaan.
Pari kiertoa söin ja auttoi kiertoihin, mutta muuta ei tapahtunutkaan. Sitten
ajateltiin miehen kanssa että tulee jos on tullakseen.
No, vuonna 2009 syksyllä alettiin taas yrittään enemmän tosissaan, tk:n gynellä kävin ja sanoi että tule alkuvuodesta uudestaan jos ei ole tärpännyt.
Menin tammikuun lopulla 2010 yksityiselle joka määräsi heti terot ja clomit, toisesta kierrosta tulin raskaaksi. Tyttönen on nyt 1,5 vuotta :heart:
Tämä yksityinen sanoi myöskin, että minulla on hyvin lievä pco.
Sitten kun neiti oli 7kk tuli uusi vauvakuume ja menin samalle gynelle kun viimeksi. Imetin vielä täysin, ja lääkäri sanoi että imetyksen lopetus toimii minulla sitten clomifeeninä ja sanoi että puolen vuoden päästä uusi käynti jos ei ole tärpännyt.
Viikko tämän käynnin jälkeen tyttö lopetti rinnalla käynnin kerralla!
Ja kaksi kk siitä olin raskaana (ilman menkkoja)
Rv 5+ kävin ultrassa, pienen verisen tuhruttelun vuoksi, ja jotain siellä oli, mutta ei sykettä vielä.
Sanoi että ei hätää, tule viikolla 12 seuraavan kerran.
Oireita oli joka lähtöön pahoinvoinnit ym turvotukset oli.
Sydänääniä neuvolassa ei kuulunut vielä vkolla 9, enkä kuullut niitä kotonakaan
omalla dopplerilla
vaikka esikoisesta kuului jo vkolla 8.
Itsellä oli koko ajan aavistus että kaikki ei ole kunnossa, jotenkin tiesin sen. Vkolla 12 ultrassa se todettiin tuulimunaksi. Sain tyhjennyslääkkeet kotia, ja sovittiin että kahden viikon päästä ne otan, ja sen takia kun mieheni on töissä eikä tytölle olisi ollut hoitajaa sairaalassa oloni ajaksi. Mutta vkolla 14 aloin vuotamaan ilma lääkkeitä.
Ja voi jestas kun olin kipeä, vuoto oli runsasta ja suurin vuoto kesti noin kolme päivää.
Pienempi vuoto ja tiputtelu jatkui tammikuulle asti. Eli noin 7 vkoa kesti vuoto ja tuhruttelu yht. muistaakseni.
Tammikuussa kävin sitten tk: gynellä joka sanoi että puolen vuoden päästä voidaan katsoa sitten niitä clomeja jos ei oo tärpännyt (aina toi hemmetin puolivuotta!)
No huhtikuulle varasin kuitenkin ajan samaiselle yks. gynelle joka määräsi mulle ekan clomi-kuurin. (ja terot silloin myöskin)
Nyt en saanut teroja koska kierto on tm/km jälkeen ollut suht normaali (mikä ei oo ikään aikaisemmin ollut)
Nyt kierto on jotain 25-27 lyhenee joka kerta. Toissa päivänä otin viimeisen clomin toisesta kierrosta ja nyt sitten yritän bongailla sitä ovista!! Ja siitä mulla onkin epätoivoinen olo, entäs jos esikoinen oli tuuria? Entä jos en ikinä enää ovuloi? Entä jos meille ei toista ikinä tulekkaan? Miksen voi ovuloida? Mikä siinä on niin saamarin vaikeaa?????
Vauvauutisia sataa joka puolelta! Ei siinä mitään, toki olen onnellinen heidän puolestaan, mutta miksi se on mulle niin vaikeaa?????
Tällainen olo mulla on tällä hetkellä...
Olen kuitenkin päättänyt, että jos näillä clomeilla en raskaaksi tule, en lähde muihin hoitoihin. Mun pää ei kestäisi sitä. Olen onnellinen ihanasta tyttösestäni joke meille suotiin. :heart:
Se saakoon sitten olla siinä.