Avovaimokkeen ihmettelyä

Mene ihmeessä ja voit seurata, miten narsistinen/ häiriintynyt/ tasapainoton ihminen taas matelee. Parhaassa tapauksessa alkaa riehumaan sielläkin. Hauskaa näissä ihmisissä on se, että eivät itse edes tajua kunnolla, että kuinka kummallista se oma käytös oikein on, kun löytyy niitä puolia vaikka muille jakaa.

Hae ensin tavarat, niin ei saa kiukkupäissään päähänsä tuhota niitä, kun tietää, ettet enää palaa.

Mitään miellyttävää loppuselvittelyä tällaisten ihmisten kanssa ei aikaiseksi saa, koska se on samaa vastuutonta selittelevää paskanjauhantaa koppuun asti. Kymmenen vuoden kuluttuakin vielä jauhaa vittumaisista eksistään seuraaville.

 

Onneksi olet rohkea ja lähdit, etkä jäänyt odottelemaan enää pahempaa. Sääliksi käy pikkutyttöä.. Voimia sinulle ja toivotaan, että löydät vielä hyvän ja kunnollisen miehen itsellesi!

Kiitos, voimat tulevat tarpeen Uskon, että se minulle sopiva mies on vielä tuolla jossakin odottamassa. Sääliksi käy tyttöä ja koiraa, ja kaikkia tulevia puolisoita ja tytön äitiäkin vielä. Onneksi itsellä ei ole mitään kiinni tuon kanssa, kuin tämä talo ja senkin voi myydä.

 

Kerrothan sitten menitkö tapaamaan ja miten kävi!

 

Niin, toisaalta, voithan sä sanoa, että kirjoita kirje tai sähköposti ja lupaat lukea. Ei pitäisi oikeastaan mitään syytä olla tavata. Hän saattaa myös kokeilla, pystyykö vielä pompottamaan sua.

Toivottavasti hän ei ole sitä tyyppiä, että alkaa jotenkin vainomaan sua jatkossa. Ettei tarvis mitään lähestymiskieltoja alkaa hakemaan..

Kieltämättä se selitys kiinnostaisi kuulla. Kysyin nyt, eikö hän voisi selittää sähköpostilla. Odotan vastausta Uhkasin jo tänään päivällä lähestymiskiellolla, jos uhkailu ei nyt lopu, kun lähdin pois. Nyt alkoi tulla näitä "anna mä selitän" -viestejä. En usko, että jää vainoomaan. Ja jos jää, niin lähestymiskiellolla saa häädettyä. Ei minulla ole mitään pelättävää, kun ei tarvitse nukkua saman katon alla, eikä tarvitse pitää eläimiä hänen läheisyydessään. Vielä parempaa, en tule ikinä paljastamaan hänelle uutta osoitettani.

 

Kieltämättä se selitys kiinnostaisi kuulla. Kysyin nyt, eikö hän voisi selittää sähköpostilla. Odotan vastausta Uhkasin jo tänään päivällä lähestymiskiellolla, jos uhkailu ei nyt lopu, kun lähdin pois. Nyt alkoi tulla näitä "anna mä selitän" -viestejä. En usko, että jää vainoomaan. Ja jos jää, niin lähestymiskiellolla saa häädettyä. Ei minulla ole mitään pelättävää, kun ei tarvitse nukkua saman katon alla, eikä tarvitse pitää eläimiä hänen läheisyydessään. Vielä parempaa, en tule ikinä paljastamaan hänelle uutta osoitettani.

Osoitteen saa selville tosi helposti. Mä tiedän sellaisenkin, jolla on ollut turvakielto, eli mikään taho ei saa luovuttaa osoitetietoa, mutta kyllä ne kuule keinot keksii. Että älä sen varaan laske. Mutta tosiaan lähestymiskielto on sitten yksi keino. Toivotaan, ettei siitä tule sulle riesaa. Älä ainakaan anna pisaraakaan toivoa enää, niin ehkä luovuttaa heti suosiolla.

 

[QUOTE="vieras";23006341]Mene ihmeessä ja voit seurata, miten narsistinen/ häiriintynyt/ tasapainoton ihminen taas matelee. Parhaassa tapauksessa alkaa riehumaan sielläkin. Hauskaa näissä ihmisissä on se, että eivät itse edes tajua kunnolla, että kuinka kummallista se oma käytös oikein on, kun löytyy niitä puolia vaikka muille jakaa.

Hae ensin tavarat, niin ei saa kiukkupäissään päähänsä tuhota niitä, kun tietää, ettet enää palaa.

Mitään miellyttävää loppuselvittelyä tällaisten ihmisten kanssa ei aikaiseksi saa, koska se on samaa vastuutonta selittelevää paskanjauhantaa koppuun asti. Kymmenen vuoden kuluttuakin vielä jauhaa vittumaisista eksistään seuraaville.[/QUOTE]

Olet asian ytimessä. Kerroin miehelle tekstarilla viime yöstäni ja kysyin, ymmärtääkö hän ollenkaan tekojensa vakavuutta. Hän vastasi, että ei ymmärtänyt...

Haluaisinkin juuri nähdä, mikä hänen käytöksensä nyt olisi. Kärsiikö hän? Olisi kiva nähdä hänen kärsivän. Ehkä hieman sadistista, mutta viime yön jälkeen...

 

Osoitteen saa selville tosi helposti. Mä tiedän sellaisenkin, jolla on ollut turvakielto, eli mikään taho ei saa luovuttaa osoitetietoa, mutta kyllä ne kuule keinot keksii. Että älä sen varaan laske. Mutta tosiaan lähestymiskielto on sitten yksi keino. Toivotaan, ettei siitä tule sulle riesaa. Älä ainakaan anna pisaraakaan toivoa enää, niin ehkä luovuttaa heti suosiolla.

Tuokin on kieltämättä totta. Siinä vaiheessa ei auta muu kuin palkata yksi venäläinen

 

Mies on kuulemma sairastanut masennusta jo lapsen syntymästä lähtien. Käynyt jossain juttelemassa, ollut sairaslomalla ja lääkityksellä. Tavattuaan minut lopetti lääkkeet ja sairastui taas, kun tuli stressiä muuton aikoina meille tuli riitoja jne. Vaan ei kertonut minulle tästä mitään. En ole saanut vielä todisteita tästä masentelusta, enkä ilman usko. Nyt kuulemma syö taas lääkkeitä. En vielä tiedä sitäkään, minkälainen masennus on kyseessä, onko siinä kenties maanisia vaiheita. Perustuuko meidän suhde maanisen vaiheen kemikaalimössöaikaan? Silloinhan ei ole kovin vankka pohja yhtään millekään ja kaikki tunteet minua kohtaan voivat olla vain virhesignaaleja hänen aivoissaan. Tämä selitys voi mennä ojasta allikkoon niin että rytinä käy!

 

Masennus tai kaksisuuntainen ei silti selitä tuolla tavalla ailahtelevaa käytöstä. Jonkinlaista persoonallisuushäiriötä siinä on pakko olla taustalla. Helpoimmalla pääset, kun jätät miehen kanssa selvittelyt mahdollisimman vähäisiksi.

Oma kokemukseni (jonka mielellään nuoruudesta unohtaisin) oli lyhyt suhde eronneen kymmenen vuotta vanhemman miehen (kahden lapsen isän) kanssa. Hän oli alkanut seurustelemaan uuden naisen kanssa ja kosti minun tietämättäni kanssani heidän tilapäisen välirikon. Samaa mielialojen vaihtelua lipevyydestä normaaliuteen ja täydelliseen tunnekylmyyteen ehdin sinä aikana näkemään. Omia hälytyskelloja ei ihastuksen vuoksi herättänyt miehen jutut väkivaltaisesta nuoruudesta (katutappelut), kertomiset siitä, kuinka välttelee lastensa huoltajuusmaksuja hoitamalla veljen kanssa firman palkat pimeästi ja erikoinen tapa käsitellä vähän rajusti kissaa. Palasivat ikävä kyllä tyttöystävänsä kanssa yhteen ja nuori kissa (joka oli myös lasten) vietiin yhtäkkiä vaan piikille (kertoo impulsiivisuudesta sekin).

Kai tämän sinun juttusi kautta olen elänyt jotenkin omaakin menneisyyttä. Opetuksena itselle oli, että jos ihmisellä ei ole normaalia tunne-elämää, niin välttele kaikin keinoin ja turha yrittää toimia samoin kuin tavallisten ihmisten kanssa. Kostokin hyödytöntä, koska ei tuollainen ihminen mitään opi (ja vähän kuin kostaisi jollekin vajaamieliselle). Voi olla myös vaarallinenkin. Kesti aika kauan, ennen kuin kokemuksesta pääsi yli, mutta sekopäätutka on siitä hieman kehittynyt eli edes jotakin hyötyä edes.

 

Vai niin.. No oli miten oli, niin ei ollut sopiva aika eikä hyvä pohja teidän suhteella. Aika kummallista, ettei puhunut asiasta mitään missään vaiheessa..

 

[QUOTE="vieras";23010388]Masennus tai kaksisuuntainen ei silti selitä tuolla tavalla ailahtelevaa käytöstä. Jonkinlaista persoonallisuushäiriötä siinä on pakko olla taustalla. Helpoimmalla pääset, kun jätät miehen kanssa selvittelyt mahdollisimman vähäisiksi.

Oma kokemukseni (jonka mielellään nuoruudesta unohtaisin) oli lyhyt suhde eronneen kymmenen vuotta vanhemman miehen (kahden lapsen isän) kanssa. Hän oli alkanut seurustelemaan uuden naisen kanssa ja kosti minun tietämättäni kanssani heidän tilapäisen välirikon. Samaa mielialojen vaihtelua lipevyydestä normaaliuteen ja täydelliseen tunnekylmyyteen ehdin sinä aikana näkemään. Omia hälytyskelloja ei ihastuksen vuoksi herättänyt miehen jutut väkivaltaisesta nuoruudesta (katutappelut), kertomiset siitä, kuinka välttelee lastensa huoltajuusmaksuja hoitamalla veljen kanssa firman palkat pimeästi ja erikoinen tapa käsitellä vähän rajusti kissaa. Palasivat ikävä kyllä tyttöystävänsä kanssa yhteen ja nuori kissa (joka oli myös lasten) vietiin yhtäkkiä vaan piikille (kertoo impulsiivisuudesta sekin).

Kai tämän sinun juttusi kautta olen elänyt jotenkin omaakin menneisyyttä. Opetuksena itselle oli, että jos ihmisellä ei ole normaalia tunne-elämää, niin välttele kaikin keinoin ja turha yrittää toimia samoin kuin tavallisten ihmisten kanssa. Kostokin hyödytöntä, koska ei tuollainen ihminen mitään opi (ja vähän kuin kostaisi jollekin vajaamieliselle). Voi olla myös vaarallinenkin. Kesti aika kauan, ennen kuin kokemuksesta pääsi yli, mutta sekopäätutka on siitä hieman kehittynyt eli edes jotakin hyötyä edes.[/QUOTE]

Juuri luin, että masennusoireina erityisesti miehillä on lisääntynyt aggressiivisuus. Olkoonkin niin, en siltikään ota tappouhkauksia hyvällä, ja asiasta sanomalla sellaisen pitäisi loppua. Vaan eipä loppunut. Kerran jopa itkin hänelle kuinka paljon minuun sattuu, kun hän huutaa minulle kaiken maailman ilkeyksiä.

Tosiasia on, että tällaisia asioita ei toiselta pimitetä, jos ollaan täysjärkisinä ja tosissaan liikkeellä. Tunnen itseni nyt myös petetyksi ja jollain tapaa naurunalaiseksi. Eikö hän luottanut minuun riittävästi? Kuitenkin oli valmis perustamaan perheen kanssani. Todella todella kummallista käytöstä. Toinen tosiasia on, että hän ei voi parantua tilastaan, jos asumme yhdessä. Paraneminen täytyy tehdä yksin tai sitten perheen tuella. Mutta ei näin minun kanssani, koska minä en edes tunne koko henkilöä. Kenenkään voimat eivät voi riittää itsetutkiskeluun ja omaan paranemiseen SEKÄ parisuhteen pelastamiseen. En tiedä mikä osa näkemästäni on todellista tervettä häntä itseään ja mikä taudinoiretta...en edes tiedä, olivatko hänen tunteensa todellisia. Voi miten minua onkin huijattu ja pahemman kerran.. Molempien kannalta ero on paras ratkaisu. Kunpa aika olisi ollut toinen ja hän olisi ollut päästään kunnossa. Kovin surullista

 

:hug:

 

Ihan sama mikä miehellä on syynä käytökseen, silti: te ootte olleet tosi lyhyen ajan yhdessä ja teillä pitäisi olla vielä tyyliin kuherruskausi päällä ja teillä on täyttä helvettiä. Mun mielipide on, että pidemmän suhteen vuoksi (jos olisitte ollut jo vaikkapa 5 vuotta yhdessä) voisi yrittää taistella ja korjata asiat mutta noin lyhyen tuttavuuden takia en alkaisi tollasten tosi isojen asioiden kanssa painimaan.

 

tämä on provo. kukaan ei ole noin idiootti että menee ostamaan talon puolitutun kanssa. ja vielä sellaisen jolla on kersa. jota ei voi sietää. hah hah teille jotka nielitte tämän.

 

tämä on provo. kukaan ei ole noin idiootti että menee ostamaan talon puolitutun kanssa. ja vielä sellaisen jolla on kersa. jota ei voi sietää. hah hah teille jotka nielitte tämän.

peeesi

 

Eikö ole jo aika paljon nähty vaivaa provoksi? Ehkä jopa liikaa?

 

Ootko katellut kämppää jo itsellesi? Onko se talo jo saatu myyntiin?

 

Välittäjä kävi tänään ottamassa kuvia ja ensimmäinen näyttö on jo sunnuntaina. En ole katsellut asuntoja vielä sen tarkemmin, saan asua ystäväni luona niin kauan kuin on tarpeen. Pitää mennä kyllä hakemaan lisää tavaraa viikonloppuna, kun en siinä kiireessä ja siinä mielentilassa ehtinyt kaikkea ajatella. Eläimillä on tarpeensa, mutta itsellä jäi esim puhelimen laturi ja läppärin akku taloon voi voi kaikkea kanssa

Olen nyt chattaillyt netitse miehen kanssa, eikä hän vain kertakaikkiaankaan ymmärrä mitä hän on tehnyt väärin. Hänen mielestään uhkaukset ovat olleet "sammakoita suusta". Voi hemmetti mikä tunnevammainen.

 

Onneks sulla on tollanen ystävä. Se on niin totta, että hädässä ystävä tunnetaan!

Ei oo kyllä mies ihan terve, kun ei ymmärrä mitä on tehnyt. Avun tarpeessa!

 

Ykskin uhkaus vielä, niin hae lähestymiskieltoa. Ihan vaan siksi että poliisin kirjoihin ja kansiin jää vähän viitteitä sen käytöksestä jos tulevaisuudessa sulle, sille tytölle tai jollekin muulle tulee ongelmaa...

 

Juuri luin, että masennusoireina erityisesti miehillä on lisääntynyt aggressiivisuus. Olkoonkin niin, en siltikään ota tappouhkauksia hyvällä, ja asiasta sanomalla sellaisen pitäisi loppua. Vaan eipä loppunut. Kerran jopa itkin hänelle kuinka paljon minuun sattuu, kun hän huutaa minulle kaiken maailman ilkeyksiä.

Niin, on lisääntynyt aggressiivisuus toki masennuksen oire, mutta ei täydellinen itsekritiikin ja katumuksen puute.

 

Tosiasia on, että tällaisia asioita ei toiselta pimitetä, jos ollaan täysjärkisinä ja tosissaan liikkeellä. Tunnen itseni nyt myös petetyksi ja jollain tapaa naurunalaiseksi. Eikö hän luottanut minuun riittävästi? Kuitenkin oli valmis perustamaan perheen kanssani. Todella todella kummallista käytöstä. Toinen tosiasia on, että hän ei voi parantua tilastaan, jos asumme yhdessä. Paraneminen täytyy tehdä yksin tai sitten perheen tuella. Mutta ei näin minun kanssani, koska minä en edes tunne koko henkilöä. Kenenkään voimat eivät voi riittää itsetutkiskeluun ja omaan paranemiseen SEKÄ parisuhteen pelastamiseen. En tiedä mikä osa näkemästäni on todellista tervettä häntä itseään ja mikä taudinoiretta...en edes tiedä, olivatko hänen tunteensa todellisia. Voi miten minua onkin huijattu ja pahemman kerran.. Molempien kannalta ero on paras ratkaisu. Kunpa aika olisi ollut toinen ja hän olisi ollut päästään kunnossa. Kovin surullista

Huomaatko kuinka lyhyessäajassa hän onnistui jo manipuloimaan sinua.. Se hyöty hänellle, että et voinut hymy naamalla lähteä, koska toinen on saanut sinut jo syyllisyysverkkoonsa kiinni ja suremaan menetettyä "hyvää miestä" siellä alla. Mies onnistui kaatamaan osan jutusta sinun niskaasi ja sinä otit sen vastaan. Mies valehtelee hyvin todennäköisesti ja jos ei valehtele, niin käyttää mielialojaan tekosyynä. Siihen ei pidä mennä yhtään sympatialla mukaan, koska masennus ei selitä miehen käytöstä. Näinhän nämä toimivat. Paras hoito tilanteeseen on täysi välinpitämättömyys ja itsensä kovettaminen siihen asti, että saa raijattua itsensä terveeseen seuraan.

 

Välittäjä kävi tänään ottamassa kuvia ja ensimmäinen näyttö on jo sunnuntaina. En ole katsellut asuntoja vielä sen tarkemmin, saan asua ystäväni luona niin kauan kuin on tarpeen. Pitää mennä kyllä hakemaan lisää tavaraa viikonloppuna, kun en siinä kiireessä ja siinä mielentilassa ehtinyt kaikkea ajatella. Eläimillä on tarpeensa, mutta itsellä jäi esim puhelimen laturi ja läppärin akku taloon voi voi kaikkea kanssa

En yhtään ihmettele vaikka sabotoisi asunnon myyntiä jollakin tavalla, kuten sotkemalla paikkoja.

 

[QUOTE="vieras";23015926]Huomaatko kuinka lyhyessäajassa hän onnistui jo manipuloimaan sinua.. Se hyöty hänellle, että et voinut hymy naamalla lähteä, koska toinen on saanut sinut jo syyllisyysverkkoonsa kiinni ja suremaan menetettyä "hyvää miestä" siellä alla. Mies onnistui kaatamaan osan jutusta sinun niskaasi ja sinä otit sen vastaan. Mies valehtelee hyvin todennäköisesti ja jos ei valehtele, niin käyttää mielialojaan tekosyynä. Siihen ei pidä mennä yhtään sympatialla mukaan, koska masennus ei selitä miehen käytöstä. Näinhän nämä toimivat. Paras hoito tilanteeseen on täysi välinpitämättömyys ja itsensä kovettaminen siihen asti, että saa raijattua itsensä terveeseen seuraan.[/QUOTE]

Pahus! Hän on kyllä aika etevä nilkki. Osaa kyllä puhua. Masennus ei tosiaan riitä selittämään käytöstä. Pitää jatkuvasti muistuttaa itseään, että on tyytyväinen, että miehen todellinen aluskarva paljastui näin pian, eikä vasta vuosien päästä. Hemmetti, jos olisin ensin seurustellut tämän kanssa pari vuotta, ja sitten vasta muuttanut yhteen ja näin olisi käynyt...huhhuhijaa kyllä silloin kiukuttaisi! Siinä pahimmassa tapauksessa vielä lapsikin mukana, ei helpolla! Ikinä en uskaltaisi lisääntyä tämän hullun kanssa.

Kiitos kun muistutit!

 

Pahus! Hän on kyllä aika etevä nilkki. Osaa kyllä puhua. Masennus ei tosiaan riitä selittämään käytöstä. Pitää jatkuvasti muistuttaa itseään, että on tyytyväinen, että miehen todellinen aluskarva paljastui näin pian, eikä vasta vuosien päästä. Hemmetti, jos olisin ensin seurustellut tämän kanssa pari vuotta, ja sitten vasta muuttanut yhteen ja näin olisi käynyt...huhhuhijaa kyllä silloin kiukuttaisi! Siinä pahimmassa tapauksessa vielä lapsikin mukana, ei helpolla! Ikinä en uskaltaisi lisääntyä tämän hullun kanssa.

Kiitos kun muistutit!

tsemppiä, koita nyt jaksaa valitsemallasi polulla, sinä et hetken mielijohteesta sitä valinnut, niin älä sorru hetken katumuksen takia pyörtämään tätäkään päätöstä.

kaikki mitä olet sanonut miehestä täällä, viittaa narsistiseen luonteeseen, kontrollin haluun jne. Kun ei voi samassa taloudessa käytöksellään enää kontrolloida pitää yrittää sitä puheella sitten.