Avioerolaput odottivat pöydällä eilen...

Tsemppiä ap, mun mielestä tuon fb-jutun jälkeen ero on todellakin selvä asia! Pysyt vaan vahvana ja näytät että selviät! Se tulee varmaan olemaan yllätys miehelle jos et itke hänen peräänsä! Ainakaan siis niin että hän sen näkee...

 

Siis jos talo teidän yhteinen niin mites se mies sen vois yksin myydä? Ja mistä oot niin varma, että se haluaa myydä... ihan älytön tilanne. Mut älä hommaa mitään kämppää ennen kuin tiedät mitä kaikkee rahasotkuja tästä voi tulla. Tuntuu, että otat tän eron jotenki hassusti... puhut vaan kämpästä jne.

Oliskohan shokkivaihe päällä? Mitä ap purkaa selvittämällä käytännön juttuja... Ihan kauhee tilanne (been there, done that, tai ainaski melkein), hirveästi jaksamista ap:lle!

Mitenhän se miehes on aatellu käytännön jutut hoidella? Lasten kuviot, lainajutut pankkiin jne jne ...

Tekstareilla ja facebookin kauttako?! :'(

 

Siis jos talo teidän yhteinen niin mites se mies sen vois yksin myydä? Ja mistä oot niin varma, että se haluaa myydä... ihan älytön tilanne. Mut älä hommaa mitään kämppää ennen kuin tiedät mitä kaikkee rahasotkuja tästä voi tulla. Tuntuu, että otat tän eron jotenki hassusti... puhut vaan kämpästä jne.

Oliskohan shokkivaihe päällä? Mitä ap purkaa selvittämällä käytännön juttuja... Ihan kauhee tilanne (been there, done that, tai ainaski melkein), hirveästi jaksamista ap:lle!

Mitenhän se miehes on aatellu käytännön jutut hoidella? Lasten kuviot, lainajutut pankkiin jne jne ...

Tekstareilla ja facebookin kauttako?! :'(

:'( :'(

 

Siis jos talo teidän yhteinen niin mites se mies sen vois yksin myydä? Ja mistä oot niin varma, että se haluaa myydä... ihan älytön tilanne. Mut älä hommaa mitään kämppää ennen kuin tiedät mitä kaikkee rahasotkuja tästä voi tulla. Tuntuu, että otat tän eron jotenki hassusti... puhut vaan kämpästä jne.

Se on aika yleinen tapa reagoida vaikeeseen tilanteeseen, takertua "epäolennaisuuksiin" ja miettiä mikä elämässä tulee muuttumaan.

 

Miksi facebookin tilapäivitys on niin hirveä asia? Siinähän on vaikeasti selitettävässä parisuhteessa (ilmeisesti ap:n kanssa) eikä sinkku.Jos kyseessä olisi ero niin asiaa ei olisi vaikea selittää. Vaikeasti selitettävä tarkoittaa että ei tiedä ollaanko erossa vai ei.

 

Siis jos talo teidän yhteinen niin mites se mies sen vois yksin myydä? Ja mistä oot niin varma, että se haluaa myydä... ihan älytön tilanne. Mut älä hommaa mitään kämppää ennen kuin tiedät mitä kaikkee rahasotkuja tästä voi tulla. Tuntuu, että otat tän eron jotenki hassusti... puhut vaan kämpästä jne.

käytännön asioiden ajattelu on yksi tapa selvitä, kun koko ajan mielessään järjestelee arkisia asioita ei joudu pysähtymään ja kohtaamaan vihaa ja surua jotka voivat tuntua nyt juuri liian suurilta kestää.

:hug: ap:lle

 

Miksi facebookin tilapäivitys on niin hirveä asia? Siinähän on vaikeasti selitettävässä parisuhteessa (ilmeisesti ap:n kanssa) eikä sinkku.Jos kyseessä olisi ero niin asiaa ei olisi vaikea selittää. Vaikeasti selitettävä tarkoittaa että ei tiedä ollaanko erossa vai ei.

on se niin sulosta, että jaksetaan puolustella kusipäätä, jota ei kiinnosta edes hyviä öitä lapsillensa toivottaa. eikä edes ikävöi. kuula kalloon tommoselle. ei ansaitse tulla kutsutuksi isäksi.

se että siittiönsä saa hedelmöittämään naisen ei tee kenestäkään isää! perkele sentään!

 

Miksi facebookin tilapäivitys on niin hirveä asia? Siinähän on vaikeasti selitettävässä parisuhteessa (ilmeisesti ap:n kanssa) eikä sinkku.Jos kyseessä olisi ero niin asiaa ei olisi vaikea selittää. Vaikeasti selitettävä tarkoittaa että ei tiedä ollaanko erossa vai ei.

on se niin sulosta, että jaksetaan puolustella kusipäätä, jota ei kiinnosta edes hyviä öitä lapsillensa toivottaa. eikä edes ikävöi. kuula kalloon tommoselle. ei ansaitse tulla kutsutuksi isäksi.

se että siittiönsä saa hedelmöittämään naisen ei tee kenestäkään isää! perkele sentään!

Näin just!

Ap:lle voimia! :hug:

 

Kiitos teille kaikille, tähän on hyvä lopettaa kirjoittelu :heart:

 

ootko kysynyt syytä eroon mieheltäs? tekstaa vaikka...

 

Mitään hätiköityä ei nyt tosiaan kannata tehdä. Sinne oikeusaputoimistoon ja lastenvalvojalle kannattaa kyllä varata ajat koska näin kesäaikaan on jonoa ja sitten ainakin saat kunnon ohjeet miten toimia kun tarvis on. Samalla kannattaa varata aika tk-psykologille tai vastaavalle jotta pääset vähän purkamaan mieltäsi vaikkapa mies ei sitten terapiaan suostuisikaan. Asunnon hakemisella tai tavaroiden jakamisella taas ei ole kiire, ethän vielä edes tiedä milloin pääset muuttamaan kun yhteisesti omistettua asuntoa ei toinen voi yksinään myyntiin laittaa eikä sitäkään tiedä koska se kaupaksi menee etkä varmastikaan halua joutua maksamaan yhtäaikaa sekä vuokraa että lainanlyhennyksiä. Puhumattakaan siitä että tavaroillekin pitää löytyä sitten säilytyspaikka, ei mieskään varmaan kädenkäänteessä itselleen asuntoa löydä.

Appivanhemmille ja tutuille kannattaa asiasta puhua ihan avoimesti ja kysyä mitä he mahdollisesti tietävät, ikäväähän se on mutta parempi että sinä pääset kertomaan kantasi ensin ennen kuin mies pääsee syöttämään heille ties mitä satuja. Lasten kannalta kuitenkin olisi tärkeää että hyvät välit miehen sukulaisiin säilyisivät (ja väittäisin että tuossa tilanteessa kaikkien sympatiat ovat kyllä sinun puolellasi jos et vain sorru ylenpalttiseen syyttelyyn ja epäasialliseen käytökseen)

 

Mä olisin heittänyt ne paperit roskiin, kun ei miehellä näköjään oikeesti ole mitään intressejä ottaa eroa, ei ole edes sitä hakenut. Olisin vaan jatkanut elämää normaalisti ja odotellut että mulle tulee ilmoitus et mies hakenut eroa tai mies tulisi itse selvittämään asiat.

Taloonkin voit jäädä lapsinesi, koska on yhteinen niin mies ei sitä voi alkaa myydä yksinään ja tiellä on lasten kanssa sinne oikeus jäädä. Ja itsekin sanoit että mies kyllä hoitaa osuutensa lainanmaksusta. Näin teillä olisi ollut ainakin 6kk aikaa miettiä mitä tehdä, katsoa löytyykö töitä jne.

Avioero ja omaisuuden jakaminen yms on aina isoja asioita ja mun mielestä niitä ei pitäisi tehdä tolla tavalla hätäsesti asioista keskustelematta. Miehelläsi on selvästikin nyt jotain ongelmia, jos olisit antanut vähän aikaa niin ehkä olisitte pystyneet puhua asioista ja hoitaa suhteenne kuntoon.

Ei kannata vielä postittaa papereita, anna prosessille vähän aikaa, tuskin se viikko pari viivytystä eroonkaan olisi niin kamalaa jos sitä kautta pystyisitte edes puhumaan asioista vaikka lopullinen päätös olisikin erota.

 

Älä hyvä nainen hätiköi! Toi kaikki on tosi törkeästi tehty, mutta voin luvata, että tällä hetkellä koet asian kymmenen kertaa niin voimakkaasti kuin parin viikon kuluttua, kun saat hieman etäisyyttä. Käytännön asiat selviävät kyllä yksinhuoltajuuden ja elämän suhteen, mutta mies on selvästi ihan sekaisin (tuskin on toista naista kuvioissa..) ja tullee tolkkuihinsa vielä, jolloin voitte keskustella asiasta järkevästi, kun olette kumpikin vähän jäähtyneet. Mielestäni tässä ei ole vielä mitään peruuttamatonta tapahtunut, kunhan tällainen käytös ei toistu. Mies parka tosiaan ihan sekaisin. ÄLÄ LUOVUTA YHTEISTÄ ELÄMÄÄNNE NÄIN HELPOLLA! Mielestäni nimenomaan säälittävää olisi toimia nyt niin kuin hän antaa ymmärtää haluavansa, eli kirjoittaa paperit sen kummempia juttelematta. Eikä se ole toisen takaisin kerjäämistä, että vaatii mieheltä selitystä. Mielestäni joku sanoi hyvin, että tärkeää on, ettei pitkässä liitossa molemmat heitä samaan aikaan hanskoja tiskiin. Pisteet sinne. Toimi rationaalisesti, älä tunteella, äläkä nyt vielä postita niitä eropapereita. Tähän tilanteeseen varmasti saadaan selvyyttä parin päivän sisällä.

Kaikki sympatiat on sinun puolellasi. Ihanaa lukea, kuinka paljon välität lapsistasi! Heillä on - ja pysyy - paras mahdollinen äiti. Tsemppiä!

 

Myös lasten kannalta helpompi jos äiti pystyy pysymään rauhallisena sen sijaan että heti rupeaa hätäilemään että isä lähti, nyt myydään asunto ja muutetaan pois ja päivähoitokaverit jää ja ties mitä muuta. Tässä tilanteessa kannattaisi päinvastoin selittää että isällä on juuri nyt ongelmia ja hän on sen takia vähän aikaa poissa ja voi olla että hän joutuu muuttamaan kokonaan eri taloon myöhemmin mutta lasten ei tarvitse huolehtia koska vanhemmat kyllä selvittävät asiat eikä isä häviä mihinkään kokonaan. Myöskään ei pidä lasten kuullen ruveta haukkumaan ja syyttelemään isää koska lapset joutuvat sitten ikävään välikäteen.

 

Mitään vauhdikkaita ratkaisuja en ap:nä edelleenkään tekisi, jos tuntuu että avioeropapereiden kirjoittaminen on juuri nyt ok, sen voisin tehdä ja toimittaa paperit eteenpäin, voisinpa vaikka kysyä mieheltä fb:ssä mihin osoitteeseen ne eropaperit hänen osaltaan toimitetaan.

Vähitellen tietysti pitää ruveta miettimään asunto asiaakin, löytyisikö jostakin sopiva asunto tai olisiko joku muu ratkaisu parempi, ehkä alustavasti selvitellä muutto tsm., mutta vuokra-asunnon vaaraamisella ei minusta nyt vielä ole kiire, ensin on muita käytännön asioita hoidettavana. :hug:

 

Se, että haluaa asiat puhuttavan halki ennen eropäätöstä ei tosiaankaan ole miehen kerjäämistä takaisin vaan yksinkertaisesti mahdollisimman järkevää valmistautumista tulevaan. Lasten huolto ja asunnon ja muun omaisuuden suhteen toimiminen on sovittava ja mielummin sovussa kuin lakimiehen kautta. Myös on selvitettävä miten asia YHDESSÄ lapsille selitetään ja miten jatkossa toimitaan lasten hoidon ja asumisen kanssa etenkin jos kuvioissa on vaikka se toinen nainenkin. Myös olisi hyvä sopia siitä miten asia kerrotaan appivanhemmille ja muille sukulaisille ja tutuille koska nämäkin tulevat jatkossa olemaan osa lasten elämää ja siksi olisi hyvä että asia kerrottaisiin heille mahdollisimman puolueettomasti jotteivät he tahallaan tai tahattomasti sitten mustamaalaisi toista vanhempaa lasten kuullen.

 

En ymmärrä näitä jotka jauhaa ja käskee odottaa, mistä kuule tiiätte että onko sillä miehellä etes minkäänlaisia haluja selvittää ja valasta asioita?? Tossa tilanteessa on vaan parempi antaa olla ja ruveta järjestelee omia ja lasten asioita niin et on hyvä jatkaa elämää ilman tollasta ukon retaletta. Siinä kun oottaa, niin voi käydä niin et saa oottaa loppu elämänsä sitä selitystä. Ap:lle voimia ja paljon jaksamisia uuteen elämään. Alku aina vaikeeta, mutta kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa.

 

Se että käsketään "rauhoittua" ja välttämään hätiköityjä päätöksiä kriistilanteessa ei ole minusta jauhamista. Jos asiat hoitaa yksi kerrallaan ja välillä miettii asioita rauhassa vaikka muutaman päivän ei paljon ylimääräistä aikaa vie. Joka tapauksessa arki esimerkiksi laskut ym. juoksevat asiat on jonkun ja jollakin tavalla hoidettava. Ennemmin minäkin aioita alkaisin miettimään siltä pohjalta että yhteiselämä ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista kuin pitäisin väkisin kiinni miehestä, mutta asunto asialla ei vielä tällä viikolla ole kiirettä, lapsilla ja ap:llä on katto pään päällä ja mies ei ymmärtääkseni ole käyttäytynyt heitä kohtaan uhkaavasti.

 

Tsemppiä Mansikalle! Toivon että tästä vaikeasta tilanteesta huolimatta löydät itsestäsi voimia järjestää sun ja lasten elämän uusiksi.

On se kumma että negatiiviset kommentit heitellään aina vierailevien nimimerkkien takaa. Sehän se rakentavaa on. Jätä ne omaan arvoonsa, puskista on helppo huudella.

 

Voimia ap.lle. Ei tässä ole mitään yhtä ja oikeaa tapaa toimia. Mut toivon että mies olis sen verran fiksu et ottais jonkinlaista keskustelu kontaktia edes.

 

Tsemppiä Mansikalle! Toivon että tästä vaikeasta tilanteesta huolimatta löydät itsestäsi voimia järjestää sun ja lasten elämän uusiksi.

On se kumma että negatiiviset kommentit heitellään aina vierailevien nimimerkkien takaa. Sehän se rakentavaa on. Jätä ne omaan arvoonsa, puskista on helppo huudella.

Mä kahlasin tämän koko ketjun läpi ja mietin vaan et tuskin kukaan loppuisa tietää et miten ITSE tekis ja reakois tilanteessa. Mä en usko että sitä täysin voi etukäteen tietää. Ja tilanteessa jossa on jätkyttyny ja poissa tolaltaan niin ei varmasti osaa ja jaksa ajatella ihan kaikkea järkevästikkään. Mut hyviä neuvoja ap täältä silti sai jo ihan käytännön asioissa.

 

En ymmärrä näitä jotka jauhaa ja käskee odottaa, mistä kuule tiiätte että onko sillä miehellä etes minkäänlaisia haluja selvittää ja valasta asioita?? Tossa tilanteessa on vaan parempi antaa olla ja ruveta järjestelee omia ja lasten asioita niin et on hyvä jatkaa elämää ilman tollasta ukon retaletta. Siinä kun oottaa, niin voi käydä niin et saa oottaa loppu elämänsä sitä selitystä. Ap:lle voimia ja paljon jaksamisia uuteen elämään. Alku aina vaikeeta, mutta kyllä se siitä ajan kanssa helpottaa.

No minustakaan Ap:n ei kannata siinä mielessä hirveästi hätiköidä, että lähtisi heti muuttoa junailemaan, mutta kyllä käytännön asioita voi jo miettiä läpi. Avioero on kyllä tuossa tilanteessa ihan selvä asia, ikinä ei tuommoista 'miestä' enää takaisin, ei muuta kuin tyyppi kiertoon! Itse pitäisin välit ERITTÄIN viileinä ja asiallisina - kommunikoisin oikeastaan vaan tekstiviesteillä. Itse varmaan kirjoittaisin nyt ukolle jotenkin niin, että: paprut kirjoitettu ja postitettu (valehtelisin tässä). Viranomaisille ilmoitettu ja pankkiin. Älä ota yhteyttä, en halua jutella. Hoidetaan hommat pois alta. Ilmoita lastenvalvojalle uusi osoitteesi, mua ei se kiinnosta.

Soitto viranomaisille kyllä ja heti. Asuntoakin voi toki alkaa järjestämään, jos sen saa junailtua niin, että sopimus astuu voimaan vasta jonkin ajan kuluttua. Kaikki asunnothan eivät ole vapaitakaan, joten eihän sitä tiedä jos vaikka löytyy sellainen mukava, joka vapautuu esim. syksyllä.

Mutta sitä ennen Ap:n ehkä kannattaisi pakata lapset ja lähteä muutamaksi päiväksi vaikkapa äidin tai siskon hoiviin. Ottaa itsekin etäisyyttä ja kerätä voimia syksyyn.

 

Taas on yksi hyvä mies hirtetty lähimpään lyhtypylvääseen ja moneen kertaan palstan miesvihaajien toimesta.

 

Ero vaan eteenpäin ja käytännön asiat hoitoon. Sitten pidät huolta, ettei ex-miehesi missään tapauksessa saa tavata lapsia, mutta maksaa elatusmaksut mukisematta. Samoin ex-miehen sukulaisien mahdollisuus tavata lapsiasi pitää tehdä vaikeaksi, ellei mahdottomaksi.

 

Siinä kun oottaa, niin voi käydä niin et saa oottaa loppu elämänsä sitä selitystä.

Tähän on vielä ihan pakko kommentoida.
Näille, joiden mielestä asiat pitää puhua halki; mulla on vuosikymmenien kokemus tilanteissa 'puhumisesta'. Sen verran on profeettaa lipsahtanut meikään, että tässä muutama lause, joita tämä isänmaan toivo tulee lausumaan tässä 'keskustelussa':
* emmää oikein tiiä...
* tuntu vaan jotenkii...
* emmää tiiä...

Sen verran sinä kutakuinkin tulet siitä keskustelusta irti saamaan Ap. Joten ei hirveesti haittaa jos ei vaikka toteudukaan.