Avioerolaput odottivat pöydällä eilen...

vieras
Jos miehellä on masennusta ollut ja epäilet, ettähän olisi lopettanut lääkityksen yllättäen niin silloin kyllä ajattelisin asiaa siltä kannalta, että miehellä on jokin paniikki.

Jos et muuten saa yhteyttä niin mene sinne työpaikalle ihan kaikessa rauhassa vaikka töiden päätteeksi miestä vastaan. Ota paperit mukaan, älä allekirjoita mutta ehdota vaikkapa parin/kolmen kuukauden asumuseroa jolloin mies voi kaikessa rauhassa harkita haluaako erota ja ryhtyä viikonloppuisäksi. Lisäksi tänä aikana olisi hyvä päästä jonkinlaiseen puheyhteyteen. On sinulla kuitenkin oikeus tietää miksi miehesi näin radikaaliin ratkaisuun päätyi aivan yksinään puhumatta sanaakaan.

Kovasti paljon jaksamista sinulle ja perheellesi.
 
lisko harmaana
Kannattaako tuossa nyt hätiköidä millään asuntojen hakemisella jne? Kuten jo moneen kertaan todettu mitään avioeroa ei ole haettu. Mies tn haluaa nyt aikalisän asioidensa miettimiseen. Eli ap, istu alas, älä tee mitään. Mies voi hakea avioeroa yksinkin. Sinun on nyt paras jatkaa arkeasi mahdollisimman normaalisti lasten kanssa. Tuossa tilanteessa toivottavasti sukulaisten ja ystävien tukemana. Mies palaa asiaan kun haluaa. Hakee sitten avioeroa tai palaa yhteiseen arkeen asiaa mietittyään. Älä hätiköi. Ainoastaan rahaa sinun tarvitsee saada jostain, jos miehestä ei ala kuulua. Vai onko sinulla omat tulot?
 
Jaana
Alkuperäinen kirjoittaja UB1:
Turha on tulla tänne ns. päätä aukomaan. Se ei kehitä, paranna, vie eteenpäin millään tavalla tätä asiaa. Jankkaat ja poljet pahasti paikallaan.
Jaa, minä olen kässännyt että tämä keskusteluosio olisi nimenomaan se päänaukomispaikka?
Se on vissiin paikallaan polkemista, että pysyy kannassaan.
Minä en halua jankuttaa, mutta sellaiseksi se menee, kun teksteistäni vedetään mitä ihmeellisempiä nykäisyjä. Minä olen perustellut kantani, kun taas sinä esim. et sitten viitsinytkään täsmentää juttujasi?
Mutta ei se mitään. En olettanutkaan.
 
minä
En pitäisi mahdottomana, että tempaus liittyisi masennukseen. Minä huonoimpina masennusaikoina selvittelin itselleni asuntoja, että muuttaisin pois kotoa, koska uskoin ihan vakaasti että se olis kaikille osapuolille parempi, että minä en kuuluis meidän perheeseen. En epäillyt hetkeäkään, että mun ajatusmaailma olis ollut vääristynyt, koin että minä aiheutin haittaa lapsilleni ja estin miestäni saamasta sitä minkä hän ansaitsee.

Lapsiani ja miestäni rakastin ja rakastan, mutta silloin olisin ollut valmis lähtemään ja pysymään poissa, kuvittelin että ansaitsen sen että joudun pois perheestä, kuvittelen että se muka olisi kaikille parasta, ja että kaikki olisivat minulle siitä kiitollisia.
 
Alkuperäinen kirjoittaja PieniTytönTylleröinen:
oletko saanut mieheesi jo yhteyden? mun mielestä teiän olis syytä puhua,ennenkö alat miettimään mitn.asuntoja,autoja,ja yleensäkin tavaroita,et kuka saa mitäkin :(

mut anyway voimia sinne! ja aika outo tapaus mieheltäsi siis...
En saa yhteyttä. En jaksa jäädä odottamaan häntä useaksi viikoksi, mitä järkeä siinä olisi? Tämä kommentti siis yleisesti kaikille, jotka sanoo etten saisi hätäillä. Paniikki iskee vähemmästäkin minulle, ja varmaan kelle tahansa.
 
UB1
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Mutta ei se mitään. En olettanutkaan.
Et ns. anna aihetta enempään.

Ja miksi vaivautuisinkaan, kun teet sen itse paremmin:

Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Ei minun juttuni ole millään tavalla yhteydessä siihen, mihin Ap pyrkii tai mitä haluaa asian suhteen tehdä...Se on hänen oma asiansa eikä mulla ole siihen mitään mielipidettäkään oikein.
Mutta ei se mitään. En oikein sellaista olettanutkaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Kyllä olisi hyvä ilmoittaa. Voit ainakin vaikka soittaa heille ja kertoa että olet huolissasi. Kuitenkin miehesi on ollut (ja on) masentunut ja nyt hänestä ei kuulu mitään...
Huolissaan? Ihan seriously?
Tyyppi häipyy, jättää eropaprut pöydälle ja siitä pitäisi sitten olla vielä ihan huolissaan? Tai sille tarvitsisi jotain palveluksia vielä tehdä?
Just just...
The kynnysmattokoulu on juuri alkanut.
Apulannan Viisaus ei asu meissä, "Antaisin anteeksi, jollen heikolta näyttäisi".

Vahva ihminen voi auttaa muita pelkäämättä joutuvansa kynnysmatoksi. Kyse on siitä tekeekö palveluksia toiselle siksi että itse haluaa vai siksi että pelkää. Sinun käytöksesi kumpuaa pelosta joka johtaa vihaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mansikka86:
Alkuperäinen kirjoittaja PieniTytönTylleröinen:
oletko saanut mieheesi jo yhteyden? mun mielestä teiän olis syytä puhua,ennenkö alat miettimään mitn.asuntoja,autoja,ja yleensäkin tavaroita,et kuka saa mitäkin :(

mut anyway voimia sinne! ja aika outo tapaus mieheltäsi siis...
En saa yhteyttä. En jaksa jäädä odottamaan häntä useaksi viikoksi, mitä järkeä siinä olisi? Tämä kommentti siis yleisesti kaikille, jotka sanoo etten saisi hätäillä. Paniikki iskee vähemmästäkin minulle, ja varmaan kelle tahansa.
Pahinta on epätietoisuus, mutta silti ei kannata hätäillä. Määritä itsellesi määräaika johon mennessä olette sopineet jatkosta. Laita sitten viesti miehellesi että odotat tähän asti ja sen jälkeen ero on lopullinen jos hänestä ei kuulu. Päivä voi olla vaikka perjantaihin mennessä tai sitten tämän viikon loppuun. Aikaa on kuitenkin alle viikko, sen verran voit varmaan tehdä jo lasten ja yhteisen menneisyyden takia.
 
Jaana
Alkuperäinen kirjoittaja UB1:
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Mutta ei se mitään. En olettanutkaan.
Et ns. anna aihetta enempään.

Ja miksi vaivautuisinkaan, kun teet sen itse paremmin:

Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Ei minun juttuni ole millään tavalla yhteydessä siihen, mihin Ap pyrkii tai mitä haluaa asian suhteen tehdä...Se on hänen oma asiansa eikä mulla ole siihen mitään mielipidettäkään oikein.
Mutta ei se mitään. En oikein sellaista olettanutkaan.
Kertaalleen perusteluja turhaan kaivanneena taidan nyt jättää sikseen. Ei avaudu nyt mulle mitä haluat sanoa. Varmaankin se on jotain ylimaallista.
 
hei
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Alkuperäinen kirjoittaja Mansikka86:
Alkuperäinen kirjoittaja PieniTytönTylleröinen:
oletko saanut mieheesi jo yhteyden? mun mielestä teiän olis syytä puhua,ennenkö alat miettimään mitn.asuntoja,autoja,ja yleensäkin tavaroita,et kuka saa mitäkin :(

mut anyway voimia sinne! ja aika outo tapaus mieheltäsi siis...
En saa yhteyttä. En jaksa jäädä odottamaan häntä useaksi viikoksi, mitä järkeä siinä olisi? Tämä kommentti siis yleisesti kaikille, jotka sanoo etten saisi hätäillä. Paniikki iskee vähemmästäkin minulle, ja varmaan kelle tahansa.
Pahinta on epätietoisuus, mutta silti ei kannata hätäillä. Määritä itsellesi määräaika johon mennessä olette sopineet jatkosta. Laita sitten viesti miehellesi että odotat tähän asti ja sen jälkeen ero on lopullinen jos hänestä ei kuulu. Päivä voi olla vaikka perjantaihin mennessä tai sitten tämän viikon loppuun. Aikaa on kuitenkin alle viikko, sen verran voit varmaan tehdä jo lasten ja yhteisen menneisyyden takia.
Datalle täysi peesi. Viisas ehdotus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Sinun käytöksesi kumpuaa pelosta joka johtaa vihaan.
Ahaa... ??... Ihan tässä mykistyy tuon 'logiikan' edessä.

Ja sinä pääsit tähän lopputulemaan ihan vain näiden muutaman rivin perusteella?
Kyllä. Olet olettaakseni ihminen joten ihmisä koskevat lainalaisuudet pätevät sinuun. En sanonut että reaktiosi olisi epänormaali, se on itseasiassa hyvin yleinen. Huomattavasti yleisempi kuin ns. 'kypsä' käytös, jota tapaa yleensä vain silloin kun asia ei lity itseen muuten kuin ammatillisesti. Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa perussyyt omaan käytökseensä.
 
Jaana
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
Datalle täysi peesi. Viisas ehdotus.
No joo, kyllä tuo on ihan hyvä asettaa määräaika sekä itselleen - mutta erityisesti sille toiselle. Että tietää ettei voi loputtomiin jäädä passiivikseksi asiassa.

Mutta toisaalta minä olisin kyllä raivoissani miehelle, joka jättäisi minut viikoksi selviämään yksikseen noin pienten lasten kanssa sillä verukkeella, että lähtee 'selvittelemään päätään'. Saisi luvan selvitä se pää vähän nopeammin.

Tosin. Kuten sanottu, mun huusholliin ei oliskaan tyypillä enää asiaa, että ei siinä suuremmin selvittelemistä oliskaan. Sovittais vaan koska tulee roudaamaan loput kamoistaan ja miten käytännön jutut sovitaan.
 
Jaana
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Kyllä. Olet olettaakseni ihminen joten ihmisä koskevat lainalaisuudet pätevät sinuun. En sanonut että reaktiosi olisi epänormaali, se on itseasiassa hyvin yleinen. Huomattavasti yleisempi kuin ns. 'kypsä' käytös, jota tapaa yleensä vain silloin kun asia ei lity itseen muuten kuin ammatillisesti. Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa perussyyt omaan käytökseensä.
Päivän parhaat naurut, kiitokset!
Ystäväiseni, minä en ole vihainen. Yltiökyyninen kylläkin.
Ja okei, joskus vihainen. Vastuuttomuus saa mut näkemään punaista. =)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Jaana:
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Kyllä. Olet olettaakseni ihminen joten ihmisä koskevat lainalaisuudet pätevät sinuun. En sanonut että reaktiosi olisi epänormaali, se on itseasiassa hyvin yleinen. Huomattavasti yleisempi kuin ns. 'kypsä' käytös, jota tapaa yleensä vain silloin kun asia ei lity itseen muuten kuin ammatillisesti. Olisi kuitenkin hyvä tiedostaa perussyyt omaan käytökseensä.
Päivän parhaat naurut, kiitokset!
Ystäväiseni, minä en ole vihainen. Yltiökyyninen kylläkin.
Ja okei, joskus vihainen. Vastuuttomuus saa mut näkemään punaista. =)
Vihaisuutta on monenlaista. Monesti viha on vain hyväksi, se saa ihmisen muuttamaan maailmaa ja parantamaan epäkohtia. Pelko voi olla vain sitä että pelkää tapahtuneen tulemaan omalle kohdalle jolloin viha antaa voimia suojautumaan. Mutta tässä tapauksessa on järkevämpää rauhoittua ensin ja miettiä mikä olisi parasta. Sinun tapauksessasi kerrasta poikki voisi olla parasta, koska tunnet itsesi parhaiten.

Kyse on siitä pystyykö tapahtuneen jälkeen enää luottamaan toiseen ja millä ehdoin. Tätä ei voi kuitenkaan ajatella järkevästi erojärkytyksessä, vaan siksi pitää ottaa etäisyyttä. Eikä sitä myös voi oikein ennen tilannettakaan hahmottaa oikein, ellei ole sitä ennen kokenut. Asia olisi paljon helpompi ilman lapsia, mutta tässä on viisi jota asia koskee. Lapsista pitää huolehtia ja kertoa heille tilanteesta heille sopivalla tavalla. He kuitenkin tietävät että jotain on pielessä, joten viisainta on puhua heille syyttelemättä ketään osapuolta. Tärkeintä on varmistaa etteivät lapset syytä tilanteesta itseään, kuten he luonnostaan tekevät.
 
Alkuperäinen kirjoittaja just:
Alkuperäinen kirjoittaja öllö:
Alkuperäinen kirjoittaja tui:
Alkuperäinen kirjoittaja Mansikka86:
Paljonko joutuu maksamaan kolmesta lapsesta elatusmaksuja?
ei voi sanoa mitään tarkkaa, voihan olla, että sinä oletkin elatusvelvollinen. elatusmaksuihin vaikuttaa niin moni asia. kaikki yli 400?/kk on plussaa...
Ai, että lapset asuu lähivanhemmalla, ja se etävanhempi ei joudu maksamaan senttiäkään elatusmaksuja? Ei muuten toimi niin. Vaikka sulla ei ois mitään tuloja, sä joudut maksamaan elarit. Jollet pysty, kunta maksaa ne sun puolestas, mutta samalla ne siirretään ulosottoon. Joten sä maksat ne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
No ei se kyllä näin mene. Jos todetaan maksukyvyttömäksi, kunta maksaa ne eikä ne mihinkään ulosottoon mene eikä niitä tarvitse myöhemmin maksaa.
eri asia jos on maksukykyä muttei siltikään maksa.
Menee muuten ulosottoon, jos ei ole mahdollisuutta maksaa niitä. Tiedän, sillä isäni on maksanut niitä jälkikäteen ulosottoon, koska oli työtön kun minusta niitä olisi pitänyt maksaa.
 
§
Alkuperäinen kirjoittaja Neytiri:
Alkuperäinen kirjoittaja just:
Alkuperäinen kirjoittaja öllö:
Alkuperäinen kirjoittaja tui:
Alkuperäinen kirjoittaja Mansikka86:
Paljonko joutuu maksamaan kolmesta lapsesta elatusmaksuja?
ei voi sanoa mitään tarkkaa, voihan olla, että sinä oletkin elatusvelvollinen. elatusmaksuihin vaikuttaa niin moni asia. kaikki yli 400?/kk on plussaa...
Ai, että lapset asuu lähivanhemmalla, ja se etävanhempi ei joudu maksamaan senttiäkään elatusmaksuja? Ei muuten toimi niin. Vaikka sulla ei ois mitään tuloja, sä joudut maksamaan elarit. Jollet pysty, kunta maksaa ne sun puolestas, mutta samalla ne siirretään ulosottoon. Joten sä maksat ne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
No ei se kyllä näin mene. Jos todetaan maksukyvyttömäksi, kunta maksaa ne eikä ne mihinkään ulosottoon mene eikä niitä tarvitse myöhemmin maksaa.
eri asia jos on maksukykyä muttei siltikään maksa.
Menee muuten ulosottoon, jos ei ole mahdollisuutta maksaa niitä. Tiedän, sillä isäni on maksanut niitä jälkikäteen ulosottoon, koska oli työtön kun minusta niitä olisi pitänyt maksaa.
ei mene ulosottoon, jos anoo vapautusta ja toimittaa asiaankuuluvat paperit.
 
Alkuperäinen kirjoittaja §:
Alkuperäinen kirjoittaja Neytiri:
Alkuperäinen kirjoittaja just:
Alkuperäinen kirjoittaja öllö:
Alkuperäinen kirjoittaja tui:
Alkuperäinen kirjoittaja Mansikka86:
Paljonko joutuu maksamaan kolmesta lapsesta elatusmaksuja?
ei voi sanoa mitään tarkkaa, voihan olla, että sinä oletkin elatusvelvollinen. elatusmaksuihin vaikuttaa niin moni asia. kaikki yli 400?/kk on plussaa...
Ai, että lapset asuu lähivanhemmalla, ja se etävanhempi ei joudu maksamaan senttiäkään elatusmaksuja? Ei muuten toimi niin. Vaikka sulla ei ois mitään tuloja, sä joudut maksamaan elarit. Jollet pysty, kunta maksaa ne sun puolestas, mutta samalla ne siirretään ulosottoon. Joten sä maksat ne kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.
No ei se kyllä näin mene. Jos todetaan maksukyvyttömäksi, kunta maksaa ne eikä ne mihinkään ulosottoon mene eikä niitä tarvitse myöhemmin maksaa.
eri asia jos on maksukykyä muttei siltikään maksa.
Menee muuten ulosottoon, jos ei ole mahdollisuutta maksaa niitä. Tiedän, sillä isäni on maksanut niitä jälkikäteen ulosottoon, koska oli työtön kun minusta niitä olisi pitänyt maksaa.
ei mene ulosottoon, jos anoo vapautusta ja toimittaa asiaankuuluvat paperit.
Täh, no voi helv. kyllä mä nyt säälin isääni, joka on meistä kolmesta sisaruksesta kaikista maksanut jälkikäteen, usean vuoden, kituuttaen itse SAIRAAN pienellä rahalla.
 
Jaana
Alkuperäinen kirjoittaja Data:
Kyse on siitä pystyykö tapahtuneen jälkeen enää luottamaan toiseen ja millä ehdoin. Tätä ei voi kuitenkaan ajatella järkevästi erojärkytyksessä, vaan siksi pitää ottaa etäisyyttä. Eikä sitä myös voi oikein ennen tilannettakaan hahmottaa oikein, ellei ole sitä ennen kokenut. Asia olisi paljon helpompi ilman lapsia, mutta tässä on viisi jota asia koskee. Lapsista pitää huolehtia ja kertoa heille tilanteesta heille sopivalla tavalla. He kuitenkin tietävät että jotain on pielessä, joten viisainta on puhua heille syyttelemättä ketään osapuolta. Tärkeintä on varmistaa etteivät lapset syytä tilanteesta itseään, kuten he luonnostaan tekevät.
Etäisyyden ottaminen on ihan jees, mutta tuo luikkiminen ei. Miten tuommoiseen voisi kukaan luottaa? Ei se ole mies, se on hiiri.

Aikuinen ottaisi tilanteen tapetille, sanoisi että asustaa nyt toistaiseksi toisessa osoitteessa ja SOPISI puolison kanssa siitä, miten sillä välin lapset hoidetaan. Tämä 'mies' jättää vaimon selviämään kotiin sekä järkytyksen että kolmen pienen lapsen kanssa. Ja tälle paskiaiselle vielä pitäisi löytyä ymmärrystä! Ei tuollainen käytös ole puolusteltavissa ei vihalla eikä pelolla eikä millään muullakaan. Paitsi sillä, että on keltaista nestettä pipa täynnä eikä mitään hajua vastuusta. Minusta sille tyypille on ensin vedettävä pari luentoa vastuusta ja suoraselkäisyydestä ja vasta sitten voidaan alkaa keskustelemaan.

 
Juu
Mä sanoisin että jos ap:n reaktio avioeropapereihin pöydällä on uuden kämpän hommaus ja pesänjako, niin peli on jo menetetty.

Mutta jos jossain vaiheessa tulee mieleen juttelu asiasta miehen kanssa, niin ehkä voi olla toivoa.
 

Yhteistyössä