Avioero ja tulevaisuus

[Pooi]

Mulle tuli kuva, että teille on ero tulossa mutta kumpikaan ei halua erota. Miten te olette tuohon tilanteeseen ajautuneet?

 

["Vesipeto Surku"]

[QUOTE="Realisti";30250670]Ihan vaan tähän huomauttaisin, että kun mies on ollut perheen ainoa elättäjä ja lapsia on kolme, niin ei ihmekään että tili on tyhjänä. Tuosta palkasta jää käteen noin 2500 euroa, ja siitä sitten pois asumiskulut, todnäk auton kulut, koko perheen ruoka ja vaatteet ja harrastukset ja ja... Ei siitä varmasti jääkään mitään ylimääräistä.

Sossu muutes edellyttänee osituksen tekoa, koska sieltä on sinulle tulossa ainakin jonkin verran omaisuutta. Kannattaa siis ottaa oikeusaputoimistoon mahd pian yhteyttä, jotta saat sitäkin asiaa eteenpäin.[/QUOTE]


Tähän haluan sen verran valottaa että mies ei ole IKINÄ maksanut lasten tai mun menoja, mä olen aina jotenkin rahoittanut baletit, muskarit, jumpat ja omat sekä lasten vaatteet sekä omat laskuni. Siis AINA ja KAIKEN joten mies on maksanut vaan asumisesta (450e/kk) ja rahoittaa siis vain itsensä ja omat harrasteensa ja omat vaatteensa. Ruokapolitiikka on hoitunut niin että aina tilipäivinä, eli kaks kertaa kuussa hän on tehnyt ns. isommat reissut jolloin rahaa ruokaan on mennyt n. 100e per kerta eli perheen ruokiin hänellä menee n. 200 euroa kuussa, yhteensä siis 650e kuukaudessa. Minä olen omasta pussista sitten hakenut täydennystä viikon varrella. Siihen päälle toki auton ja mp-vakuutukset. Mutta mun ymmärryksen yli kyllä menee että miten tuosta 4000 eurosta (+tuntuvat vuorotyölisät) ei hänellä jää käteen mitn. Kun perheeseen ne rahat ei mene kun minä maksan opintotuilla ja omilla säästöilläni meidän (eli lasten) harrastukset ja vaatteet ja muun niin sanotun ylimääräisen.

Mutta joo, täytyy alkaa tehdä ihan konkreettisia asioita vissiin tämän eron eteen ettei jää vaan puheen asteelle ja voivotteluksi. Mulla on tällä hetkellä taipumusta jäädä surkuttelemaan itseäni. Eipä täältä suosta kukaan tule mua auttamaan ylös, itse se on tehtävä. Mutta kiitos teille neuvoista.

 

["Vesipeto Surku"]

Musta tuntuu että sun elämä helpottuu kun muutatte pois. Asunto on miehen vanhempien, joten se ei ole neutraali paikka teille jäädä, on loogisempaa että mies jää sinne. Ota se tarjottu asunto vastaan, kyllä sä pärjäät kun olet tähänkin asti teidän arjen pyörittänyt. Saattaa jopa helpottua kun mies ottaa lapset välillä itselleen (kai hän tavata heitä kuitenkin haluaa) ja saat välillä olla ihan yksin ja keskittyä vaikka opiskeluun tai harrastuksiin. Elarit maksaa myös.

Voit olla oikeassa. Elämä saattaa helpottua kunhan tästä omillemme lähdetään. Täällä on henkisesti niin paha olla, niin tukehduttava ilmapiiri.. Lapsetkin oppineet jo että kun isi tulee töistä niin pitää ensin hetki tunnustella onko isi hyvällä vai huonolla tuulella ennenkuin uskaltaa avata suunsa. Ja saman oppinut minäkin.. En ymmärrä minne rakkaus katosi.

Nyt kun ollaan oltu lasten kanssa kohta neljä viikkoa keskenämme niin ollaan toki normiasioista kuten heräämisistä kinattu mutta ilma on silti ollut kevyttä hengittää. Ollaan ulkoiltu, harrastettu, vietetty leffailtoja, saunailtoja.. ja minä olen tainnut kaivata sitä toista aikuista enemmän ku lapset. Ne ei oo tainnut kertaakaan edes kysyä missä isi on..

En haluaisi luopua niistä haaveista mitä tämän miehen ja perheen suhteen olen rakentanut vuosien varrella. Kaikki menee murskaksi.

Mutta ehkäpä tämä tässä on mun sauma sitten etsiä se harrastus itsellenikin, mies kyllä haluaa tavata lapsiaan varmasti joten omaakin aikaa tulevaisuudessa on enemmän kun nyt.

 

[vierass]

Lue edellisen viestisi kaksi ekaa kappaletta niin ratkaisusi ehkä helpottuu. Mies on teille nyt henkinen taakka kun elää kanssanne mutta ei kuitenkaan osallistu. Lapset vaistoaa kireän ilmapiirin ja sen vuoksi käytännössä aristelevat oloaan kotona, ethän sellaista halua jatkaa?