Avioero ja tulevaisuus

["Vesipeto Surku"]

Nonniin. Mulla on ero nurkan takana odottamassa ja monta asiaa pyörii päässä jo ihan pakkomielteeksi asti. En saa mielenrauhaa kun koko helvetin elämäntilanne on niin sekava. Eli eron toinen vaihe on mahdollista hakea parin viikon päästä ja todennäköisesti mies sen hakee. Olen opiskelija ja meillä on kolme lasta, lapset jäisivät minulle. Mies jäisi asuntoon ja minun on lasten kanssa etsittävä uusi koti. Miten tässä tilanteessa siis edetä? Tulot on tällä hetkellä opintolaina+lapsilisät+opintotuki eli 900 euroa kuussa, töitä ei mahdollista ole tehdä kun opiskeluihin liittyy paljon työharjotteluita.

Miten siis käytännössä hankin vuokra-asunnon kun rahaa ei tosiaankaan liikaa ole? Etsinkö vain sopivan asunnon, allekirjoitan vuokrasopimuksen ja kiikutan lappuset sossuun ja toivon että toimeentulotukea myönnetään niin paljon että voin kämpän ja elämisen kustantaa sinne asti että valmistun ja saan työpaikan..? Entäs nuo takuut? Mistä siihen rahat? Lapsille olen säästänyt syntymistään asti ajokortteihin yms. mutta en haluaisi lasten rahoihin kajota..

Mitä muuta pitäisi ottaa huomioon kun omilleen muuttaa ja arkea lasten kanssa ilman miestä alkaa rakentamaan? Olen ihan hukassa kun kymmenen vuotta olen elänyt kotiäitinä ja mies tuonut leivän taloon ja ns. pitänyt meistä huolta taloudellisesti ja muutenkin.. ja nyt sitten pitää opetella kaikki itse. Sieluun sattuu, sydän on turtana.

 

[Puuhippa]

Meet eka sinne sosuun, mutta luultavasti joudut käyttämään ne säästöt. Kannattaa niillä maksaa ainaki se takuuvuokra niin saat ne sitte takas aikanaan.

Sulla voi olla todella vaikeeta saada se asunto, paras mahdollisuus olisi hakea sitä kaupungilta, niillä on halvimat vuokratkin. Asunnon saamiseen voi silti mennä todella kauankin.

Saathan sä elarit ja asumistukea.

 

["Vesipeto Surku"]

Joo, laitoinkin jo kesäkuussa kaupungille hakemuksen ja VVO:lle ja SATOonkin. Niissä on takuutkin vielä sitä luokkaa että pystyisin maksamaan.. Mutta ei mitn, ei niin mitn kertakaikkiaan ole tarjottu. Jonot on kyllä pitkät, tiedän sen. Asunnon valintaan vaikuttaa vanhimman koulukin; pitäis olla suht samalta alueelta ettei joutuisi koulua ja kaveripiiriään vaihtamaan. Rankka tilanne lapsille muutenkin.
Kyllä vituttaa kaiken muun lisäksi sekin ettei mies voi joustaa sen vertaa että muuttaisi itse ja jättäisi asunnon meille, hällä kun olis mahdollisuus vanhempiensa tyhjilleen jäävään neliöön muuttaa. Mutta ei vaan periaatteesta muuta.

 

[Puuhippa]

[QUOTE="Vesipeto Surku";30248626]Joo, laitoinkin jo kesäkuussa kaupungille hakemuksen ja VVO:lle ja SATOonkin. Niissä on takuutkin vielä sitä luokkaa että pystyisin maksamaan.. Mutta ei mitn, ei niin mitn kertakaikkiaan ole tarjottu. Jonot on kyllä pitkät, tiedän sen. Asunnon valintaan vaikuttaa vanhimman koulukin; pitäis olla suht samalta alueelta ettei joutuisi koulua ja kaveripiiriään vaihtamaan. Rankka tilanne lapsille muutenkin.
Kyllä vituttaa kaiken muun lisäksi sekin ettei mies voi joustaa sen vertaa että muuttaisi itse ja jättäisi asunnon meille, hällä kun olis mahdollisuus vanhempiensa tyhjilleen jäävään neliöön muuttaa. Mutta ei vaan periaatteesta muuta.[/QUOTE]

Voithan sä hakea oikeudesta päätöksen, että sen pitää muuttaa pois jos se on hänelle helpompaa.

 

["Vesipeto Surku"]

Mites muuten huonekalut? Tajusin etteihän mulla ole edes sänkyä kun tästä lähden.. Lasten huonekalut tietty saan mutta mistä mä saan itselleni sängyt, töllöt, tietskat, keittiönpöydän, sohvat..? Luotolla kaupasta/kirppiksiltä vai saako niihin jotain tukea sossusta? Ei helvetti tätä pskaa..

 

[Puuhippa]

[QUOTE="Vesipeto Surku";30248632]Mites muuten huonekalut? Tajusin etteihän mulla ole edes sänkyä kun tästä lähden.. Lasten huonekalut tietty saan mutta mistä mä saan itselleni sängyt, töllöt, tietskat, keittiönpöydän, sohvat..? Luotolla kaupasta/kirppiksiltä vai saako niihin jotain tukea sossusta? Ei helvetti tätä pskaa.. [/QUOTE]

Puolet kaikesta kuuluu sulle. Meinaakko nyt ihan kynnysmatoksi ruveta?

 

[purjosipuli]

Vvon ja saton kanssa kannattaa kokoajan seurata niiden nettisivuja ja kun vapaa sopiva kämppä vapautuu syöksyä sukkana toimistoon selittämään kiireellistä tilannetta. Saattaa kummasti auttaa jonon ohi.

 

[Mandi-Mae]

Voisko ne lapset jäädä auksi isälleen, kunnes saat asiat kuntoon? Onko omistusasunto tai avioehto jotta saisit sen miehen ulos tai ainaki rahat? Paljonko elarit? Tuossa tilanteessa sun ei auta ku tiukentaa itekki periaatteitas ja tapella jokasesta huonekalusta, eurosta ja lautasesta. Koska jos alat kynnysmatoksi ja suostut kaikkeen mitä mies sanoo, omaa monttuas kaivat.

 

[vieras..]

Sa menet toihin... sitte sa maksaa sun vuokra ihan tilisiirrolla. Solet pummi !!!

 

[eronnut äiti]

Älä muuta lasten kanssa pois kodistanne ennen kuin ositus ja elatusmaksut on vahvistettu. Siksi sinulle ei tarjota kiirellistä asuntoa koska sinulla on oikeus asua kotonasi vaikka ero onkin astumassa voimaan. Vaikka ex-aviomiehesi olisi maksanut kaikki huonekalut niin ne menee erossa puoliksi. Sinun on nyt lastesi takia pidettävä puolesi! Lastenvalvojaan ja lakimieheen yteydenotto niin asiat alkavat selviämään ja tiedät oikeutesi sekä velvollisuutesi.

 

[vieras..]

Solet rasisti... mieti afrikkaa!

 

["Vesipeto Surku"]

Älä muuta lasten kanssa pois kodistanne ennen kuin ositus ja elatusmaksut on vahvistettu. Siksi sinulle ei tarjota kiirellistä asuntoa koska sinulla on oikeus asua kotonasi vaikka ero onkin astumassa voimaan. Vaikka ex-aviomiehesi olisi maksanut kaikki huonekalut niin ne menee erossa puoliksi. Sinun on nyt lastesi takia pidettävä puolesi! Lastenvalvojaan ja lakimieheen yteydenotto niin asiat alkavat selviämään ja tiedät oikeutesi sekä velvollisuutesi.

Joo, itseasiassa melkein kaikki huonekalut onkin tosiaan ostettu miehen rahoilla kun jako on ollut kymmenen vuoden ajan se että minä "piffaan" kaiken lapsiin liittyvän eli vaatteet ja harrastukset ja kerhot yms. Ja hän on sitten ostanut näitä isompia kertaostoksia kuten sohvat ja tietokoneet. En halua olla veemäinen kuitenkaan vaikka olenkin jo hyvään pisteeseen asti katkera ja vihainen hänelle tästä eropäätöksestä.

Mulle just äsken tuli tarjous asunnosta, ihan kivalta alueelta; lapset vois kävellen kulkea isälleen ja esikoisen koulumatka lyhenisi nykyisesta 500 metristä 300 metriin.. Kaksi päivää aikaa päättää.

Huhhuh, olen niin helvetin yksin kaikkien näiden asioiden kanssa, paras ystävä erosi alkuvuodesta ja on jo naimisissakin uuden äijän kanssa ihan toisella puolella Suomea, omat vanhemmat asuvat myös toisella puolella Suomea.. tukiverkostoa ei ole yhtään oikeastaan. Miten hitossa tästä selviän tervejärkisenä?

 

[Neuvoja]

[QUOTE="Vesipeto Surku";30250151]Joo, itseasiassa melkein kaikki huonekalut onkin tosiaan ostettu miehen rahoilla kun jako on ollut kymmenen vuoden ajan se että minä "piffaan" kaiken lapsiin liittyvän eli vaatteet ja harrastukset ja kerhot yms. Ja hän on sitten ostanut näitä isompia kertaostoksia kuten sohvat ja tietokoneet. En halua olla veemäinen kuitenkaan vaikka olenkin jo hyvään pisteeseen asti katkera ja vihainen hänelle tästä eropäätöksestä.

Mulle just äsken tuli tarjous asunnosta, ihan kivalta alueelta; lapset vois kävellen kulkea isälleen ja esikoisen koulumatka lyhenisi nykyisesta 500 metristä 300 metriin.. Kaksi päivää aikaa päättää.

Huhhuh, olen niin helvetin yksin kaikkien näiden asioiden kanssa, paras ystävä erosi alkuvuodesta ja on jo naimisissakin uuden äijän kanssa ihan toisella puolella Suomea, omat vanhemmat asuvat myös toisella puolella Suomea.. tukiverkostoa ei ole yhtään oikeastaan. Miten hitossa tästä selviän tervejärkisenä?[/QUOTE]

Hienoa, että sait asuntotarjoukset! Jos kerran sijainti on hyvä ja jos asuntokin ihan jees, niin ota se. Nosta tyhjäksi ne ajokorttitilit ja lakkauta ne saman tien. Maksa niillä rahoilla se takuuvuokra, jos sellainen vaaditaan. Loput rahat laita sukanvarteen. Saat sossusta avustusta välttämättömien huonekalujen hankintaan - käytännössä sängyt, ruokapöytä ja tuolit sekä koululaisen koulupöytä, samoin välttämättömiin kodin hankintoihin kuten astiat, kattilat, lamput ja verhot. Hae niihin täydentävää toimeentulotukea. Äläkä hiisku niistä säästöistäsi - sossusta et saa rahaa muihin, joten osta niillä säästöilläsi olohuoneen kalusteet, tiskikone jos tarvitaan. Pyykkikoneeseen voit kokeilla hakea toimeentulotukea - sitä voi saada, jos taloyhtiössä ei ole pesutupaa. Joskin osta nuo muut kalusteet vasta kun selviää, mitä sossu avustaa.

Saat sossusta rahaa elämiseen, jos omat tulosi eivät riitä. Ja pärjäät kyllä, tsemppiä!

 

[dddd]

Jos teillä ei ole avioehtoa, niin puolet omaisuudesta kuuluu sinulle. Alahan taistella oikeuksistasi. Hanki asianajaja. Miehesi yrittää tietenkin kusettaa sinulta kaiken ja jättää sinut puille paljaille. Älä kuuntele häntä. Sinullalkin on oikeuksia. Olet hoitanut yhteisiä lapsianne ja sillä tavalla mahdollistanut miehelle omaisuuden kartuttamisen. Sinulle kuuluu siitä osa.

 

[Vie ras]

Ihan lastenkin vuoksi pidä oikeuksistasi kiinni. On siinä mies kun vie lapsiltansa katon päänpäältä. Miehesi maksamaan kunnon elareita tai sitten lapset hänen luokseen asumaan. Se on jännä kun aikuiset ihmiset laittavat omat lapset kärsimään vain sen vuoksi, että voi tehdä ex puolisolle kiusaa.

 

["Anne"]

Jos tilit lasten nimillä, et voi nostaa niiltä rahaa. Sossusta saat toimeentulotuen kanssa haettua takuuvuokran, jos vuokranantajalle käy sossun paperiversio.

 

["Vesipeto Surku"]

Jos teillä ei ole avioehtoa, niin puolet omaisuudesta kuuluu sinulle. Alahan taistella oikeuksistasi. Hanki asianajaja. Miehesi yrittää tietenkin kusettaa sinulta kaiken ja jättää sinut puille paljaille. Älä kuuntele häntä. Sinullalkin on oikeuksia. Olet hoitanut yhteisiä lapsianne ja sillä tavalla mahdollistanut miehelle omaisuuden kartuttamisen. Sinulle kuuluu siitä osa.

Joo, ei ole avioehtoa kun tarkoituksena oli olla kliseisesti loppuelämä yhdessä. Tiedän että puolet kuuluu mulle ja varmaankin hän yrittää vedota mun tunteisiin kun tietää että olen herkkä ja oikeudenmukainen ihminen ja sillä tavoin pitää kaiken; autot, moottoripyörät, huonekalut.. kaiken. Se on totta, ilman minua hänen ei olisi ollut mahdollista kouluttautua työn ohella, pitää yllä sosiaalista elämäänsä ja harrastaa niin paljon.

Nyt kun miettii niin olen oikeastaan ollut vain lapsenvahti hänelle kun hän on elänyt omaa elämäänsä.. viettänyt aikaa lasten kanssa silloin kun hänelle itselle on sopinut.
Minä olen ajatellut että menkööt ja tehkööt, olen tukena parhaani mukaan. Miehellä bruttotulot yli 4000 euroa, silti tili tyhjillä kokoajan.

Olin varannut meille parisuhdeterapiaan vielä ajan, se oli parin viikon päästä, en ollut valmis luovuttamaan lastenkaan takia, omasta mielestäni lapsille oltais velkaa se että yritetään tosissamme pelastaa liitto eikä luovutettais ennenku kaikki mahdollinen on tehty.. Mutta nyt kerroin miehelle että sain asuntotarjouksen niin hän vaan pisti viestin että ihan sama. Päätös on minun.

Niinhän se on, päätös on minun. Tuntuu tosi ahdistavalta että ihminen kenen kanssa mun piti viettää loppuelämäni, ihminen kenen kanssa yhdessä tehtiin päätös perheen perustamisesta, sysääkin nyt kaiken vastuun minulle tämän symbioosin tulevaisuudesta. Kyseessä on viiden ihmisen elämät. Ja minä yksin päätän.

En mä halua muuttaa, en mä halua erota. Mä haluan pitää perheen ja valmistuttuani ostaa sen unelmatalon mistä haaveiltiin vielä vuosi sitten.

Mutta pitääkö mun nyt vaan sivuuttaa tunteeni ja keskittyä järjen ääneen?

Kannattaako mun nyt siis ottaa tuo asunto ennenkuin avioero on virallista? Vai kannattaako odotella että se toinen vaihe alkaa ja odottaa että mies hakee eron ja laittaa iso pyörä pyörimään vasta sitten?

En tosiaan itsekään kyllä käsitä miksi mies haluaa tehdä hankalaksi tämän asumisasian .. Tai ymmärrän että haluaa mun kärsivän mutta en käsitä miksi vetää lapsetkin siihen soppaan. Kun lasten kannalta olisi helpointa että me jäädään tähän ja hän muuttaa. Nykyinen asunto tosin on hänen vanhempiensa omistuksessa joten on tietty asia erikseen että miten appivanhemmat suhtautuisivat siihen että ex-miniä siinä asustaa.

Mutta lapsille olisi kivuttomin vaihtoehto tässä kaikinpuolin muuten kivuliaassa elämäntilanteessa. Kun avioero on lapsillekin varmasti kova pala niin pysyis ees speksit samana; kaverit, koti etc. Mutta nyt miehen järkähtämättömyyden takia lapsillakin menee koko elämä uusiksi. Toisaalta, meillä on kyllä molemmilla nimet vuokrasopimuksessa että virallisesti meillä on molemmilla ihan yhtä suuri oikeus tässä asua. Mutta kun en jaksaisi enkä haluaisi tapella asiasta..

 

[vierass]

Mä sinuna ottaisin tuon tarjotun asunnon. Sijainti vaikuttaa hyvältä ja miehesi ei näköjään halua auttaa sinua eroasiassa, joten päättelen että ilmapiiri kotona ikävä. Se on lapsille jopa kurjempaa kuin muutto toiseen asuntoon kuitenkin samalla alueella. Välimatka on niin pieni että kaverit pysyy samana.

Älä materiasta huolehdi, saat varmasti sossusta apua ja sinulla on oikeus ottaa mukaasi myös kotoa astioita, huonekaluja jne. Mieluummin yksin kuin huonossa suhteessa.

 

[vierass]

Ota se asunto ja sossuun ja sen jälkeen lakimiehelle missä laskette paljonko sinun osuutesi on omaisuudesta ja mies sen sitten maksaa sinulle, sekä laskette elatusmaksun ja samalla vaivalla se oikeuteen, mies ei kumminkaan suostu vapaaehtoisesti maksamaan puolia teidän omaisuudesta. Turha sun on miehesi tulevaan perintöön jäädä, siitä ei tule kuin harmia. Eli kipin kapin vuokrasopimus tekemään. Miksi mies sitten haluaa erota, kun vastuun erosta nyt sitten lykkäsi sinulle?

 

[vierass]

Ja jos voit kertoa missä kaupungissa asut, eiköhän täältä löydy sinulle apua ja uusia ystäviäkin ehkäpä.

 

["Vesipeto Surku"]

Ota se asunto ja sossuun ja sen jälkeen lakimiehelle missä laskette paljonko sinun osuutesi on omaisuudesta ja mies sen sitten maksaa sinulle, sekä laskette elatusmaksun ja samalla vaivalla se oikeuteen, mies ei kumminkaan suostu vapaaehtoisesti maksamaan puolia teidän omaisuudesta. Turha sun on miehesi tulevaan perintöön jäädä, siitä ei tule kuin harmia. Eli kipin kapin vuokrasopimus tekemään. Miksi mies sitten haluaa erota, kun vastuun erosta nyt sitten lykkäsi sinulle?

Emmä tiedä yhtään mitä sen päässä liikkuu. Viimeksi pari viikkoa sitten ehdotti sellaistakin että haettais se ero mutta yritettäis silti asua saman katon alla. Vissiin hänen ajatuksensa siitä ettei lasten tarvis muuttaa. Sanoin kyllä että se ei mulle ole valitettavasti vaihtoehto, en mä pysty enkä halua kiduttaa itseäni sillä tavalla enkä todella tajua mikä idea tollasessa ratkaisussa olis.

Hänelle tuntuu vaan kaikki olevan ihan sama. On niin käsittämättömän välinpitämätön etten keksi muuta selitysta kuin toinen nainen. Tai sitten tosiaan rakkaus on vaan kadonnut, mutta se ei selitä tuota välinpitämättömyyttä.

Jos kyseessä ei olis ku meidän kahden elämät niin olisin jo lähtenyt.. Mutta nyt kun omilla harteilla on myös kolmen lapsen elämät ja tulevaisuudet niin en uskalla tehdä kovin isoja liikkeitä ellen perin pohjin niitä mieti valmiiksi. Olen tosiaan vielä opiskelija seuraavat puoli vuotta, tiukilla siis kaikin puolin.

Se onkin tosiaan hyvä kysymys.. miksi haluaa erota kun vastuun kaikesta kuitenkin jättää minulle. En tiedä, en ymmärrä. Olis kiva kun nämä asiat voitais yhdessä sopia ja miettiä mutta se taitaa olla mun osalta ihan turhaa haaveilua. En vaan haluaisi yksin tehdä näitä päätöksiä kun sopimus yhteisestä elämästä ja lapsetkin kuitenkin yhteisymmärryksessä ja yhteisesti suunnittelemalla saatiin.

Mutta ei mene elämä niinku tahtois, se on huomattu moneen otteeseen.

Espoolaisia ollaan, ihan Helsingin rajalla asutaan.

 

["Vesipeto Surku"]

Ja ihan haluan korostaa että todella mielelläni otan lapset luokseni asumaan, olen heidän kanssaan kotona tähänkin asti ollut, iltaisin hoitanut siinä sivussa lh-opintoni loppusuoralle. Kun joku ehdotti että lapset miehelle asumaan. Hänen työnsä on vuorotyötä ja tosi paljon koulutuksia, nytkin ollut jo kolme ja puoli viikkoa toisessa kaupungissa.
Mä olen hoitanut täällä lapset, arjen ja omat kouluhommani.. Meidän on hyvä olla lasten kanssa ja rakastan niitä niin paljon.. Kun nyt vaan saatais tää parisuhdesotku pois varjostamasta meidän elämää..

 

[vierass]

Taitaa kuule olla jossain muualla kuin sanoo, eli se toinen nainen sopii kuvioihin erittäin hyvin. Eli vuokrasopimus ja lakimies, joudut nyt nostamaan sitten opintolainaa, mutta eipä sitä paljon tule puolessa vuodessa, kalusteita varmasti löytyy kirpprilta ja muualta, kunhan nyt patjat ja kaikki tähdellinen ensin löytyy. Valitettavasti olette niin kaukana minusta, etten pysty auttamaan, mutta teeppä ittellesi vaikka luukkuun sähköposti, jos vaikka joku siltä suunnalta haluaisi lähteä sua auttamaan. Laita se luukun osoite vaikka tähän ketjuun, tuurilla saat jonkun avuksesi, itse olisin kyllä ehtinyt auttelemaan likempänä.

 

[vierass]

Musta tuntuu että sun elämä helpottuu kun muutatte pois. Asunto on miehen vanhempien, joten se ei ole neutraali paikka teille jäädä, on loogisempaa että mies jää sinne. Ota se tarjottu asunto vastaan, kyllä sä pärjäät kun olet tähänkin asti teidän arjen pyörittänyt. Saattaa jopa helpottua kun mies ottaa lapset välillä itselleen (kai hän tavata heitä kuitenkin haluaa) ja saat välillä olla ihan yksin ja keskittyä vaikka opiskeluun tai harrastuksiin. Elarit maksaa myös.

 

["Realisti"]

[QUOTE="Vesipeto Surku";30250404] Miehellä bruttotulot yli 4000 euroa, silti tili tyhjillä kokoajan. [/QUOTE]

Ihan vaan tähän huomauttaisin, että kun mies on ollut perheen ainoa elättäjä ja lapsia on kolme, niin ei ihmekään että tili on tyhjänä. Tuosta palkasta jää käteen noin 2500 euroa, ja siitä sitten pois asumiskulut, todnäk auton kulut, koko perheen ruoka ja vaatteet ja harrastukset ja ja... Ei siitä varmasti jääkään mitään ylimääräistä.

Sossu muutes edellyttänee osituksen tekoa, koska sieltä on sinulle tulossa ainakin jonkin verran omaisuutta. Kannattaa siis ottaa oikeusaputoimistoon mahd pian yhteyttä, jotta saat sitäkin asiaa eteenpäin.