Auttakaa mua, en jaksa enää (vauvan kanssa kotona)

Nyt vauva nukahti taas. Voisikohan olla edelleen kipeä ja siksi kitisee. Luulin, että on paranemassa. En enää tiedä yhtään, mitä tässä kannattaisi tehdä ja miten toimia.

 

[QUOTE="väsynyt";25857761]En uskalla soittaa sinne neuvolaan, kun en tiedä mitä sanoisin. Olen aika arka noissa uusissa asioissa ja pelkään muutenkin. Kaikki kaverit mietitty läpi, enkä keksinyt ketään, joka pääsisi kun kaikki töissä. Mies tulee kun ehtii, yrittää kovasti kiirehtiä, mutta ei sekään ole musta hyvä asia. Mä en vaan tiedä mitä teen tuon lapsen kanssa On kovin tyytymätön. Pitäisikö sitä käyttää jollain allergiatesteissä vai mitä tässä pitäisi tehdä?[/QUOTE]

Ei tarvi oikeasti yhtään jännittää sinne neuvolaan soittoa. Nää on tuttuja juttuja niille, ja käsittelevät väsyneiden äitien tilanteita kokoajan. Soitat vaan, sanot, kuinka sulla on raskasta ja et meinaa jaksaa. Siitä se lähtee, anna terkkarin vaikka kysellä siitä eteenpäin.

 

Sinuna ap varaisin ajan lastenlääkärille -ei muutenkaan ole ihan normaalia noin pienelle sairastaa koko ajan. Miten kakkaa, syö..? Onko ihottumaa?

Jos on varaa, käyttäisin yksityisellä. Muuten soittaisin neuvolaan ja pyytäisin, vaatisin apua -sekä lääkärin että vaikka perhetyöntekijän. Se ei ole häpeä vaan hyväksi LAPSELLE Tsemppiä!

 

Soita vaan sinne neuvolaan ja kerrot että olet väsynyt! Ne kyllä osaa kysyä oikeat kysymykset ja ovat varmasti kohdanneet monia, monia samanlaisessa tilanteessa olevia!! Osaavat myös ohjata vauvan lääkärille esim. allergia testeihin ym.

Itsellä oli ensimmäisen kanssa aika lailla samanlaista. Vaunulenkillä sai loppumatkan kantaa kun ei viihtynyt vaunuissa herättyään. Nukkui pikku pätkiä ja muutenkin ensimmäisen lapsen kanssa sitä on itsekin aika arka ja ihmeissään, varsinkin jos vauva on vaativa ja sairastelee. Oletko kokeillu kantoliinaa tai reppua? Viihtyisikö siinä? Sinulla olisi kuitenkin kädet vapaana ja voisit samalla touhutakin jotakin. Vaikka lukea

Minullakin pelastuksena oli tuo ulkoilu, vaikkakin monesti tuntui ettei mitään järkeä, kun saa toista kantaa ja toisella kädellä työntää rattaita. Autossakaan ei poika vuuhtynyt vaan huusi kunnes oksensi. Muualla käynnit katkaisevat myös päiviä ja kotona oli ei sitten niin paljon puuduta. Äläkä syyllistä itseäsi niistä tunteista joita tunnet, esim saanko tuntea näin? Saat tuntea!

Nyt meidän ensimmäinen on 5 vuotias ja edelleen hyvin temperamenttinen tapaus. Seuraavat 2 vauvaa ovat onneksi olleet helpompia.

Kevättä kohti mennään ja monesti sekin jo helpottaa!!!

 

Mekin asutetaan itä-suomen lääniä.
Jos seura tai apu kelpaa, niin laita yv.

 

[QUOTE="väsynyt";25856767]Vauva nukkuu päivisin kerrallaan korkeintaan 40 minuuttia, ei hänen kanssa oikein uskalla pidemmälle vaunulenkille lähteä. [/QUOTE]

Vaunulenkillä saattaa hyvinkin nukkua pidempää. Ja siltä varalta, että herää ja alkaa itkemään, niin rintareppu mukaan, tuonikäinen tykkää kyllä jo ulkona pällistellä. Näin minä ainakin toimin meidän itkuisen kanssa aikanaan. Ja kohtahan vauva alkaa olla senikäinen, että istuu tuettuna rattaissa. Silloin useimmat alkavat jo valveliiakin viihtyä hyvin.

Yhdyn monen muunkin mielipiteeseen siitä, että ulos kannattaa lähteä päivittäin kelillä kuin kelillä. Itse ainakin olisin tullut aivan hulluksi, jos olsin ollut vauvan kanssa päivät sisällä.

 

Sain soitettua neuvolaan ja täti neuvoi mua soittamaan mielenterveyden kriisipäivystykseen iltapäivällä Ei kovin hyvältä kuulosta. Lisäksi sanoi, että varaisin ajan lääkärille, ettei vauvalla vain ole mitään jälkitauteja. Taidan varata yksityiselle, jos voisi samalla selvittää onko jotain allergioita tai sitä silent refluksia. Miten se selvitetään?

 

Ainiin, neuvolatäti sanoi, että näiköhän on synnytyksen jälkeistä masennusta. Miten se nyt voisi tulla, kun synnytyksestä alkaa olla se 5kk?? Tosin olen ollut väsynyt jo reilun kuukauden, mutta vauva onkin ollut sen ajan kipeänä oikeastaan koko ajan.

 

Onnittelut että sait soitettua! Ja soita sinne kriisipäivystykseenkin. Kyllä sä selviät.

 

[QUOTE="väsynyt";25858231]Ainiin, neuvolatäti sanoi, että näiköhän on synnytyksen jälkeistä masennusta. Miten se nyt voisi tulla, kun synnytyksestä alkaa olla se 5kk?? Tosin olen ollut väsynyt jo reilun kuukauden, mutta vauva onkin ollut sen ajan kipeänä oikeastaan koko ajan.[/QUOTE]

Siis oliko se nlatäti sitä mieltä että tuskin on masennusta? Mulla on se käsitys, että se voi tulla viellä vaikka vuodenkin kuluttua synnytyksestä.

 

Huonosti kirjoitin. Siis epäili että kyseessä on masennus. Nyt on vauvalle lastenlääkäriaika huomiselle. Vielä pitäisi saada soitettua sinne kriisipäivystykseen, se aukeaa klo.14. Kiitos vielä kaikille, jotka potki mua eteenpäin. En ikinä olis saanut yksin soitettua.

 

Osaisiko joku kertoa siitä silent refluksista? Millaisia oireita? Ku jotain keskusteluja luin ja kuulosti kovin tutulta : /

 

Tarviit ilmeisesti unta palloon ja omaa aikaa. Mitä saat? Lääkkeitä ja keskusteluapua? Miksi et mene esim. vanhempiesi luokse vähäksi aikaa?

 

Auttaisiko jos kirjoittaisit kaikki mieltäsi painavat asiat ylös ja soittaisit neuvolaan ja kertoisit kirjoittamasi asiat, tai kävisit sielä ja näyttäisit listan omalle neuvolatyöntekijällesi?

Koska apua tuskin tulet saamaan mistään jos et sitä itse halua/uskalla/osaa pyytää..

 

Tsemppiä! Hienoa että sait soitettua Toivotaan että saat apuja jotka helpottavat!

Musta tuntuu että melkein tärkeintä vauva-aikojen jaksamiseen on ollut vertaistuki. Että saa kuulla, että muitakin väsyttää, muutkin äidit itkee joskus, muutkaan ei aina tiedä mitä tehdä - vaikka niillä olisikin tyytyväisemmät vauvat kuin minulla.

 

Täytyy vielä sen verran nostaa, että kerron, että mies ratkaisi tän tilanteen mun mielestä hienosti. Oli soittanut töistä kaverilleen, joka tuli meille vahtimaan vauvaa ja mä sain nukkua tunnin. Olen kuin toinen ihminen taas, ainakin hetken

 

"e äsken, nappasin sen aika kovin syliini ja huusin, että ole nyt hiljaa ja se kävi itkemään. Satutinko mä sitä?? Vai säikähtikö se?? En mä halua satuttaa sitä, en tietenkään. Mä rakastan sitä enemmän kuin mitään."

Miksi sitten nappasit syliisi ja huusit? Kävi itsemään - antaa kuvan, ettei itkenyt napatessasi.
No mitäs luulet... satutit ja säikäytit...

 

Tai kantoliinassa? Tai tykkäisikö vauva kuunnella musiikkia tms? Voisit samalla tehdä jotain mitä itse haluat kun vauva viihtyy. Meillä vyöhyketerapeutti ehdotti, että laitetaan turvakaukalo kattoon roikkumaan ja heijataan vauvaa siinä. Kuulemma tykkäävät kun kaukalo on "ahdas". Ja muutenkin vyöhyketerapiaa voisitte kokeilla. Meillä ei maksanut kuin 10 e kerta.

 

[QUOTE="väsynyt";25859840]Täytyy vielä sen verran nostaa, että kerron, että mies ratkaisi tän tilanteen mun mielestä hienosti. Oli soittanut töistä kaverilleen, joka tuli meille vahtimaan vauvaa ja mä sain nukkua tunnin. Olen kuin toinen ihminen taas, ainakin hetken [/QUOTE]

Ihana juttu! Ja soitahan sinne kriisipäivystykseen (?) kanssa. Käytä hyväksesi kaikki apu nyt, ennemmin vähän liikaa tukea kuin liian vähän Sun kurjan olon kierre olisi hyvä saada katkaistua. Ja tosi tärkeää että pääset huomenna vauvan kanssa lääkäriin! Ei ihan normaalilta kuulosta teidän sairastelu.

 

Nyt mä pelkään että mä satutin vauvaa. Vaikka käyttäytyy ihan normaalisti. Tuo #67 sai vain ajattelemaan, että oon huono, huono äiti. En mä mitenkään ajatellut, että nappaanpa tuosta nyt syliin. Jotenkin siinä vain kävi niin, kun on liian huonovointinen ja väsynyt. Se ei tietenkään ole mikään puolustelu. Mistä kuitenkin tietäisin, että vauva on kunnossa eikä siihen sattunut?

 

Älä nyt murehdi, tuskin olet satuttanut vauvaa ja huomennahan teillä on lääkärikin

Olen varma, että kun nyt pääset asiantuntijan juttusille, saat apua ja kohta voit paljon paremmin :hug:

 

En usko, että satutit vauvaa. Säikähti vaan. Ja niin säikähdit sinäkin. Itsekin joskus väsyneenä sanoin pahasti vauvalle ja se harmitti jälkeenpäin. No, nyt on tytär normaali 3v. HIenoa, että olet nyt hakenut apua. Ja mahtava teko mieheltäsi ja hänen kaveriltaan. Käytä nyt kaikki apua hyväksesi. Tsemppiä! =)

 

Refluksi vauva usein pulauttelee paljon. Tutkitaan laittamalla vuorokaudeksi letku nenän kautta mahalaukkuun.... mittari on pienessä reppusessa lapsen selässä ja mittaa jotain lukemia sieltä jotka sitten kertovat lääkärille onko refluksia vai ei... Ei mikään maailman ihanin tutkimus mutta ei lapsi hetken päästä letkua muistakkaan... Me saatiin ainakin jotakin närästyslääkettä silloin pojalle ja se auttoi kyllä lasta nukkumaan paremmin. ET ole huono äiti kun hoidat asiat kerran kuntoon ja teit jotakin asiat korjataksesi. VOIMIA <3<3<3

 

Oletko koittanut, auttaako jos annat lapselle panadolia, parin päivän ajan 3krt/päivässä???? Meillä koitettiin sitä ja auttoi kyllä. Sitten lähdettiin tutkimaan kipuja. Pojalla oli tyrä joka painoi hermoa. Tyrä leikattiin ja sairaalasta antoivat meille vaihdossa aurinkoisen pojan.

En nyt sano, että teidän lapsella on tyrä vaan kannattaa koittaa toi kipulääke asia.

 

Pystytkö "väsynyt" laittaan mulle viestiä, tilanteesi on niin tuttu ja jotkut lauseistasi voisi olla mun suusta.
Jos voisin edes vähän auttaa kertomalla oman tarinani. Tuntuu, että siellä cyberavaruudessa on vihdoin joku, joka ajattelee juuri niinkuin minä. :/