Asumiskustannukset

[avoliitossa]

On alkanut minua askarruttamaan tuo asumiskustannusten jako avoliitossa. Olen siis mies ja ollaan nyt asuttu kumppanin kanssa jonkin aikaa yhdessä. Molemmilla meillä on omistusasunnot, minulla paljon asuntolainaa, kumppanilla ei käytännössä ollenkaan. Sovittiin että asumme minun luonani ja kumppani vuokraa oman asuntonsa pois. Samalla sovittiin että kumppanini maksaa minun yhtiövastikkeen ja sähkölaskun, yht. 160eur/kk. No, yhden kerran kumppani on tuon maksanut mutta nyt ei ole muutamaan kuukauteen enää maksanut.

Tulomme ovat kohtalaiset, suunnilleen samat molemmilla. Minä olen varsin järkevä rahan käyttäjä ja en ole siis varsinaisesti koskaan rahapulassa, vaikka velkaa on aika reilusti. Kumppani taas on siis hyvätuloinen mutta suurimenoinen, kuluttaa kaikki rahansa omiin harrasteisiinsa ja muuhun omaan kulutukseen. Hän on myös ymmärrykseni mukaan sitä mieltä että hänellä ei ole velvollisuutta maksaa yhteisen asumisemme kuluja koska on nainen ja minun herrasmiehenä pitäisi maksaa.

Minua tuo asia on alkanut vaivaamaan, varsinkin kun kumppanini siis on hyvätuloinen mutta kulutuksensa takia ei ole maksukykyinen. Minusta tuntuu että rahoitan hänen elämäänsä ja olen itse kasvanut siihen että mitään ei ilmaiseksi saa. Kotityöt taas hoidetaan vähintäänkin puoliksi, siis niin että minä kyllä myös niistä hoidan varmasti oman puoliskoni. Koska siis kumppanin tulot menee hänen omiin suuriin menoihin niin saan usein olla myös maksumiehenä jos haluamme esim. tehdä jotain tai mennä jonnekkin yhdessä. Aihe on minulle kiusallinen ja nolo, en oikein kehtaa sanoa suoraan mitä asiasta ajattelen. Mitä olette mieltä, onko miehen velvollisuus maksaa nykyaikana tällaisessa tilanteessa vai olenko vain itsekäs saituri?

 

[Jusa]

Kyllä olis ihan kohtuullista jakaa niitä pakollisia kustannuksia (asuminen, ruoka jne) edes öpaut puokkiin. Ennen asuin sellaisen rontin kanssa, joka tuhlasi kaikki rahansa pleikkaripeleihin, omaan viihde-elektroniikkaansa ja jokapäiväiseen kebapiin. Itse makselin vuokran (no kyllä se joskus maksoi puolet, mutta silloinkin siitä piti sen tehdä hirveä numero), ruoat (pl. ne kebapit, mitä se veti sitten muun mätön ohella), kodin tarvikkeet, siis liki kaiken. Emme ole enää yhdessä ja hyvä niin.

 

[Inhorealisti]

Muuttakaa vuorostaan naisen asuntoon ja laittakaa sinun asuntosi vuokralle. Paaset sina vuorostasi siipeilemaan.

Oikeasti, miksei aikuiset ihmiset osaa keskustella mieltaan painavista asioista? Jos nainen loukkaantuu talouskeskustelusta, voit miettia, tarjoaako siipeilijasi vastinetta rahoillesi.

Minusta kumppaneilla tulisi kylla olla jotakuinkin sama elintaso. Naisesi hyotyy asuessanne sinun luonasi. Jos han on kerran hyvapalkkainen, niin ehdota sille, etta laittaa tietyn summan tilillesi suoraveloituksena, jos ei muisti pelaa, etka halua kuulostaa ruikuttajalta jatkuvinen muistutteluineen.

Jos asia on edelleen ongelma, niin mieti jalleen, saatko rahoillesi vastinetta...

 

[Sentti]

Periaate lienee kaikissa suhteissa se, että kulut tasataan.
Tehkää niin, että katsotte maksetut asumis-, ruoka-, ym. yhteiseen kulutukseen menneet maksut kuukausittain verkkotiliotteilta. Se joka on vähemmän maksanut siirtää tasoittavan summan toisen tilille verkkopankin kautta.
Näin ei tarvitse käsitellä rahaa vaan numeroita, eikä ole niin väliä kuka käy ostoksilla tai kulloinkin korttia höylää.
Ellei suhde kestä tämäntapaista kulujen tasoittamista, ei se kestä muutakaan elämän tuomaa vaikeutta.
Raha-asioita on tietenkin vaikea ottaa puheeksi, mutta ne pitää sopia ajoissa, muuten tulee 100%:n varmasti niistä riitaa.
Ei kukaan voi jatkuvasti toisen siivellä elää, ei ainakaan rehellinen ihminen.

 

[Maija]

Me olemme tehneet niin, että n kerran vuodessa laskemme suunnilleen yhteiset kulut/kk (sis asuminen, sähkö, tv-lupa, vesi, ruoka ym). Kuukausittain siirrämme kumpikin puolet summasta yhteiselle tilille, josta kulut maksetaan. Jos ostamme jotakin suurempaa (huonekaluja tms), maksamme sen puoliksi. Toimii hyvin, eikä kummankaan tarvitse ruikuttaa.

 

[Guest]

muuten sanoisin, että yhtiövastike ja kaikki elämiseen liittyvät kulut (ruoka, sähkö, vesi, lehdet) puoliksi. Mutta, nyt hämää tuo että saa omastaan vuokratuloja, eli en osaa vastata..

 

[kulukirjaus]

Yhteiset kulut kirjataan ylös ja jaetaan tasan tai tulojen mukaan, reilua kaikille. Vaimokkeellasi tuloihin lasketaan tietenkin vielä vuokratulot päälle, jos sellaisia on.

Meillä kulut menee tasan tasan, mutta mies maksaa usein ravintolassa tms, minä puolestani käyn kaupassa. Ei ole tullut sanomista. Veikkaisin, että peruskulut menisivät melko lailla tasan, jos laskisimme tarkasti.

Koska miehen tulot on kolminkertaiset, ehdottaa hän silloin tällöin maksavansa jonkun suuremman erän. Homma toimii hyvin, koska maksaminen perustuu vapaaehtoisuuteen. Itseasiassa molemmat haluaa ostaa toiselle jotain ja maksella yhteisiä kuluja. Miksei sinun avovaimosi halua..? Meillä on asia moneen kertaan keskusteltu läpi, joten epäselvyyksiä ei ole.

 

[...]

Tuollaiset perusasiat kuin rahankäyttö on hyvä sopia yhdessä kumpaakin tyydyttävällä tavalla. Jos hän on luvannut yhtiövastikkeen ja sähkön maksaa, on se myös tehtävä. Vaimokehan käyttää sinua hyväkseen

Itse olen sitä mieltä, että kun yhdessä eletään, kaikki on yhteistä. Minulla ja puolisollani ei ole ""omia"" rahoja, vaan kaikki on yhteistä - tulot ja laskut. Meillä on tosin se etu, että palkkatulot ovat lähes samansuuruiset.

Elämiseen menee, mitä menee. Suuremmat hankinnat sitten päätetään yhdessä. Tuossa tilanteessa minä ainakin katkeroituisin, jos en ihan heti, niin ajan kanssa. Sitten on eri tilanne, jos toinen esim. jää työttömäksi tai sairastuu. Meillä on tuo miehen työttömyyskin koettu ja silloinkaan ei rahasta riidelty. YHTEISelämäähän vietämme.

 

[minä vaan]

siis asut avoliitossa etkä kehtaa sanoa että toisenkin olis hyvä maksaa osansa? ja toinen on niin härski että jättää osallistumatta kustannuksiin? ja hyvistä tuloista huolimatta on pee auki? mietis nyt vielä kannattaako lähteä mukaan..

jos alku on jo tommosta niin se ei kuule paljoa siitä paremmaksi muutu..ja tämä 'saarna' siksi ettei tarttis lukea parin vuoden kuluttua kirjotusta kuinka toinen otti, kuppas tyhjiin ja lähti..näitähän on nähty..

että kehtaa nyt ihmeessä ajoissa, sikäli kun tommosen pitäs olla itsestään selvää..

joulun odotusta!

 

[Sentti]

Maijalla muuten hyvä malli, mutta ei kannata ostaa yhteisiä kodin tavaroita, kuten huonekaluja, televisiota, pesukoneita vaan se maksaa, jonka asuntoon tulevat. Jos sattuisi vaikka ero tulemaan ei tarvitsisi verissäpäin sahata sohvaa kahtia eikä muistella kuka osti mitäkin ja paljonko pulitti.

 

[elli]

Avatkaa yhteinen tuli, minne kumpikin laittaa esim 300e/kk. Sieltä maksetaan sitten sähkö, vuokra, tv-lupa yms peruskulut. Ei tule sanomista silloin rahankäytöstä!

 

[elli]

...siis tili - ei tuli...amukirjoitusvihtreitä!

 

[Kettu]

Minua aina ihmetyttää, miksi miehet kiltisti elättävät siipeilijänaista ja sitten itkevät asiaa keskustelupalstoilla tai äijäporukassa mutta eivät saa asiaa ilmaistua sille puolisolleen.

Tee selväksi naisellesi, että aikuiset ihmiset vastaavat omista elinkustannuksistaan. Jos suhteenne kaatuu siihen, niin tiedätpä mitä nainen sinusta halusi.

 

[tuota]

Jos naisesi on sitä mieltä että sinun pitää maksaa kulut kun olet mies, niin vastaappa sille että hän hoitaa kaikki kotityöt ruoasta pyykin kautta siivoukseen kun kerran on nainen. Ai niin mutta sehän onkin varmaan ihan eri asia senkin sovinistisika. Tule jätetyksi!

 

[heh]

Et ole itsekäs, pitkässä juoksussa rupeaa ottamaan päästä jos toinen siipeilee... Jos teillä ei ole yhteisiä lapsia niin miksi toinen asettuu lapsen asemaan?? Joo eli nyt vaan suorlla puheella selität, että et halua maksaa elareita täysikäisestä=)

 

[osuudet]

Se, rttä sinulla on asuntolainaa ja hän on jo omansa lähes maksanut, ei kuulu tähän asiaan. Omiin nimiinsähän molemmat asuntojaan maksavat?

Vaikka hänen asuntonsa onkin vuokralla, on siitäkin maksettava yhtiövastikkeet ja jäljellä olevat lyhennykset. Hänen asuntonsa kuitenkin ""maksa itse itseään"".

Teidän yhteiset asumiskustannukset ovat sähköineen 160 euroa, jos tulot ovat yhtäläiset, maksusuhde on silloin 1:1. Mikäli nettotuloissa olisi huomattavia eroja suhde lasketaan sen mukaan (esim.35:65). Mikäli avokkisi maksaisi kaikki asumiskustannukset ja sinä vain asuntoa omiin nimiisi, silloin sinä olet se, joka siipeilee.

Nyt taittaa kuitenkin olla kyse jostakin muusta kuin tuosta 160 eurosta/kk. Varsinainen ongelma on rahnkäytön erilaisuus. Joko hänen on muutettava tapojaan, tai sinun on opittava hyväksymään hänen tapansa käyttää rahaa...

 

[viiii]

Minä väitän, että naisen sijoitusasunto maksaa täysin itsensä jos sijaitsee pääkaupunkiseudulla. Esim. yksiön vuokra on n. 500-600 eur -> saman verran esim. mulla on mun kämpässä kaikki asumiskustannukset (laina ja vastike).
Eli ne menot voidaan nollata naiselta.
Mitä tulee miehen asuntoon, niin täytyyhän miehen tappioksi laskee vastikkeen lisäksi myös korot (vähennettynä verohyöty) -> uskallan väittää, että ei olisi tuolloin kohtuutonta että nainen maksaa koko vastikkeen ja sähkön.
Meillä minä omistan asunnon yksin ja mies maksaa minulle koko vastikkeen + 2 vedet + sähköt, tekee yht. 180 eur/kk. En minä kuule siinä pääse rikastumaan kun silti maksan yksin lainan korkoineen mikä on sit 400 eur/kk. Mielestäni tuo on aika kohtuullista ottaen huomioon, että minä kannan kuitenkin koko taloudellisen vastuun sekä olen repinyt omasta selkänahasani sen, et sain eka kämppäni ostettua. Meillä mies ei pysty ottaan mitään vastuuta (hyvä kun jaksaa laskuja maksaa), joten hänenkö sit pitäisi päästä nauttimaan oloneuvoksen olosta mun kustannuksella. Faktahan on se, että vuokrataso mun omistamalle kämpälle Hesassa on n. 500-600 eur eli 250-300 eur puoliksi...Jotne eikö hän jo hyödy aika hyvin siitä, että saa asua halvalla mun omistamassa asunnossa kuin et asuttas yhdessä vuokralla ja kumpikin maksaisi itseään kipeiksi.

 

[Sentti]

Olet saanut paljon hyviä ja varteenotettavia neuvoja joten pystynet pulmasi jo itse ratkaisemaan, mikäli rohkeutesi ja rakkautesi riittää.
Periaate, että asumis- ja elantokulut puoliksi kun molemmat ansaitsevat ja loppujen omien rahojen käytöstä ei toisella ole nokan koputtamista.
Huolestuttavaa on kuitenkin, että jos toinen on hulvaton rahankäytössään ei sitä riitäkään yhteisiin menoihin.
Anna kaverisi lukea nämä saamasi kaikki vastaukset.

 

[tötöö]

tiäkkönä et jos olisitte naimisissa niin laki määrää et molemmat puolisot osallistuu elatukseen.

 

[samaa mieltä]

Olen täysin samaa mieltä osuudet kanssa sillä tämä on kaikkein oikeudenmukaisin tapa asua yhdessä.

 

[Kyllä]

mieskin osaa siipeillä!

Olin myymässä vanhaa asuntoani taloudellisen tilanteen vuoksi. Asunnosta oli vielä lainaa jäljellä ja yhtiövastike oli aika suuri, joten oli järkeväkin vaihtaa pienempään. Elän ns. erillissuhteessa eli molemmilla on omat kodit. Kaverini on oikea visukinttu. Söi niin paljon kuin kehtasi minun luonani viikonloppuisin ja toi jopa lapsensakin aterialle. Siitä tein lopun kun tuloni ovat kolme kertaa pienemmät kuin hänen.

Tämä Roope Ankka ehdotti ennen asunntoni myyntiä, että jospa hän muuttaisi sun kanssas asumaan ja maksaisi puolet yhtiövastikkeesta... haloo

Mitä hän olisi saanut 110 eurolla

yli sadan neliön asunnon käyttöönsä, sähköt, vakuutukset, vesimaksut sisältäen. Auton lämmityspaikan yms.

En edes harkinnut asiaa. Minulla on vuosien varrella kertynyt kaikenlaista omaisuutta jotka haluan jättää lapsilleni. Täytyisi tehdä varmaankin joku luettelo omaisuudestaan (irtaimistosta) jos asuisi jonkun kanssa ja sattuisi kuolemaan ensin ette tarvitsis lasten alkaa riitelemään ""uuden isin"" kanssa.

 

[onpas]

puljaamista teillä ihmisillä rahan kanssa! Ihan käsittämätöntä että parisuhteessa ja yhteisessä asunnossa elävät ihmiset tekevät rahankäytöstä noin hankalaa: on monta pankkitiliä ja sitten siirrellään rahaa tililtä toiselle ja laskeskellaan että ""onkos nyt molemmat osallistuneet yhtä paljon..."" Kyllä teette elämän hankalaksi.

Meillä ei rahoja lasketa. Olen osa-aikatyössä (14 h/vko) ja mies kokopäivätyössä. Palkat menee yhteiselle tilille josta maksetaan asuntolainanlyhennykset, kaikki laskut ja muut menot. Molemmilla yhtäläinen oikeus tiliin ja isot ostot päätetään yhdessä.

Mieheni ei koskaan valita siitä että tuon niin vähän rahaa talouteen. Eikä hän ole vaatinut minua tekemään kaikkia kotitöitä. Teen ihan vapaaehtoisesti suurimman osan koska olen enemmän kotona. Saan myös harrastaa ja ostaa vaatteita vaikka suurin osa rahoista onkin miehen tienaamia.

Eikä meillä riidellä rahasta sitten tippaakaan! Kyllä on elämä siltä osin erittäin helppoa!

 

[Onkos]

""onpas"" avoliitossa ja avioliitossa? Niillä kun parisuhdekiemuiroissa on eroa kuin yöllä ja päivällä.

Avioliitossa esittämäsi elämisen muoto on ihan ok. Mutta jos elät avoliitossa jokainen järkevä ihminen huolehtii oikeuksistaan. Vanhankansanajattelua ei toivottavasti enää kukaan sovella.

 

[onpas]

Avoliitossa olen, naimisiin olemme menossa ensi kesänä.

On olemassa vielä parisuhteita joissa toiseen voi luottaa. Olemme yhdessä elämän loppuun asti. Sen olemme päättäneet, olemmehan kaksi aikuista ihmistä. Molemmilla juoksut juostu.

Mikähän on tarkoittamasi vanhankansanajattelu?

Miten mieheni tai minä emme ole huolehtineet oikeuksistamme tällä elämäntyylillä? Siinähän suurin osa ihmisistä juuri vikaan menevätkin kun aloittavat suhteen ""omista oikeuksista"" puhumalla. Yhteiset oikeudet on se käsite mitä meillä käytetään. Yhteen hiileen puhalletaan.

 

[Oletpas]

laittamassa nyt asiat omalta kohdaltasi kuntoon. Olethan vähemmän tienaava ja saat nyt elatuksen tulevalta ukoltasi. Toivottavasti kuitenkin ajattelet muuta kuin itseäsi ja hoidatte avioehtosopimuksen kuntoon. Teillähän saattaa kummallakin olla lapsia tahollanne, jotka perivät joskus teidät. On naiivia ajatella, joskin varmaan helppoa, että eletään loppuun asti tässä parisuhteessa, eri asia jos on 80 vuotias.