Ärsyttää joidenkin asenne raskauteen

[Wicked Mary]

no mun raskaudet on olleet vaikeita...joka kerta olen voinut pahoin 5-6 kk niin että olen ollut tiputuksessa sairaalassa, joka kerta ollut kohonnut verenpaine josta myöhemmin kehkeytynyt raskausmyrkytys ja siitä huolimatta olen saanut kuulla pilpatusta siitä miten raskaus ei ole sairaus eikä saa "heittäytyä" mitään tekemättömäksi

 

[hehhhee]

no en mä väittänykkää et kaikki niin tekis

Väitithän, että jos on tottunut, niin tekee. paljonko painat? Puolita painosi. Sen verran sinun pitäisi viimeisilläsi jaksaa mostella, ellet ole ihan löysimys. menehän punttikselle siitä niin sitten raskaana ei tunnu miltään.


Ääliö. :headwall:

Lueppa uudelleen tuo mie:n teksti se sano että joku nainen nosteli 25 kilon säkkejä kun oli niin tottunut tekemään että ei sillä tuntunut missään ei ollu sinusta ja sinun voimistasi kyse


Heh ... turhaan vedät herneet palkoineen nokkaasi

 

[Lentokala]

En jaksanu lukee kaikkee mut ihan tiedoksi vaan niin jos on tottunu fyysiseen työhön niin se ei rasita raskausaikana. Näin K-raudas mimmin joka nosteli 25kg:n säkkejä viimesillään. Oli tehny sitä niin kauan et ei tuntunu missään

Oon eri mieltä.
Mulla on aina ollut fyysisesti melko raskas työ ja erittäin raskasta se oli raskaana ollessa.
Osittain ehkä siksi, että oli alkuraskauksissa järjettömän väsynyt koko ajan.
Myös seisomionen ja kävely otti jalkojen päälle kun elopainoa oli hippasen enemmän kuin normaalisti.
Mulla kipeytyi myös selkä, joka ei oo ikinä normaalisti ollut kipeä tai rasittunut duunissa.
Jotta kyllä mulla vaan tuntu jos sun missä, vaikka olin tehnyt vastaava duunia jo 13 vuotta ennen ekaa raskautta

 

[umbrella-]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Tää oli paras Voisin täysin yhtyä Härkösen sanoihin.

 

[willasukka]

Minä myönnän, oon tooosi laiska raskaana ollessa ja oon valivalivali. Hyvä kun postin saan haettua päivällä, siitäkin tulee kivat supparit ja hengenahdistukset. Eilen sairaalassa hoitaja kauhisteli mun mahan kokoa, kun kaikki tulee eteen. Se hankaloittaa liikkumista paljon! !Sairaslomalla oon ollut rv 14 eteenpäin suppareiden takia, nyt on supistuksetkin loppuneet kun saisivat olla.
En vaan tykkää raskaana olo ajasta, mutta se vain pitää kestää jos niitä biologisia lapsia haluaa. Onneksi mies jaksaa kuunnella valitusta

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

Toisaalta ymmärrän kyllä senkin kannan, jos itse odottaja sanoo, että raskaus ei ole mikään sairaus.Ystäväni anoppi on synnyttänyt kolme kuollutta lasta. Mikä on todella traagista. En haluaisi kuvitella edes omalle osalleni. Siitä johtuen, hänellä on jäänyt pelko kaikkeen, mitä raskaana oleva voi tehdä. Niinpä hän viikonloppuisin otti asiakseen "asua" ystäväni luona ja hän ei saanut tehdä yhtikäs mitään odottaessaan. Ja ystäväni sanoikin, että on se jännää, kun pitää salaa pestä omat pyykit. Että ei sekään ääripää ole niin hieno.
Kun ihmiset ymmärtäisivät, että kaikilla ei se raskaus ole samanlaista. Toiset on täynnä tarmoa ja puhtia ja hehkuvat kuin mitkäkin hiton loisteputket. Ja toisilla taas on raskausaika vaikeata ja koko ajan saa pelätä menettävänsä lapsen. Ei toinen ihminen voi tietää, miltä toisesta tuntuu ja kuinka hyvässä kunnossa hän on.
Jos nyt ainakin itse muistais ja oppis vähän hienotunteisuutta tässä samalla.

 

[mie]

No omin silmin näin!Uskokaa tai älkää. Ja ei oo mun vika et teillä huono kunto.

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Pitänee mainita, että pistin tuon tekstin profiiliin talteen

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

No omin silmin näin!Uskokaa tai älkää. Ja ei oo mun vika et teillä huono kunto.

En ole kieltänytkään, ettet olisi nähnyt. Ja kyseinen nainen oli varmaan sitä sorttia, että hällä ei supistele herkästi ja tarmoa ja puhtia löytyy raskausaikana.
Mutta kun et ole minua koskaan tavannut tai kanssani kilpaa juossut, niin älä tee hätäisiä johtopäätöksiä minun kunnostani.

 

[OmituinenOtus ei jassa kirjautua!]

No omin silmin näin!Uskokaa tai älkää. Ja ei oo mun vika et teillä huono kunto.

En ole kieltänytkään, ettet olisi nähnyt. Ja kyseinen nainen oli varmaan sitä sorttia, että hällä ei supistele herkästi ja tarmoa ja puhtia löytyy raskausaikana.
Mutta kun et ole minua koskaan tavannut tai kanssani kilpaa juossut, niin älä tee hätäisiä johtopäätöksiä minun kunnostani.

Ei sillä fyysisellä kunnolla aina ole merkitystä raskauden kulkuun. joskus voi olla. ja jokainen raskaus yhdella ja samalla äidillä voi olla aivan erilainen.

Itse olen siitä ikävä kyllä valaiseva esimerkki, esikoisen odotusaikana kävin koko raskauden ajan noin 40 viikolle asti salilla, puoleen väliin raskautta korotin painoja normaaliin tahtiin, loppuraskauden pysyttelin sillä tasolla.

Supistuksia oli ja kohdunsuu alkoi avautumaan muttei hälyttävästi. joten jatkoin niinkuin ennenkin. selän rakennevammat vaivasivat loppuvaiheessa ennenkuin vauva laskeutui ja kiinnittyi mutta salilla käynti helpotti oloa.

kaksi viikkoa synnytyksen jälkeen jatkoin treenaamista entiseen malliin.

vauvan ollessa puolivuotias tulin taas raskaaksi ja tämä on ollut alusta asti erilaista, vaikka lähtökohdat oli tismalleen samat. (muuten samat mutta nyt yksi synnytys takana)

eli olen alle puolesta välistä ollut vuodelevossa ennenaikaisuuden uhan takia, osittain sairaalassa. ja ei todella sitä kauppakassia ole saanut nostaa.

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

:wave:

 

[Leija]

Sitten sen ymmärtää kun on itse kokenut.

 

[alina]

ottamatta sen kummemmin aiheeseen kantaa, on hirveen hauska nähdä millaiset herneet muutamat täällä vetää siitä että joku onkin reipas ja kykenee työhön (eikä hae heti saikkua) vaikka onkin raskaana.. Taitaa olla suurella osalla tämä kykenemättömyys (kuten maijonilla) huomion hakua..

 

[TUNDRA-arjen sankari-]

ottamatta sen kummemmin aiheeseen kantaa, on hirveen hauska nähdä millaiset herneet muutamat täällä vetää siitä että joku onkin reipas ja kykenee työhön (eikä hae heti saikkua) vaikka onkin raskaana.. Taitaa olla suurella osalla tämä kykenemättömyys (kuten maijonilla) huomion hakua..

Niinhän se varmasti on. Ihan vain huomion vuoksi on mukavaa olla ja toivoa, että aika kuluis nopeampaa
:kieh:

 

[Miri]

...päivystyksessäkin hoidetaan ne hiljasimmat ensin...vaikea uskoa, että on niiiiiiiiiiin kipeä, jos jaksaa kaiken aikaa valittaa...
Ja tämä on nimenomaan niille valivalivali-tyypeille...

 

[Kärsäpärstäinen]

Mua taas ärsytti se että raskaus on sairaus... eli sain kuulla lukemattomia kertoja, kuinka mun ei pitäisi imuroida, kantaa kauppakasseja, juosta bussiin, nostaa yhtään mitään tavaroita kun me muutettiin jne. Eli hyvin moni ihminen vakavissaan oli sitä mieltä että mun pitäisi suunnilleen maata yhdeksän kuukautta divaanilla syömässä (kalikiviruksen varalta hyvin tarkkaan pestyjä) viinirypäleitä vain ja ainoastaan siksi että olin raskaana |O

Ei siinä mitään jos siihen makoiluun sun muuhun on hyvä syy, mutta kun mun olo oli aivan loistava. Ja sitten kun menen bussiin, yhdeksänkymppinen mummo kävelykeppi kädessä vaatii mua istumaan invalidipaikalle :ashamed: :/

 

[vieras]

no tottakai tuo on yksilöllistä! kaverini joka on hoikka kuin ruoko tuulessa, ei varmaan jaksa edes kymmentä kiloa nostaa (rv 35). itse maanviljelijän puolisona joutunut raskasta työtä tekemään aina eikä sellasten 30kg säkkien kanniskelu mitään uutta ollut, kyllä jaksoin tokan raskauden aikana melkeen samanmoisia nostella jossei ois ollut maha tiellä, mut ekan raskauden aikana loppuaikana oli hyvä jos es maitolasin jakso nousta. Jokaisen/jokainen raskaus on kuitenkin erilainen.

 

[Valaja]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Sama juttu ja tuo lainaus kuvaa loistavasti asiaa.

 

[PrincessOfAcco]

vaikka mun viime raskaus oli muuten tosi kiva ja suht terve, mutta kyllä se raskaudenaikainen anemia veti maahan ja pahasti, samaan aikaan kirjotin valkolakin, Ja ihmiset ihmetteli et miks en jaksa mitään, oonko lasika (hb 81 alussa) ja kun se anemia ei välttämättä ulospäin näy mutta sisällepäin tuntuu sitäkin enemmän. Tää toka raskaus on ollu hb:n kohdalta vielä ok, mutta silti väsymys on sitä luokka et kahet päikkärit päivässä vielä neljännellä kuulla

 

[PrincessOfAcco]

ja nostelua ei loppuraskaudessa suositella kenellekään, koska on riski että istukka repeää/irtoaa...

 

[willasukka]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Pitänee mainita, että pistin tuon tekstin profiiliin talteen

Voisin kopioida galleriaan, katsotaan jos tulee vihaisten mammojen ihmettelyt No huumoria, huumoria elämässä tarvii

 

[vieras]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Pitänee mainita, että pistin tuon tekstin profiiliin talteen

Voisin kopioida galleriaan, katsotaan jos tulee vihaisten mammojen ihmettelyt No huumoria, huumoria elämässä tarvii

Mun mielestä toi on taas ihan tyhmä heitto...pitäs kai aikuisen, elämää nähneen ihmisen tajuta että kaikki asiat voi olla eri ihmisillä erilailla ja samallakin esim. eri raskaudet erilaisia kulultaan ja voinniltaan. Ja tuo ei ollut edes "osuvaa" huumoria kuitenkaan, itse en lue kirjaa koska se kuulema saa vain pelkäämään enemmän jos jotain pelkää raskaudessa...mun tuttu suositteli sitä kun itse lukenut ja se vain varmisti hänen päätöstään olla hankkimatta lasta kun se on niin HIRVEETÄ kuten Anna-Leenalla...

Esim. mulla raskaus oli alusta keskivaiheen loppuun tosiaan upeaa aikaa. Mulla on suolistosairaus joka todella oli paremmassa kunnossa raskauden alettua, voin erinomaisesti ja jaksoin vaikka mitä. Ihokin aivan hehkeenä, finnit veke ja mieliala oli tyynempi kuin normaalisti.
Jos näin ois jatkunu koko ajan, ah, ihanuutta raskausaikana
Mutta nyt viimesilläni on suoli alkanut remppaamaan (vauva painaa ja liikkuu kipeetä tehden muutenkin) jalat turpoaa ja ei saa nukuttua öisin ja aamupäivät sitten ihan töttöröö... Mutta onneksi ei enää montaa viikkoa ole jäljellä, tosin synnytys pelottaa ihan älyttömästi jo

 

[loru]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Tää oli paras Voisin täysin yhtyä Härkösen sanoihin.

:wave: Tätä pesailen täysin.

 

[Anni]

on kyllä valitettavasti muutamia näitä turhasta valittajia ja saikunhakijoita -työnteko ei vaan heitä yksikertaisesti kiinnosta eli heti kun mahdollista aletaan valittaa kipeistä suppareista (noin viikolta 15) ja saikkuahan saa... näistä ne asenteet kanssaihimisille varman muodostuu. Se on nimittäin kumma ettei normaalia (ei erityisen raskasta) työtä pysty tekemään mutta saikulla kotona pystyy sitten huhkimaan puutarhatöitä ja remonttihommia..

 

[willasukka]

Parhaiten sitä kuvaa Anna-Leena Härkönen (Heikosti positiivinen): "Olen kuullut monien naisten huokaavan, että raskaus on heidän elämänsä parasta aikaa. Herää kysymys, että minkälaista paskaa heidän elämänsä sitten yleensä on?"

Pitänee mainita, että pistin tuon tekstin profiiliin talteen

Voisin kopioida galleriaan, katsotaan jos tulee vihaisten mammojen ihmettelyt No huumoria, huumoria elämässä tarvii

Mun mielestä toi on taas ihan tyhmä heitto...pitäs kai aikuisen, elämää nähneen ihmisen tajuta että kaikki asiat voi olla eri ihmisillä erilailla ja samallakin esim. eri raskaudet erilaisia kulultaan ja voinniltaan. Ja tuo ei ollut edes "osuvaa" huumoria kuitenkaan, itse en lue kirjaa koska se kuulema saa vain pelkäämään enemmän jos jotain pelkää raskaudessa...mun tuttu suositteli sitä kun itse lukenut ja se vain varmisti hänen päätöstään olla hankkimatta lasta kun se on niin HIRVEETÄ kuten Anna-Leenalla...

Esim. mulla raskaus oli alusta keskivaiheen loppuun tosiaan upeaa aikaa. Mulla on suolistosairaus joka todella oli paremmassa kunnossa raskauden alettua, voin erinomaisesti ja jaksoin vaikka mitä. Ihokin aivan hehkeenä, finnit veke ja mieliala oli tyynempi kuin normaalisti.
Jos näin ois jatkunu koko ajan, ah, ihanuutta raskausaikana
Mutta nyt viimesilläni on suoli alkanut remppaamaan (vauva painaa ja liikkuu kipeetä tehden muutenkin) jalat turpoaa ja ei saa nukuttua öisin ja aamupäivät sitten ihan töttöröö... Mutta onneksi ei enää montaa viikkoa ole jäljellä, tosin synnytys pelottaa ihan älyttömästi jo

just tätä tarkoitin ...