"hukassa"
Asiahan ei sinänsä tähän liity, mutta minulla oli ensimmäisestä päivästä endometrioosin takia todella pahat alavatsakivut, ja niistä olen tutkimuksissa.
"hukassa"
Tämä on taas tätä perus 2+ meininkiä, ihmiset syyttävät ja kehoittavat tekemään abortin. EIKÖ VIELÄ OLE KÄYNYT SELVÄKSI ETTEN SITÄ AIO TEHDÄ?
"hukassa"
Sitäpaitsi ymmärrän täysin, että mies panikoi ja lähti pois. Mutta sitä en ymmärrä miksi itse aluksi halusi pitää lapsen ja puhui kuinka pitää hommata armeijan jälkeen töitä, muutettaisiin yhteen, kuinka me kyllä pärjätään ja että tykkää meistä. ja että mikään välillämme ei ole muuttunut, ainut ero että nyt meitä on kolme.
Jokaisella saa olla oma mielipide asioihin, mutta mielestäni sitä ei saa muuttaa noin äkkiä. Sanoi pe-la yönä ettei ole lähdössä mihinkään ja että tykkää musta, ja la kolmen aikoihin halusi jutella. wtf???
Jokaisella saa olla oma mielipide asioihin, mutta mielestäni sitä ei saa muuttaa noin äkkiä. Sanoi pe-la yönä ettei ole lähdössä mihinkään ja että tykkää musta, ja la kolmen aikoihin halusi jutella. wtf???
Kyllä yli parikymppisten suhteissa on ihan tavallista, että seksiä harrastetaan parin tunnin, parin päivän tai viimeistään parin viikon tuntemisen jälkeen. Tämä pari sentään oli tuntenut netissä jo kauemmin. Ja kyllä itse olen luottanut pelkkiin pillereihin ehkäisynä sen lähemmäs kymmenen vuotta (ja kun lasta aloin yrittää kummallakin kerralla lapsi saanut alkunsa ihan muutamassa kuukaudessa ehkäisyn lopettamisesta).
Mitä AP:n tilanteeseen tulee. Miehen mieli voi muuttua suuntaan ja toiseen vielä moneen kertaan. En luottaisi siihen, että parisuhde voisi vielä korjaantua, mutta en pidä sitä mitenkään mahdottomana. Teille on tapahtunut paljon asioita lyhyessä ajassa ja on ihan normaalia olla hieman hämillään kaikesta tapahtuneesta. Juuri nyt antaisin miehelle aikaa sopeutua tilanteeseen ja kun molemmat olette rauhoittuneet keskustella asioista uudelleen ja ehkä yrittää kysellä josko miehen mielen muutoksen takana olisi juuri lähipiirin reaktio tilanteeseen enemmän kuin miehen oma.
[QUOTE="hukassa";28698634]Sitäpaitsi ymmärrän täysin, että mies panikoi ja lähti pois. Mutta sitä en ymmärrä miksi itse aluksi halusi pitää lapsen ja puhui kuinka pitää hommata armeijan jälkeen töitä, muutettaisiin yhteen, kuinka me kyllä pärjätään ja että tykkää meistä. ja että mikään välillämme ei ole muuttunut, ainut ero että nyt meitä on kolme.
Jokaisella saa olla oma mielipide asioihin, mutta mielestäni sitä ei saa muuttaa noin äkkiä. Sanoi pe-la yönä ettei ole lähdössä mihinkään ja että tykkää musta, ja la kolmen aikoihin halusi jutella. wtf???[/QUOTE]
Osa miehistä (ja naisista) on sellaisia, että uusi suhde on alusta asti palavia rakkauden tunnustuksia vaikka ajatukset olisivat vielä hyvin ristiriitaisia. Tuollaisessa tilanteessa ajatukset todella voivat muuttua todella nopeasti. Yhtenä hetkenä tuntuu yhdeltä ja toisena taas ihan muulta. Kuten joku aiemminkin sanoi, kovin paljon painoa en laittaisi niille sanomisille vaan seuraisin miehen käytöstä. Onko edelleen kiltti ja mukava sinulle? Alkaako käyttäytyä vittumaisesti? Ne teot kertovat niistä tunteista paljon enemmän.
Jokaisella saa olla oma mielipide asioihin, mutta mielestäni sitä ei saa muuttaa noin äkkiä. Sanoi pe-la yönä ettei ole lähdössä mihinkään ja että tykkää musta, ja la kolmen aikoihin halusi jutella. wtf???[/QUOTE]
Osa miehistä (ja naisista) on sellaisia, että uusi suhde on alusta asti palavia rakkauden tunnustuksia vaikka ajatukset olisivat vielä hyvin ristiriitaisia. Tuollaisessa tilanteessa ajatukset todella voivat muuttua todella nopeasti. Yhtenä hetkenä tuntuu yhdeltä ja toisena taas ihan muulta. Kuten joku aiemminkin sanoi, kovin paljon painoa en laittaisi niille sanomisille vaan seuraisin miehen käytöstä. Onko edelleen kiltti ja mukava sinulle? Alkaako käyttäytyä vittumaisesti? Ne teot kertovat niistä tunteista paljon enemmän.
"hukassa"
Tuota juuri tarkoitan, tuntuu että mies oli tässä suhteessa jopa enemmän mukana kuin minä, piti kokoajan yhteyttä, ja ei, hän ei mennyt nyt armeijaan vaan on ollut siellä jo puoli vuotta. niin miten voivat tunteet noin heitellä?
"Vieras"
[QUOTE="hukassa";28698634]Sitäpaitsi ymmärrän täysin, että mies panikoi ja lähti pois. Mutta sitä en ymmärrä miksi itse aluksi halusi pitää lapsen ja puhui kuinka pitää hommata armeijan jälkeen töitä, muutettaisiin yhteen, kuinka me kyllä pärjätään ja että tykkää meistä. ja että mikään välillämme ei ole muuttunut, ainut ero että nyt meitä on kolme.
Jokaisella saa olla oma mielipide asioihin, mutta mielestäni sitä ei saa muuttaa noin äkkiä. Sanoi pe-la yönä ettei ole lähdössä mihinkään ja että tykkää musta, ja la kolmen aikoihin halusi jutella. wtf???[/QUOTE]
Johan tää on sulle selvitetty, miksi mieli muuttui. Hälle on joku kertonut totuuksia tulevasta elämästä. Ehkä se ei nyt näyttänytkään niin ruusuiselta. Ehkä kaveri on joku hissukka, istuu vaan tietsikan ääressä deittailemassa ja haaveilemassa tytöistä. Normimiehet etsii seuraa kodin ulkopuolella. Nyt, ehkä siellä armeijassa, jätkät on avanneet kaverin silmät, kertoneet totuuksia. Teidän alkuhan oli niinku ennen vanhaan, kun haettiin toista sukupuolta olevaa kirjekumppaniksi. Näitä pidettiin outoina lintuina siksi, etteivät uskaltautuneet etsiä kaveria esim. yleisiltä tanssipaikoilta.
Jokaisella saa olla oma mielipide asioihin, mutta mielestäni sitä ei saa muuttaa noin äkkiä. Sanoi pe-la yönä ettei ole lähdössä mihinkään ja että tykkää musta, ja la kolmen aikoihin halusi jutella. wtf???[/QUOTE]
Johan tää on sulle selvitetty, miksi mieli muuttui. Hälle on joku kertonut totuuksia tulevasta elämästä. Ehkä se ei nyt näyttänytkään niin ruusuiselta. Ehkä kaveri on joku hissukka, istuu vaan tietsikan ääressä deittailemassa ja haaveilemassa tytöistä. Normimiehet etsii seuraa kodin ulkopuolella. Nyt, ehkä siellä armeijassa, jätkät on avanneet kaverin silmät, kertoneet totuuksia. Teidän alkuhan oli niinku ennen vanhaan, kun haettiin toista sukupuolta olevaa kirjekumppaniksi. Näitä pidettiin outoina lintuina siksi, etteivät uskaltautuneet etsiä kaveria esim. yleisiltä tanssipaikoilta.
"hukassa"
Kertoi asian siis la, ja menimme yhteen illanviettoon yhdessä. Siellä minulle tuli yhtäkkiä hirveän surullinen olo ja aloin itkemään. Muut paitsi hän eivät huomanneet asiaa. Kysyi haluaisinko jutella. Selvitimme sitten asiaa vielä vähän ja loppuillasta tanssimme yhdessä ja hän siis tuli luokseni yöksi ja harrastimme seksiä. aamulla lähtiessään halasin, hän sanoi "nähdään"
Hauska
[QUOTE="Vieras";28698662] Ehkä kaveri on joku hissukka, istuu vaan tietsikan ääressä deittailemassa ja haaveilemassa tytöistä. Normimiehet etsii seuraa kodin ulkopuolella. Nyt, ehkä siellä armeijassa, jätkät on avanneet kaverin silmät, kertoneet totuuksia. Teidän alkuhan oli niinku ennen vanhaan, kun haettiin toista sukupuolta olevaa kirjekumppaniksi. Näitä pidettiin outoina lintuina siksi, etteivät uskaltautuneet etsiä kaveria esim. yleisiltä tanssipaikoilta.[/QUOTE]
Tulehan hyvä ystävä deittailun suhteen 2010-luvulle
Nykyään on tavallisempaa että löydetään suhde netin kautta kuin muuten. Itsekin olen mieheni sieltä löytänyt, samoin veljeni vaimonsa ja x-määrä kavereita puolison.
Ja ihan normi-ihmisiä ollaan, joilla on elämä ja harrastuksia...
Tulehan hyvä ystävä deittailun suhteen 2010-luvulle
Nykyään on tavallisempaa että löydetään suhde netin kautta kuin muuten. Itsekin olen mieheni sieltä löytänyt, samoin veljeni vaimonsa ja x-määrä kavereita puolison.
Ja ihan normi-ihmisiä ollaan, joilla on elämä ja harrastuksia...
"Vieraz"
[QUOTE="hukassa";28698656]Tuota juuri tarkoitan, tuntuu että mies oli tässä suhteessa jopa enemmän mukana kuin minä, piti kokoajan yhteyttä, ja ei, hän ei mennyt nyt armeijaan vaan on ollut siellä jo puoli vuotta. niin miten voivat tunteet noin heitellä?[/QUOTE]
Mä en tiennytkään että armeijassa on niin löysää että voi jutella ihastuksensa kanssa neljä tuntia joka ilta kokonaisen kuukauden ajan.
Mä en tiennytkään että armeijassa on niin löysää että voi jutella ihastuksensa kanssa neljä tuntia joka ilta kokonaisen kuukauden ajan.
"hukassa"
en tiennyt mäkään, ja olin ihan yllättynyt..
mutta mies tälläkin hetkellä laittelee minulle viestiä, ahdistaa toden teolla.
mutta mies tälläkin hetkellä laittelee minulle viestiä, ahdistaa toden teolla.
Näin
[QUOTE="hukassa";28698695]en tiennyt mäkään, ja olin ihan yllättynyt..
mutta mies tälläkin hetkellä laittelee minulle viestiä, ahdistaa toden teolla.[/QUOTE]
Mikäs niiden viestien sisältö tällä hetkellä on?
mutta mies tälläkin hetkellä laittelee minulle viestiä, ahdistaa toden teolla.[/QUOTE]
Mikäs niiden viestien sisältö tällä hetkellä on?
"hukassa"
Haluaa tietää onko kaikki hyvin, on huolissaan yms. en halua vastata koska en tiedä mitä sanoa. Tekisi vain mieli huutaa ja raivota mutten toisaalta halua hänellekään enää paskempaa oloa.
"Vieras"
Olet tehnyt päätöksen lapsen suhteen, mutta haluat parisuhdeongelmaan tukea?
Jos mies ei halua olla kanssasi, niin mitä tukea voit täältä saada?
Mies ei halua, niin ei halua. Noin tuoreessa suhteessa voi tapahtua mitä vain, tunteet voivat nopeasti kylmetä, mies varmasti oli "katsotaan, mitä tulee" -kannalla asiassa, mutta kun nyt on lapsi kuvioissa, niin ei voikaan enää vain katsella, mitä tuleman pitää, vaan on tehtävä suuria päätöksiä. Tämä sai miehen pohtimaan, haluaako olla lopun elämäänsä kanssasi ja tuli siihen tulokseen, että ei. Onko tuo nyt niin harvinaista!? Ei. Nyt vain valitettavasti lapsi ehti tulla kuvioon mukaan..
Jos mies ei halua olla kanssasi, niin mitä tukea voit täältä saada?
Mies ei halua, niin ei halua. Noin tuoreessa suhteessa voi tapahtua mitä vain, tunteet voivat nopeasti kylmetä, mies varmasti oli "katsotaan, mitä tulee" -kannalla asiassa, mutta kun nyt on lapsi kuvioissa, niin ei voikaan enää vain katsella, mitä tuleman pitää, vaan on tehtävä suuria päätöksiä. Tämä sai miehen pohtimaan, haluaako olla lopun elämäänsä kanssasi ja tuli siihen tulokseen, että ei. Onko tuo nyt niin harvinaista!? Ei. Nyt vain valitettavasti lapsi ehti tulla kuvioon mukaan..
"vieras"
[QUOTE="hukassa";28698656]Tuota juuri tarkoitan, tuntuu että mies oli tässä suhteessa jopa enemmän mukana kuin minä, piti kokoajan yhteyttä, ja ei, hän ei mennyt nyt armeijaan vaan on ollut siellä jo puoli vuotta. niin miten voivat tunteet noin heitellä?[/QUOTE]
Jospa ei ollutkaan aluksi ihan rehellinen? Sorry vaan, miehet voivat ladella rakkaudentunnustuksia ihan vain saadakseen jotain...
Jospa ei ollutkaan aluksi ihan rehellinen? Sorry vaan, miehet voivat ladella rakkaudentunnustuksia ihan vain saadakseen jotain...
"hukassa"
en usko että siitäkään oli kyse, ei meinaan suostunut ensimmäisillä kerroilla tehdä kanssani mitään, sillä halusi näyttää ettei ole sen perässä. Joten en usko että pillun perässä on juossut. ja en haluakaan mitään paikkansa pitäviä vastauksia täältä, ehkä lähinnä kokemuksia, neuvoja mitä voisin vielä yrittää ym.
Tuo, että mies pitää kokoajan yhteyttä kertoo kyllä siitä, että mies sinusta yhä välittää. Kukaan palstalla ei voi tietää mikä tilanne on ja millaiseksi se kehittyy.
Olin seurustellut puoli vuotta mieheni kanssa, kun hän halusi erota. Osa syynä oli hänen ahdistuksensa siitä millaisen (vakavamman) parisuhteen halusin. Mies nimenomaan sanoi, että ei tunne minua kohtaan enää mitään ja haluaa erota. Hän oli kuitenkin todella kiltti ja mukava ihminen, eikä halunnut olla minulle ilkeä, joten jaksoi eronkin jälkeen olla minulle seurana ja lohduttajana. Olimme paljon yhdessä, harrastimme seksiä ja kävimme paikoissa yhdessä, mutta emme kuitenkaan varsinaisesti seurustelleet, tätä kesti vajaa vuoden, jonka jälkeen päätimme vielä yrittää kunnolla uudelleen. Tuosta on nyt kulunut kuusi vuotta, olemme naimisissa, meillä on yhteinen lapsi ja mieheni rakastaa minua valtavan paljon. Tiedän, että oma tilanteeni on poikkeuksellinen, mutta näinkin voi käydä.
Jos toinen tai molemmat ovat parisuhteen alussa nuoria ja kokemuksia on vähän, voi aikuinen elämä alkaa ahdistaa. Teidän tapauksessa kyseessä on kuitenkin vielä hyvin pian suhteen alun jälkeen alkanut raskaus, joten kasvamista täytyy tapahtua hirmuisella vauhdilla, ei siis mikään ihme, että miestä hirvittää.
Kuten sanoin aiemmin, antaisin miehelle nyt tilaa. Koita vastata mahdollisimman nätisti miehen viesteihin, ettei hän turhaan huolestu. Voit kertoa, että olet surullinen, mutta sinulla ei ole mitään hätää. Viestittely kuitenkin kertoo, että mies on sinusta huolissaan. Anna tilanteen rauhoittua, voit pitää mieheen yhteyttä ja yrittäkää rauhassa keskustella.
Olin seurustellut puoli vuotta mieheni kanssa, kun hän halusi erota. Osa syynä oli hänen ahdistuksensa siitä millaisen (vakavamman) parisuhteen halusin. Mies nimenomaan sanoi, että ei tunne minua kohtaan enää mitään ja haluaa erota. Hän oli kuitenkin todella kiltti ja mukava ihminen, eikä halunnut olla minulle ilkeä, joten jaksoi eronkin jälkeen olla minulle seurana ja lohduttajana. Olimme paljon yhdessä, harrastimme seksiä ja kävimme paikoissa yhdessä, mutta emme kuitenkaan varsinaisesti seurustelleet, tätä kesti vajaa vuoden, jonka jälkeen päätimme vielä yrittää kunnolla uudelleen. Tuosta on nyt kulunut kuusi vuotta, olemme naimisissa, meillä on yhteinen lapsi ja mieheni rakastaa minua valtavan paljon. Tiedän, että oma tilanteeni on poikkeuksellinen, mutta näinkin voi käydä.
Jos toinen tai molemmat ovat parisuhteen alussa nuoria ja kokemuksia on vähän, voi aikuinen elämä alkaa ahdistaa. Teidän tapauksessa kyseessä on kuitenkin vielä hyvin pian suhteen alun jälkeen alkanut raskaus, joten kasvamista täytyy tapahtua hirmuisella vauhdilla, ei siis mikään ihme, että miestä hirvittää.
Kuten sanoin aiemmin, antaisin miehelle nyt tilaa. Koita vastata mahdollisimman nätisti miehen viesteihin, ettei hän turhaan huolestu. Voit kertoa, että olet surullinen, mutta sinulla ei ole mitään hätää. Viestittely kuitenkin kertoo, että mies on sinusta huolissaan. Anna tilanteen rauhoittua, voit pitää mieheen yhteyttä ja yrittäkää rauhassa keskustella.
"hukassa"
sitä itsekin mietin, sanoi että haluaa kuulla meidän voinnista.. mutta että heti seuraavana päivänä erosta tuskin mitään kovin radikaalia on tapahtunut, plus sanoin että ilmoitan jos jotain isoa sattuu. " oon oikeesti pahoillani et täs kävi näin, en tienny tunteistani" laittoi äsken. tää on sekavaa, eikä auta yhtään ku mua huolettaa nämä vatsakivut, työasiat, mietin jo nyt miten kerron läheisille, vaikka sitä vielä en aiokaan tehdä. Tuntuu myös, että kun mies lähti niin jäin täysin yksin asian kanssa.
"hukassa"
mies vaan pyytelee anteeks, mutta ei anna mitään selityksiä, paitsi että tunteet laimenneet... jos saisin edes vastauksia niin olisi helpompi olla.
Sinuna ottaisin nyt päivän kerrallaan, keskittyisin itseeni ja lapseen. Yrittäisin puhua asiasta vaikka jollekin ystävälle ja saada sitä kautta hieman purkaa omia tunteitasi.
Anna miehen miettiä rauhassa tilannetta. Oma epäilykseni on, että miehen tuntemukset ovat nyt hieman sekaisin. Osa ihmisistä sekä sanoo rakastavansa että lakanneensa rakastamasta ihan muista syistä kuin siitä, että oikeasti tuntisi niin, joten lukisin nyt paljon enemmän miehen käytöksestä kuin sanoista. Suhteenne on vielä niin tuore, että itse en tuon tuntemisen jälkeen vielä edes olisi puhunut rakkaudesta, vaan ihastuksesta ja kiintymyksestä. Ja kun tilanne muuttuu kokonaan toiseksi omia tuntemuksiaan alkaa helposti epäillä.
Vastatakseni kysymykseesi, sinun ei kannata yrittää juuri nyt mitään. Pidän ihan mahdollisena, että mies palaa luoksesi mutta ihan yhtä hyvin voi olla, että niin ei käy. Joten elä vain päivä kerrallaan, puhu miehen kanssa, anna tilanteen hieman rauhoittua.
Anna miehen miettiä rauhassa tilannetta. Oma epäilykseni on, että miehen tuntemukset ovat nyt hieman sekaisin. Osa ihmisistä sekä sanoo rakastavansa että lakanneensa rakastamasta ihan muista syistä kuin siitä, että oikeasti tuntisi niin, joten lukisin nyt paljon enemmän miehen käytöksestä kuin sanoista. Suhteenne on vielä niin tuore, että itse en tuon tuntemisen jälkeen vielä edes olisi puhunut rakkaudesta, vaan ihastuksesta ja kiintymyksestä. Ja kun tilanne muuttuu kokonaan toiseksi omia tuntemuksiaan alkaa helposti epäillä.
Vastatakseni kysymykseesi, sinun ei kannata yrittää juuri nyt mitään. Pidän ihan mahdollisena, että mies palaa luoksesi mutta ihan yhtä hyvin voi olla, että niin ei käy. Joten elä vain päivä kerrallaan, puhu miehen kanssa, anna tilanteen hieman rauhoittua.
"vieras"
[QUOTE="hukassa";28698875]mies vaan pyytelee anteeks, mutta ei anna mitään selityksiä, paitsi että tunteet laimenneet... jos saisin edes vastauksia niin olisi helpompi olla.[/QUOTE]
Ei hänellä varmaan ole mitään sen kummempia vastauksia antaa. On pahoillaan, että loukkaa sinua, mutta on nyt huomannut, että tuli hosuneensa alussa liikaa. Voisin kuvitella, että jos teillä olisi takana vaikka vuosikin seurustelua, voisi pieni tuumaustauko auttaa, mutta noin äkkiä tullut pakokauhu ei kyllä lupaa hyvää. En tahtoisi olla maalaamassa pirua seinälle, mutta epäilen niinkö hän lapsenkaan suhteen pitää lupauksiaan. Piakkoin hän alkaa miettiä, että onko hän tosiaan isä lapselle, joku hänelle sen ajatuksen syöttää, ellei itse huomaa epäillä ja siinä sitä sitten ollaan.
Ei hänellä varmaan ole mitään sen kummempia vastauksia antaa. On pahoillaan, että loukkaa sinua, mutta on nyt huomannut, että tuli hosuneensa alussa liikaa. Voisin kuvitella, että jos teillä olisi takana vaikka vuosikin seurustelua, voisi pieni tuumaustauko auttaa, mutta noin äkkiä tullut pakokauhu ei kyllä lupaa hyvää. En tahtoisi olla maalaamassa pirua seinälle, mutta epäilen niinkö hän lapsenkaan suhteen pitää lupauksiaan. Piakkoin hän alkaa miettiä, että onko hän tosiaan isä lapselle, joku hänelle sen ajatuksen syöttää, ellei itse huomaa epäillä ja siinä sitä sitten ollaan.
[QUOTE="hukassa";28698875]mies vaan pyytelee anteeks, mutta ei anna mitään selityksiä, paitsi että tunteet laimenneet... jos saisin edes vastauksia niin olisi helpompi olla.[/QUOTE]
Mies tuskin itsekään osaa vastata kysymyksiisi vaikka haluaisikin. Turha painostaminen ja ahdistelu kysymyksillä ei varmasti auta tilannetta. Miehestä saattaa todella tuntua siltä, että tunteet ovat laimenneet (ehkä pohtii nyt liian pitkälle lapsen takia, oletko sinä todella nainen jonka kanssa haluaa viettää loppu elämänsä ja aika harva osaa sitä muutaman kuukauden tuntemisella varmaksi tietää, joten tuntuu, että ei sitten rakastakaan sinua). Tai sitten vastuu ja kokonaan uusi elämä ovat alkaneet pelottaa ja siksi tuntuu, että 'nuori rakkaus' vain hävisi vastuiden alle. Tai sitten vanhemmat tai ystävät ovat pelotelleet miestä, jos on heille kertonut tilanteestanne ja siksi tuntuu, että ei olekaan valmis vakavammaksi muuttuneeseen suhteeseen. Saattaa olla, että mies ei koskaan ollutkaan rakastunut sinuun, vaan ainoastaan halusi kovasti uskoa niin, mutta ei halua nyt enää jatkaa pidemmälle vaan olla rehellinen itselleen. Tai sitten jotain ihan muuta ja mies uskoo, että sinä selviät erosta parhaiten, jos hän sanoo, ettei enää rakasta.
Mies ei välttämättä osaa analysoida itseään ja ainoa syy, minkä hän pystyy sinulle antamaan on, ettei tunne enää. Painostamalla tuskin saat häneltä mitään vastauksia. Jos miehellä jokin 'selitys' käytökselleen on, hän kertoo sen kun itse haluaa tai osaa sen selittää. Siihen asti paras on vain antaa olla ja tilanteen kehittyä omalla painollaan.
Mies tuskin itsekään osaa vastata kysymyksiisi vaikka haluaisikin. Turha painostaminen ja ahdistelu kysymyksillä ei varmasti auta tilannetta. Miehestä saattaa todella tuntua siltä, että tunteet ovat laimenneet (ehkä pohtii nyt liian pitkälle lapsen takia, oletko sinä todella nainen jonka kanssa haluaa viettää loppu elämänsä ja aika harva osaa sitä muutaman kuukauden tuntemisella varmaksi tietää, joten tuntuu, että ei sitten rakastakaan sinua). Tai sitten vastuu ja kokonaan uusi elämä ovat alkaneet pelottaa ja siksi tuntuu, että 'nuori rakkaus' vain hävisi vastuiden alle. Tai sitten vanhemmat tai ystävät ovat pelotelleet miestä, jos on heille kertonut tilanteestanne ja siksi tuntuu, että ei olekaan valmis vakavammaksi muuttuneeseen suhteeseen. Saattaa olla, että mies ei koskaan ollutkaan rakastunut sinuun, vaan ainoastaan halusi kovasti uskoa niin, mutta ei halua nyt enää jatkaa pidemmälle vaan olla rehellinen itselleen. Tai sitten jotain ihan muuta ja mies uskoo, että sinä selviät erosta parhaiten, jos hän sanoo, ettei enää rakasta.
Mies ei välttämättä osaa analysoida itseään ja ainoa syy, minkä hän pystyy sinulle antamaan on, ettei tunne enää. Painostamalla tuskin saat häneltä mitään vastauksia. Jos miehellä jokin 'selitys' käytökselleen on, hän kertoo sen kun itse haluaa tai osaa sen selittää. Siihen asti paras on vain antaa olla ja tilanteen kehittyä omalla painollaan.
"vieras"
[QUOTE="hukassa";28698656]Tuota juuri tarkoitan, tuntuu että mies oli tässä suhteessa jopa enemmän mukana kuin minä, piti kokoajan yhteyttä, ja ei, hän ei mennyt nyt armeijaan vaan on ollut siellä jo puoli vuotta. niin miten voivat tunteet noin heitellä?[/QUOTE]
Tottahan toki parikymppisen miehen tunteet voi heitellä, jos yhtäkkiä kuulee että hänet ollaan sitomassa loppuelämäksi yhteen tuoreen ihastuksen ja LAPSEN kanssa.
Kuka tahansa mies ottaisi hieman etäisyyttä, jos lapsi tulossa noin tuoreeseen suhteeseen. Kaikki miehet eivät edes halua lapsia, tai tajuavat vasta nelikymppisenä haluavansa lapsia. Tuo mies todennäköisesti haluaa vielä kokea ja elää erilaisia suhteita, eikä todellakaan ole valmis asettumaan ja olemaan isä. Joten sinun on pakko antaa hänen mennä omia polkujaan, katkera tulet varmaan aina olemaan jos pidät lapsen, mutta et voi tilanteelle mitään. Järkevä tekisi tuossa tilanteessa abortin, sillä jokainen lapsi ansaitsee isän, ja tämä isä todennäköisimmin juokseen karkuun, eikä pidä yhteyttä lapseen. Jos siis pidät lapsen, sinun on otettava tämäkin vaihtoehto huomioon, eli voi hyvin todennäköisesti olla, että lapsesi ei tule tuntemaan omaa isäänsä. Pystytkö silti kasvattamaan tasapainoisen lapsen? Onko sinulla tukiverkostoa? Mitä omat vanhempasi ovat mieltä raskaudestasi? Tiedätkö miten rankkaa yksinhuoltajuus on? Kysymyksiä riittää, ja luulenpa että sinun kannattaisi mennä neuvolaan keskustelemaan tilanteestasi. Tukeeko oma äitisi sinua? Et puhu mistään muusta, kuin miehen tunteista, et selvästikään tajua kuinka suuri päätös on pitää lapsi, ja hoitaa se yksin. Vai oliko tämä kuitenkin vaan provo?.....
Tottahan toki parikymppisen miehen tunteet voi heitellä, jos yhtäkkiä kuulee että hänet ollaan sitomassa loppuelämäksi yhteen tuoreen ihastuksen ja LAPSEN kanssa.
Kuka tahansa mies ottaisi hieman etäisyyttä, jos lapsi tulossa noin tuoreeseen suhteeseen. Kaikki miehet eivät edes halua lapsia, tai tajuavat vasta nelikymppisenä haluavansa lapsia. Tuo mies todennäköisesti haluaa vielä kokea ja elää erilaisia suhteita, eikä todellakaan ole valmis asettumaan ja olemaan isä. Joten sinun on pakko antaa hänen mennä omia polkujaan, katkera tulet varmaan aina olemaan jos pidät lapsen, mutta et voi tilanteelle mitään. Järkevä tekisi tuossa tilanteessa abortin, sillä jokainen lapsi ansaitsee isän, ja tämä isä todennäköisimmin juokseen karkuun, eikä pidä yhteyttä lapseen. Jos siis pidät lapsen, sinun on otettava tämäkin vaihtoehto huomioon, eli voi hyvin todennäköisesti olla, että lapsesi ei tule tuntemaan omaa isäänsä. Pystytkö silti kasvattamaan tasapainoisen lapsen? Onko sinulla tukiverkostoa? Mitä omat vanhempasi ovat mieltä raskaudestasi? Tiedätkö miten rankkaa yksinhuoltajuus on? Kysymyksiä riittää, ja luulenpa että sinun kannattaisi mennä neuvolaan keskustelemaan tilanteestasi. Tukeeko oma äitisi sinua? Et puhu mistään muusta, kuin miehen tunteista, et selvästikään tajua kuinka suuri päätös on pitää lapsi, ja hoitaa se yksin. Vai oliko tämä kuitenkin vaan provo?.....
"hukassa"
mies on kokoajan painottanut, että haluaa huolehtia lapsesta. ja ettei tämä vauva-asia muutu tästä mihinkään, ei vaan enää välitä minusta kuin ystävänä. siispä en menisi sitä epäilemään, enkä edelleenkään tullut palstalle kyselemään että olisikohan syytä tehdä abortti. tulin ruotimaan miehen ja minun suhdetta. ja kaiken muun kerroin vain taustatietona. Ajattelin, jos jollakin olisi esim kokemuksia "karkuun juosseista miehistä", pitivätkö sittenkin yhteyttä lapseen, halusivatko jatkaa suhdetta myöhemmin tms?