N
"Näin Meillä"
Vieras
Mikäs avuksi ettei menisi lopullisesti hermot. Jostain syystä 3,5-vuotias on päättänyt että juuri iltarutiinit on se hetki jolloin kannatata venyttää äidin pinnaa ja käydä valtataistelua. Suunnilleen joka ilta.
Lapsi juttelee ja laulaa syödessään, poimii hitaasti ja hartaasti ruokaa lautaselta, pudottaa välillä jonkun marjan lattiallekin ja käy hakemassa, unohtuu miettimään tai puhumaan, ei "osaa" päättää tykkääkö jostakin tai haluaako jotakin lisää vai ei jne jne. Sitten kun viimein on päästy hampaita harjaamaan niin siinäkin pitää keksiä ongelmia tyhjästä (esim. alkaa muka kovasti yskittää tai haukotuttaa juuri ennen kuin harjan saa suuhun, vaikka ei oikeasti ole yskää jne.) Pitää syljeskellä tahnaa pitkään vaikka ei enää tulisi mitään. Kasvoja pestessä pitää irvistellä peilille ja säätää veden lämpöä loputtoman pitkään.
Kun muistutan lasta esim. että on syömässä eikä leikkimässä ruoalla, tahti paranee ehkä minuutiksi tai ei ollenkaan.
Kun sitten viimein on päästy makuuhuoneeseen asti, tähän päälle vielä kaikki sadunlukemiset ja halit ja yövalon valitseminen (meillä ikävä kyllä on kaksi eriväristä) ja sitä lamppua pitää päästä koskettamaan ennen sänkyyn menoa ja sitten pitää halata uudestaan ja niin edelleen. Lopulta olen niin väsynyt ja ärtynyt että on vaikeaa olla turhautumatta ja suuttumatta lapselle. Kun olen niin monta kertaa nätisti pyytänyt että voisitko nyt syödä sen ruoan ja anna nyt harjata hampaat ja kyllä me halattiin jo vaikka kuinka monta kertaa. Mulla alkaa tosiaan tulla yliannostusta jopa näistä ylivenytetyistä halaamisista, ja siitä tulee sitten morkkis kun ei jaksa klo 21 jälkeen aina vaan halata vaan haluaisi jo itsekin päästä rauhoittumaan.
Kestääkö muilla 3-vuotiailla iltapala, pesut ja pusut helposti yli tunnin, puolitoista? Olenko ihan kamala äiti kun oon niin väsynyt tähän? Päivällä lapsi on ihan reipas, mutta nää illat...!
Lapsi juttelee ja laulaa syödessään, poimii hitaasti ja hartaasti ruokaa lautaselta, pudottaa välillä jonkun marjan lattiallekin ja käy hakemassa, unohtuu miettimään tai puhumaan, ei "osaa" päättää tykkääkö jostakin tai haluaako jotakin lisää vai ei jne jne. Sitten kun viimein on päästy hampaita harjaamaan niin siinäkin pitää keksiä ongelmia tyhjästä (esim. alkaa muka kovasti yskittää tai haukotuttaa juuri ennen kuin harjan saa suuhun, vaikka ei oikeasti ole yskää jne.) Pitää syljeskellä tahnaa pitkään vaikka ei enää tulisi mitään. Kasvoja pestessä pitää irvistellä peilille ja säätää veden lämpöä loputtoman pitkään.
Kun muistutan lasta esim. että on syömässä eikä leikkimässä ruoalla, tahti paranee ehkä minuutiksi tai ei ollenkaan.
Kun sitten viimein on päästy makuuhuoneeseen asti, tähän päälle vielä kaikki sadunlukemiset ja halit ja yövalon valitseminen (meillä ikävä kyllä on kaksi eriväristä) ja sitä lamppua pitää päästä koskettamaan ennen sänkyyn menoa ja sitten pitää halata uudestaan ja niin edelleen. Lopulta olen niin väsynyt ja ärtynyt että on vaikeaa olla turhautumatta ja suuttumatta lapselle. Kun olen niin monta kertaa nätisti pyytänyt että voisitko nyt syödä sen ruoan ja anna nyt harjata hampaat ja kyllä me halattiin jo vaikka kuinka monta kertaa. Mulla alkaa tosiaan tulla yliannostusta jopa näistä ylivenytetyistä halaamisista, ja siitä tulee sitten morkkis kun ei jaksa klo 21 jälkeen aina vaan halata vaan haluaisi jo itsekin päästä rauhoittumaan.
Kestääkö muilla 3-vuotiailla iltapala, pesut ja pusut helposti yli tunnin, puolitoista? Olenko ihan kamala äiti kun oon niin väsynyt tähän? Päivällä lapsi on ihan reipas, mutta nää illat...!
Kylläkin ihan kunnollisen pituinen yksi kokonaa, jos vaan onni suo ja sinne asti päästään kunnialla.
Vettä ei myöskään saa turhaan juoksuttaa hanasta, koska muuten kaloilta loppuu joesta vesi. :/ Ja yölampun suhteenhan sinulla olikin jo hyvä toimintasuunnitelma. Kannattaa myös varautua siihen, että lastasi voi alkaa nukkumaanmennessä seuraavaksi hurjasti pissattamaan ja janottamaankin... 
