anoreetikot

miten selviät arjesta?
mä olen alkanu huomaamaan että jääneet raskauskilot ovat alkaneet painaa päässäni vähän liikaa ja oon huomannu alkavani sortua taas samaan ajattelumalliin kuin 15 vuotta sitten,olisi kiva kuulla jos paikalla entisiä tai nykyisiä anoreetikoita (bulimikkoja) miten lapsesi ovat reakoineet? puolisosi? miten jaksat kun kaiken enrgian vie tuo kavala mieli?

 

ANOREKTIKOT

 

miten selviät arjesta?
mä olen alkanu huomaamaan että jääneet raskauskilot ovat alkaneet painaa päässäni vähän liikaa ja oon huomannu alkavani sortua taas samaan ajattelumalliin kuin 15 vuotta sitten,olisi kiva kuulla jos paikalla entisiä tai nykyisiä anoreetikoita (bulimikkoja) miten lapsesi ovat reakoineet? puolisosi? miten jaksat kun kaiken enrgian vie tuo kavala mieli?

Mikset hakeudu hoitoon kun olet tietoinen sairaudestasi? Ei pysty tajuamaan ihmisiä.

 

..että on tullu uus syömättömyysmuoto...anoreetikot.

 

miten selviät arjesta?
mä olen alkanu huomaamaan että jääneet raskauskilot ovat alkaneet painaa päässäni vähän liikaa ja oon huomannu alkavani sortua taas samaan ajattelumalliin kuin 15 vuotta sitten,olisi kiva kuulla jos paikalla entisiä tai nykyisiä anoreetikoita (bulimikkoja) miten lapsesi ovat reakoineet? puolisosi? miten jaksat kun kaiken enrgian vie tuo kavala mieli?

Mikset hakeudu hoitoon kun olet tietoinen sairaudestasi? Ei pysty tajuamaan ihmisiä.

kaikki eivät halua apua (pro-ana) vaan kuten minäkin uskoo ettei se ole sairaus vaan elämäntapa..

 

miten selviät arjesta?
mä olen alkanu huomaamaan että jääneet raskauskilot ovat alkaneet painaa päässäni vähän liikaa ja oon huomannu alkavani sortua taas samaan ajattelumalliin kuin 15 vuotta sitten,olisi kiva kuulla jos paikalla entisiä tai nykyisiä anoreetikoita (bulimikkoja) miten lapsesi ovat reakoineet? puolisosi? miten jaksat kun kaiken enrgian vie tuo kavala mieli?

Mikset hakeudu hoitoon kun olet tietoinen sairaudestasi? Ei pysty tajuamaan ihmisiä.

kaikki eivät halua apua (pro-ana) vaan kuten minäkin uskoo ettei se ole sairaus vaan elämäntapa..

Vähän niinkuin skitsofrenia olisi elämäntapa. Pro-skitso?

Menkää hoitoon.

 

tottahan se kyllä on että vaatteet näyttää aina paremmilta laihojen päällä..

 

quad cibus est aliis-est aliis venenum

 

tottahan se kyllä on että vaatteet näyttää aina paremmilta laihojen päällä..

Vähän oon tosta erimieltä, syömishäiriöisen siskoni, painaa nyt 35 kg, pituus 155 cm... päällä ei näytä juuri mikään vaate kauniilta ja se pahentaa hänen masennustaankin entisestään.

 

miten selviät arjesta?
mä olen alkanu huomaamaan että jääneet raskauskilot ovat alkaneet painaa päässäni vähän liikaa ja oon huomannu alkavani sortua taas samaan ajattelumalliin kuin 15 vuotta sitten,olisi kiva kuulla jos paikalla entisiä tai nykyisiä anoreetikoita (bulimikkoja) miten lapsesi ovat reakoineet? puolisosi? miten jaksat kun kaiken enrgian vie tuo kavala mieli?

Mikset hakeudu hoitoon kun olet tietoinen sairaudestasi? Ei pysty tajuamaan ihmisiä.

kaikki eivät halua apua (pro-ana) vaan kuten minäkin uskoo ettei se ole sairaus vaan elämäntapa..

Ihan totta. Luuletko shokeeraavas? Et sä ole mikään oikee sairas, koska sulla ei ois lapsia jos olisit. Alhaisen rasvaprosentin takia. Mutta silti, idiootilta kuulostat. Sori vaan.

 

tääpä on siitä kiva palsta että sen kerran kun avaudut ja kerrot sen totuuden sut dissataan heti..mutta samapa se..mulla todettiin anoreksia 14-vuotiaana ja 10 vuotta meni "parantuessa" nykyään mul 2 ihanaa lasta ja koen olevai pro-ana...jotka tietää siitä tajuaa kyllä...mutta kiitos sinulle kommentista ja siitä että sait muistot palaamaan mieleeni (millaista oli elää kusipäiden keskellä yläasteella..)

 

pakko lisätä selvyydeksi että en oo toi ap..

 

tääpä on siitä kiva palsta että sen kerran kun avaudut ja kerrot sen totuuden sut dissataan heti..mutta samapa se..mulla todettiin anoreksia 14-vuotiaana ja 10 vuotta meni "parantuessa" nykyään mul 2 ihanaa lasta ja koen olevai pro-ana...jotka tietää siitä tajuaa kyllä...mutta kiitos sinulle kommentista ja siitä että sait muistot palaamaan mieleeni (millaista oli elää kusipäiden keskellä yläasteella..)

Ole hyvä. Olen itsekin entinen koulukiusattu. Mullakin oli syömishäiriö, josta ihan itse tajusin toipua. Ei tulisi IKINÄ MIELEENIKÄÄN tuhota lasteni elämää alkamalla pelleilemään itsekeskeisesti tollaisilla asioilla. Menisin hoitoon, jos päässä pyörisi sairaita ajatuksia. Oikeesti, etkö sä yhtään ajattele lapsiasi? Mikä sua vaivaa?

 

mä olen sitten kai idiootti koska en ymmärrä yhtään miten mun lapset tähän liittyy? koska tiiän kokemuksest missä menee se raja jota ei pidä ylittää..