T
Tällasta
Vieras
Tukholma/Helsinki. Ruotsalaisen kasvatusgurun Anna Wahlgrenin 44-vuotias tytär Felicia Feldt on julkaissut Ruotsissa paljastuskirjan lapsuudestaan, jota hän kuvaa karmeaksi.
"Äidillä oli paljon sääntöjä, vaikka lopulta lapset pitivät huolta toisistaan", hän kertoo.
Sarjaeroava ja alkoholisoituva äiti saattoi juoda, lyödä ja kadota viikoiksi. Hän herätti tyttärensä keskellä yötä sanoakseen taas lopulliset hyvästit.
Kirjassaan Felicia försvann, Felicia katosi, Feldt kertoo lapsuuden traumoista johtuvista ihmissuhdeongelmistaan, masennuksestaan ja terapioistaan.
Ruotsissa Feldtin kirjasta on noussut valtava kohu ja Wahlgrenin maine kasvattajana on mennyttä.
Anna Wahlgren synnytti 12 vuoden aikana yhdeksän lasta. Hän on ollut seitsemän kertaa naimisissa.
Hänen vuonna 1983 ilmestynyt Lapsikirjansa perustuukin paljolti hänen omiin kokemuksiinsa lapsikatraan yksinhuoltajana. Se ilmestyi Suomessa muutama vuosi myöhemmin ja sitä myytiin täällä 30*000 kappaletta.
Wahlgrenin yli 600-sivuinen opus antaa nuorille äideille hyvin kouriintuntuvia ja käytännöllisiä neuvoja siitä, miten arki pienen vauvan, uhmaikäisen tai kokonaisen lapsilauman kanssa sujuu. Wahlgren suosittelee unikoulua jo neljän kuukauden ikäiselle vauvalle, omaan huoneeseen siirtymistä viisikuukautisena ja tutista luopumista puolivuotiaana.
Wahlgrenin mielestä perhe on kuin lauma, jossa pienenkin lapsen pitää voida tuntea olevansa hyödyllinen jäsen.
"Riittävästi unta, kiinteät rutiinit, runsaasti raitista ilmaa, järjestelmällistä osallistumista yhteisön työhön ja vähintään yksi kunnon nauru päivässä vaikka se pitäisi houkutella esiin kutittamalla parantavat sitkeimmänkin ikävystymisen", Wahlgren kirjoittaa Lapsikirjassaan.
Hän puolustaa kärkevästi naisen oikeutta sekä lapsiin että itsensä toteuttamiseen.
"Miksi minun tarvitsee puolustaa itseäni? Koska tiedän, että on olemassa ihmisiä, joiden mielestä minä olen uhka ja petturi. Käsitän nyt, että minun olisi heidän mielestään pitänyt liittyä valituskuoroon voivottelemaan, että lapset ja kotityöt ovat riistäneet minulta mahdollisuudet kehittyä ja toteuttaa itseäni. Minä olen kieltäytynyt sanomasta niin, koska se ei ole totta", hän sanoo.
Wahlgrenin mukaan lapset eivät ole este: "Esteet ovat ihmisessä itsessään ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Lapset voivat auttaa, he voivat pakottaa ihmisen voittamaan ne esteet."
Äitinä Wahlgren toteutti myös omia tarpeitaan: "Yleensä menen yhdentoista aikaan nukkumaan. Ellen mene ulos. Minkä teen pari kertaa viikossa.
"Minun kantapaikkani suljetaan kolmelta. Joskus olen kotona jo ennen sitä."
"Äidillä oli paljon sääntöjä, vaikka lopulta lapset pitivät huolta toisistaan", hän kertoo.
Sarjaeroava ja alkoholisoituva äiti saattoi juoda, lyödä ja kadota viikoiksi. Hän herätti tyttärensä keskellä yötä sanoakseen taas lopulliset hyvästit.
Kirjassaan Felicia försvann, Felicia katosi, Feldt kertoo lapsuuden traumoista johtuvista ihmissuhdeongelmistaan, masennuksestaan ja terapioistaan.
Ruotsissa Feldtin kirjasta on noussut valtava kohu ja Wahlgrenin maine kasvattajana on mennyttä.
Anna Wahlgren synnytti 12 vuoden aikana yhdeksän lasta. Hän on ollut seitsemän kertaa naimisissa.
Hänen vuonna 1983 ilmestynyt Lapsikirjansa perustuukin paljolti hänen omiin kokemuksiinsa lapsikatraan yksinhuoltajana. Se ilmestyi Suomessa muutama vuosi myöhemmin ja sitä myytiin täällä 30*000 kappaletta.
Wahlgrenin yli 600-sivuinen opus antaa nuorille äideille hyvin kouriintuntuvia ja käytännöllisiä neuvoja siitä, miten arki pienen vauvan, uhmaikäisen tai kokonaisen lapsilauman kanssa sujuu. Wahlgren suosittelee unikoulua jo neljän kuukauden ikäiselle vauvalle, omaan huoneeseen siirtymistä viisikuukautisena ja tutista luopumista puolivuotiaana.
Wahlgrenin mielestä perhe on kuin lauma, jossa pienenkin lapsen pitää voida tuntea olevansa hyödyllinen jäsen.
"Riittävästi unta, kiinteät rutiinit, runsaasti raitista ilmaa, järjestelmällistä osallistumista yhteisön työhön ja vähintään yksi kunnon nauru päivässä vaikka se pitäisi houkutella esiin kutittamalla parantavat sitkeimmänkin ikävystymisen", Wahlgren kirjoittaa Lapsikirjassaan.
Hän puolustaa kärkevästi naisen oikeutta sekä lapsiin että itsensä toteuttamiseen.
"Miksi minun tarvitsee puolustaa itseäni? Koska tiedän, että on olemassa ihmisiä, joiden mielestä minä olen uhka ja petturi. Käsitän nyt, että minun olisi heidän mielestään pitänyt liittyä valituskuoroon voivottelemaan, että lapset ja kotityöt ovat riistäneet minulta mahdollisuudet kehittyä ja toteuttaa itseäni. Minä olen kieltäytynyt sanomasta niin, koska se ei ole totta", hän sanoo.
Wahlgrenin mukaan lapset eivät ole este: "Esteet ovat ihmisessä itsessään ja ympäröivässä yhteiskunnassa. Lapset voivat auttaa, he voivat pakottaa ihmisen voittamaan ne esteet."
Äitinä Wahlgren toteutti myös omia tarpeitaan: "Yleensä menen yhdentoista aikaan nukkumaan. Ellen mene ulos. Minkä teen pari kertaa viikossa.
"Minun kantapaikkani suljetaan kolmelta. Joskus olen kotona jo ennen sitä."
On nitä kulisseja vaan niin helppo ylläpitää.