Alkionsiirroista plussanneiden vauvaketju vol 2

@atvk87 joo on käyny useammasti. Tyytyväinen oli siihen että imee nyt tuttia hyvin ja imu parantunu. Eilen tuli semmoseen aikaan että ruoka oli just menny nii ei kattonu nielemistä. Tulee maanantaina uudestaan ja nyt ku hengitystuesta päästy nii vierailee useammin että päästään syömisessä alkuun keskustelukäynti meni silleen että mää itkua tihrustaen kerroin koko meidän historian ja tän hetkisen tilanteen. Hetken oli kevyempi olo ku sieltä tuli mutta aika pian alko ahistaan että sieläki piti käydä märisemässä. En ottanu uutta aikaa. Helpompi jotenki vaikka omahoitajille puhua ku ei tartte enstä selittää mikä tytön vointi ja mitä suunnitelmia. Oon nukkunu nyt paremmin ku vaihettiin kämppää ja siellä pimennysverho tytölle ei ainakaan tuosta meningokokista tullu mitää, ja oon tyytyväinen että sen sai ku kaikki infektiot pelottaa kauheesti.

Toivottavasti tuosta valmisteesta ois apua pojan mahalle. Papattimatto nii hassua ku muaki jännittää teidän rota! Kumpa ei hirveitä masuvaivoja tulis.

@MyMa tuskin kellään kävi mielessäkään että poikaa voisit vahingoittaa. Huono vertaus mutta parempaakaan ei oo, mulla meni monestikki samanlailla hermot meidän entisen koiran kanssa. Huono olohan siitä itelle tuli ku nii suuttu. ite pitäisin vielä normaalina, ehkä vähän väsymystä ilmassa vaikka ei siltä tuntuiskaan. Vapaa-ilta tekee varmasti hyvää.

 

Hei pitääkin kokeilla tuota bifibaby plussaa! Kiitti vinkistä @atvk87
Ollut aika kaameat vatsavaivat nyt kolmatta päivää. Mikään ei auta, mun sylissä viihtyy parhaiten, muuten joko huutaa, pieruttelee tai nukkuu yöt ollut ihan hyvät mutta vaikka tänäänkin heräsi hymyilevänä niin muuten melkein koko ajan ollut epätyytyväinen. Ainii raapaisi kyllä itseään silmään mikä nyt enemmän vuotaa ja vähän punoittaa ei ainakaan auta mahaitkuihin huusi kuin syötävä kun raapaisi
Pitäisi myös kokeilla ikenet ettei vaan ole hampaita tulossa kun kuolaa joka päivä jonkin verran.

Mä kyllä pyrin röyhtäyttää joka syötöllä ja joskus välissäkin kun sopiva tilanne tulee. Öisin ei vaan oikein koskaan muista kun unenpöpperössä kääntää kylkeä ja laittaa tissiå suuhun.

Meillä kans päätä käännellään kivojen juttujen perään. Me hymynaamat mitä neuvolasta saa on ihan parhaita kavereita ja eilen oli ihan ihmeissään kun mentiin bussilla ja metrolla ja oli hereillä koko matkan. Osan matkaa pidin sylissäkin jossa katseli silmät ymmyrkäisinä

Niska on kyllä vieläkin aika löysä, mietin ett koskahan pysyis jo jämäkämmin pystyssä koko vauva. Ehkä enemmän vois treenaa tummy time

Aivan ihanaa lukea lisää hyviä uutisia @-dino- ne jotenkin aina omaa päivääkin piristää hurjasti

@MyMa ei tuo mitenkään ”sairaalta” kuulosta vaikka ranteeseen jälki tulikin. Kyllä kolmen vuoden aikana on kaikenlaisia negatiivisiakin tunteita kehkeytynyt itselläkin niin pystyy samastumaan. Parempi se on purkaa pois millä tahansa keinolla kun raivostuminen on huipussaan. Mä valitettavasti joskus vaan rähjään pojalle oon siitä kaikin keinoin yrittänyt päästä eroon ja onnistunutkin jonkin verran. Tuon 3veen kanssa tulee jo aika monimutkaisia tilanteita eteen välillä ett pakko yrittää ottaa chillisti vaikka rajat pitää ollakin. Ja monimutkaisemmaksihan ne vaan menee mitä enemmän ikää tulee. Tsemppiä sulle kovasti sinne, jospa pian helpottaisi!

 

@Mandala voi että, ai teilläkin. Tuleeko kakkaa kumminkin? Saako pieruja paremmin asennolla tai jumpalla?
Ja eikä toi silmäjuttu! onneks naarmut paranee nopee. Koita siihenki ämmää!

En tiiä vielä onko bifibaby hyvä, mut kaikkee voi kokeilla! Ollaan nyt neljä päivää käytetty vasta.
Mä vähä luulen, että meillä on lievää refluksia. Tajusin taas tollasen ähinä- ja levottomuusyön jälkeen, et parhaat ja pisimmät unet nukkuu päivisin koliikkikeinussa tai unipesässä, jonka alla on koko ajan ollut pään päädyssä kova tyyny kohottamassa.
http://refluksilapset.net/index.php/refluksivauvan-hoito/ Aion noudattaa mukaillen jonkun verran näitä ohjeita ja kattoa miten käy. Ainaki nyt nukkuu päikkäreitä hyvin vierashuoneen moottorisängyssä pääty kohotettuna. Pidemmän päälle varmaan parempi ratkaisu kuin nukkua esim siinä keinussa.
Tuntuu, ettei nää pierut oo enää niin iso ongelma, ne jotenki kestää paremmin. Mut pulautus saattaa vaivata ja tulla vasta 3 tuntia syömisen jälkeenkin.
Eilen illalla ei meinannut millään nukkua, huito ja potki vaan ähisten naama punasena, vaikka oli röyhtäytetty syönnin jälkeen.
No sit se vaivaava röyhtäys ja pulautus tuli vasta melkeen tunti myöhemmin, kun nostettiin taas pystympään makuulta. Sit alko heti rentona nukkumaan, kunnes taas tohon samaan ähinään heräsin parin tunnin päästä.
En oo jotenki osannu yhdistää noita oireita aiemmin, ku oon vaan ajatellu, että se on se maha ja ne pierut. Mut nyt ku kattoo taakse päin paria viikkoa ku se pulauttelu ja oksentaminen alko, nii toi sama kuvio on toistunut.
Ollaan kans päivittäin oltu tummy time, vaikka se aina johtaa pulautukseen, ihan sama miten paljon ruokailusta on aikaa. Pitää siinä tosi hyvin päätä, mut pystyasennossa ei vielä. Mikä on harmi, koska ei viihdy enää repussa tai liinassa pää pakattuna, vaan haluais pitää sitä ulkopuolella, eikä vielä osaa -> kantajan täytyy pitää päätä kädellä. Mutta ehkä pian!

@MyMa ei tartte huolestua! Paitsi jos ranne kovin kipeä, niin siitä. Toi kuulostaa just siltä, että on kasaantunut sitä ärsytystä ja se purkautuu. Hyvä ku sait omaa aikaa!

@-dino- jee hyvä että pimennys auttaa uniin! Ja kivaa kuulla, että tutti maistuu ja sehän kans toimii ja harjoittaa typyä.
Kiva kuulla rokoteonnistumisesta!

 

Kakkaa tulee kyllä melkein joka vaippaan pitkin päivää, en jotenkin siihen ole yhdistänyt itkuja. Pieruihin kylläkin, joskus myös meillä kiljahdetaan pierun myötä kivusta. Joo pystyasento täälläkin toimii suuremmalla todennäköisyydellä.
https://www.lastenturva.fi/kotiin/tuote/doomoo-korotustyyny-pieni-easy-rest/5400653404067/
Tämmöistä oon miettinyt mutta kun tämä mimmi aina valuu kaikissa tyyny yms viritelmissä niin ei varmaan uniin olisi apua tuosta ellei laita jalkojen alle jotain. Mutta ei yöksi ole apua sitten jos halutaan kaikki kolme mahtua sänkyyn kunnolla. Nyt ollaan paljon Doomoo imetystyynyyn viritelty eri asentoja sohvalla ollessa ja sängyssä on vaan ihan makuulla mun kainalossa. Helppo siitä vetää toiselle puolelle harson päällä kun vaihtaa tissiä.

Meillä myös puklausta on joskus tosi paljon ja ihan pitkin päivää ettei läheskään aina syömisen yhteydessä. Vanhaa maitoakin puklailee joskus kunnolla, usein sitten mun kaula-aukosta sisään Tänään kun mun vanhemmat toi pojan kotiin niin mutsi itse asiassa mainitsi että kun yhdet kitinät oli ja lopulta miehen sylissä puklasi että sen jälkeen rauhoittui en ole ajatellutkaan sellaista itse, tai kiinnittänyt huomiota aiemmin ainakaan

Tajusin aiemmin ett me syötiin hapankaalikeittoa eilen, että olisiko sillä myös osuutta päivään. Mutta kun pari aiempaakin ollut mahavaivaista päivää niin enpä tiedä. Porukat ihmetteli kun kerroin huutoaamupäivästä kun aina ollut heidän nähden niin leppoisa ja nytkin sitten päivällä kotona ihan jees iltaa odotellessa

Ihanaa oli saada poika kotiin, on taas äänekästä ja hulinaa

 

Heippa kaikille! Löytyisiköhän tälle kiertolaiselle uusi koti täältä, kun pitkän yrityksen jälkeen toteutui haave raskaudesta, mutta samalla jäi foorumikoti edellisessä pitkään yrittänäiden ketjussa, eikä uutta foorumikotia raskausajalle löytynyt. Laskettuun aikaan parisen viikkoa ja poitsua jo täällä odotellaan

Imetys pohdituttaa ja tajusin, että täällähän mä sitä voin kysyä, kun lukaisin ketjun "joutessani" läpi Toivotaan, että imetys lähtee hyvin käyntiin ja se on tavoite. Tosin äidilläni ei maitoa ole riittänyt meille muksuille kolmea kuukautta pidempään. Mietittiin miehen kanssa, että kunhan imetyksessä alkuun pääsisi kokeiltaisiinko jos hän syöttäisi esim. jonkun iltasyötön pullosta lypsettyä maitoa, jolloin saisi itse huilia ja hänkin voisi osallistua touhuun. Infoa etsiessä olen törmännyt lähinnä kielteisiin kommentteihin, ettei missään nimessä pidä opettaa pullolle jne. Onko kokemusta tälläisesta, että osittain rintaa ja harvakseltaan pullosta, vaikka imetys sujuisikin ihan rinnalla? Hyvähän näitä on pohtia, vaikka kohtahan se vasta nähdään millainen kaveri sieltä on tulossa ja mitä huolii ja miten imetys onnistuu

 

Josia mä oon molempien muksujen kanssa tehnyt niin, että käsipumpulla pumppailin samalla toista rintaa kun imetin toisesta, 1-2 kertaa päivässä, en välttis joka päivä, ja osa maidoista pakastettiin minigrip-pussiin siltä varalta, että maitoa tarvittaisiin kotona, kun en ole paikalla. Niinpä pääsin aika pian käymään kaupassa, lenkillä ja muissa satunnaisissa menoissa kun puoliso jäi vauvan kanssa kotiin. Minigrip on helppo sulattaa kuumassa vesihauteessa, vedenkeittimellä vettä ja kahvimukiin tai puurokulhoon, minigip sinne ja kohta se on valmista tuttipulloon kaadettavaksi. Muistaakseni toinen muksuista ei tykännyt sulatetun maidon mausta, mutta jääkaapissa muutaman tunnin ollut maito lämmitettynä kelpasi molemmille ja molemmat oppi juomaan pullosta, tosin meillä kelpasi vain Aventin pullot, mokeiltiin monenmallisia, mutta suostuivat Aventille, toiselle piti muistaakseni isontaa sitä reikää tuttiosasta. Rohkeasti vaan kokeilemaan eri vaihtoehtoja. Meillä oli varalta kotona myös korviketta aina kaapissa, mutta ne taidettiin lopulta heittää roskiin, kun imetys lähti kohtuudella sujumaan. Toista imetin 1 v 7 kk ja toista 2 v 3 kk, molemmat alkoi jossain vaiheessa suosia toista rintaa ja lopulta mentiin vain yhdellä, mutta sekin sujui hyvin ja rinnat on palautuneet ennalleen. Imetys on ihanaa ja minusta alussa tosi vaikeaa, mutta kun sitkeästi yrittää ja etsii itselle sopivat jutut, siitä se lähtee sujumaan. Mulla oli aika kivuliasta imetys alkuun, ekan vauvan kanssa jopa 3 kk ajan aina aika ajoin ja käytin paljon kumia. Siitä peloteltiin, että vauva tottuu siihen, mutta itse en kyllä olis ilman kumia edes jatkanut imetystä, niin paljon se alussa sattui. Luulen, että molemmilla lapsilla olleet liian kireät ylähuulijänteet vaikeuttivat asiaa, mutta molemmilla se jänne oli onneksi sen verran joustava, että imetys lähti lopulta kivusta (ja onneksi kumista) huolimatta sujumaan. Maitoa on riittänyt, vaikka omakin äiti imetti vain 3 kk minua ja maidon loputtua siirtyi korvikkeeseen. Jotkut luovuttaa siinä 2-3 kk kohdalla, kun luulevat, että maito loppuu. Kuitenkin siinä ikävaiheessa monelle vauvalle tulee tankkausvaihe ja myös tyytymättömyyttä syömiseen / rinnalla oloon. Tästä usein tulkitaan, että maito loppuu, mutta kun siinä etsii omalle vauvalle sopivat rytmit, maidontuotanto lisääntyy ja se usein riittää. Mä huomasin ekan muksun kanssa, että just siinä 2-3 kk kohdalla sillä meni herkästi hermot rinnalla jostain syystä, mutta sitten aloin entistä tarkemmin ennakoimaan nälkää ja otin rinnalle jo ennenkuin "hermot" meni vauvalla, niin siitäkin selvittiin. Toinen muksu on luonteeltaan rauhallisempi ja jaksoi odottaa niin ei niitä ongelmia ollut. Huh, tulipa pitkä sepustus, mutta imetys aina jaksaa mua innostaa, nautin siitä tavattomasti molempien lasten kohdalla ja haikein mielin aina lopettelin imetyksen, ekan kohdalla siksi, kun alettiin uutta IVF:aa puuhata ja tokan kohdalla, koska hän oli jo niin "iso" ja selvästi häntä ei enää kiinnostanut tissittely

Opetin muuten puolison steriloimaan pullot (ilmeisesti steriloimissäännötkin on lieventyneet tässä välissä) ja se oli hänen hommaa keitellä ne, koota pumppu ja tuoda minulle kun aloin imettää + hän pesi ja laittoi maidon pakkaseen / jääkaappiin. Niin se oli helpompaa kuin alkaa nälkäisen vauvan kanssa muistella missä pumppu ja osat on, onko puhtaat jne. Lisäksi mulla pumppu tuli hetkessä ihan täyteen ja helppo oli vaan ojentaa se puolisolle ja jatkaa vauvan syöttämistä. Muutenkin suosittelen ehdottomasti tekemään puolison kanssa kaikki hommat alussa yhdessä, jotta hän heti oppii käsittelemään vauvaa ja hoitamaan häntä samalla (omalla) lailla ja luontevasti. Sitten on mukava lähtä jumppaan tai kahville itsekseen, kun ei tarvi miettiä mitenhän se puoliso siellä pärjää vaan voi luottaa siihen, että hän hoitaa hommat. Vauvat kun aistii epävarmuuden ja jos siellä on kauhusta kankea puoliso kotona, niin vauva varmasti huutaa koko illan....

 

@Josia onnea tulevasta vauvasta! Meillä kokemusta tämän toisen kanssa osittaisesta. Saa pulloa ehkä kerran parissa viikossa, ei ole häirinnyt imetystä. Meillä pullosta annetaan korviketta. On mulla pumppu mutta en heru pumpulle mitenkään isoja määriä ja pidän sitä kuitenkin muka jotenkin vaivalloisena, siis pumppaus/pakastus/sulatus yms touhua laiska siis olen mulle on ihan sama mitä sieltä pullosta annetaan. Hän joutui jo synnytyssairaalassa tipahtaneiden verensokerien takia saamaan lisämaitoa pari päivää joten pullo tuli heti alusta tutuksi. Esikoisen kanssa joutui opettelemalla opettelemaan pulloa kun hänellä ei samanlainen alku lisämaidon kanssa. Ei tuttiakaan suostunut syömään kuin ekaa kertaa vasta joskus 4kk iässä. Uskon kyllä että hänen kanssaan se pullon opettelu siinä puolen vuoden iässä osaksi vaikutti imetyksen päättymiseen noin 7kk iässä. Hän alkoi olla tosi hankala rinnalla joten päätettiin yhdessä hänen kanssa päättää se imetystaival ihan hyvillä mielin ja vaihdettiin korvikkeeseen kokonaan. Olisihan sitä varmasti siitäkin saanut imetystä jatkettua jos olisi halunnut nähdä vaivaa mutta en vaan itse jaksanut.

Mietin tuota mainitsemaasi 3kk maidon loppumista. En tietenkään väitä tietäväni mitä tapahtui mutta 3kk iässä(kin) on tiheän imun kautta tyypillisesti. Vauvat syö niin tiuhaan tissiä että kyllä siinä väkisin epäilee maidon riittämistä. Eri asia tietty jos kasvu hidastuu samaan aikaan, silloin pitää tietty asiaan puuttua.

 

Täällä myös yksi, joka ajoittain potee huonoa omaatuntoa palstailun suhteen. Usein juttuja lukiessa tekis mieli kommentoida kaikenlaista, mutta just sillä hetkellä ei ehdi, ja sit tuntuukin että jutut ”vanhenee” eikä kaikille enää jaksa/ehdi/muista kommentoida, ja kynnys kirjoittamiselle vaan kasvaa. Ihan hölmö juttu siis, kun eihän tää nyt niin vakavaa ole että tästä tarttis paineita ottaa! (Pyydän nyt kumminkin taas anteeksi kaikilta, joiden juttuja en tällä kertaa ehdi kommentoida… )

@Mandala ja @atvk87 , kurjaa että teillä on masuvaivoista kärsitty. Meidän poika puklasi myös pienenä paljon ja nukkui mielellään istuvassa asennossa (kaukalossa tai sitterissä). Refluksia välillä epäilin, mutta ei sit koskaan lähdetty asiaa sen tarkemmin selvittelemään, ja iän myötä vaivat pikkuhiljaa hellitti. Suoraa yhteyttä puklailun ja kitinöiden välillä en kyllä ikinä hoksannut. Kokonaan puklailu loppui vasta sitten kun poika lähti kävelemään.

@Mandala hyvä että silmät on jo paremmat, vaikka kurja juttu tuo raapaisu! Mun piti jo aiemmin kirjoitella, että meillähän oli alkukesällä silmätulehdus pojalla, ja sen kyllä huomasi – ensin alaluomi alkoi punoittaa ja turvota, ja sitten sama levisi yläluomeen niin että koko silmä muurautui lähes umpeen. Kuumetta oli myös, rähmimistä ei niinkään. Eli mun kokemukseni mukaan lievät oireet, rähmiminen ym. ei vielä tarkoita mitään vakavampaa. Mutta toki jos alkaa enemmän vaivata niin sitten kantsii ehkä käydä jossain yksityisellä tsekkauttamassa tilanne.

@-dino- onpas ollut ihana lukea teidän edistysaskelista!

@Josia , tervetuloa mukaan kirjoittelemaan! Mä suorastaan kannustan siihen, että välillä antaa vauvalle maitoa pullosta – just siksi että itse pääsee vähän vapaammin liikkumaan kodin ulkopuolella ja samalla mies pääsee enemmän osalliseksi vauvan hoidosta. Meillä oli pullo melkein alusta saakka mukana ja useamman kerran viikossa sitä käytettiin. Me tosin annettiin pääasiassa korviketta (mä en oikein pumpulle herunut ja kyllästyin aika pian yrittämiseen, kun elämä pyöri jo muutenkin tissien ja imetyksen ympärillä), mutta siis aina parempi jos ja kun voi pullosta omaa pumpattua maitoa antaa.
Kyllähän jotkut pelottelee, että vauva voi alkaa hylkiä rintaa jos/kun tottuu juomaan pullosta, mutta meillä ei ainakaan ollut sen suhteen mitään ongelmia (poika oli varsinainen tissitakiainen vaikka pullonkin kelpuutti), ja itse asiassa yleisempää tuntuu olevan se, että vauva ei suostu pullosta juomaan enää myöhemmin, jos ei ole siihen pienestä tottunut. Toki jos tuntuu, että tissittely muuttuu hankalammaksi, niin sitten kannattaa ehkä jättää pullo pois kuvioista vähäksi aikaa. Joka tapauksessa imetykseen usein liittyy kaikenlaisia vaiheita, rintaraivareita sun muuta, joihin kannattaa varautua, mutta useimmilla homma kuitenkin sujuu hyvin pienien alkuhaasteiden jälkeen ja maitoa tulee ihan riittävästi.

@marrasmai onnea 1-vuotiaalle! Kyselit jossain vaiheessa puremisesta, meillä se on kans ollut ongelmana enkä valitettavasti osaa kovin hyviä neuvoja antaa. Me ollaan tietty aina kielletty ja yritetty opastaa koskettamaan sen sijaan hellästi, mutta ei siitä ole paljon apua ollut. On myös kokeiltu olla noteeraamatta koko asiaa, jos kyse onkin huomion hakemisesta. Nyt on ehkä vähän vähentynyt, mutta tietyissä tilanteissa puree edelleen. Aika monet lapset kai jossain vaiheessa puree; osalla se vaihe menee nopeasti ohi ja toisilla sitten jää päälle pidemmäksi aikaa vaikka mitä tekisi.

@MyMa, tutulta kuulostaa teidän tilanne ja sun reaktiosi siihen! Meillä kans alkavaa uhmaa ja kiukuttelua ilmenee päivittäin, ja melkein kaikkeen on vastauksena ”ei”. Kyllähän siinä hermo välillä kiristyy varsinkin silloin kun ei itse keksi mitään järkevää syytä kiukuttelulle. Ja sit tulee tietty kamalan huono omatunto ja paska fiilis itselle. Mut eiköhän nää ole ihan luonnollisia ja jokaiselle äidille/vanhemmalle tuttuja tuntemuksia…
Niin ja kovasti onnea alkionsiirtoon, täällä on peukut pystyssä!

Meillä viimeisimmän hoidon alkiot on nyt käytetty eikä niistä vauvaa saatu. Toisaalta odotuksetkaan ei olleet suuret, joten ei pudottu kovin korkealta. Mies edelleen toivoisi toista lasta, mutta itse ajattelen niin että mun tilanteessani (yritys alkoi vasta nelikymppisenä) jo yhdenkin lapsen saaminen oli suuri lahja ja toinen lapsi olisi sitten jo ylimääräinen bonus.
Poitsun päiväkoti alkaa muutaman viikon päästä ja sitä jo vähän jännäillään. Tosi reipas ja sosiaalinen tyyppi tuo on aina ollut, joten siinä mielessä tulee varmasti pärjäämään ihan hyvin, mutta just noi puremiset sun muut vähän pelottaa. Ja toisaalta myös nukkumiset, meillä kun päivärytmi on aina ollut myöhäinen eikä yrityksistä huolimatta ole saatu sitä paljonkaan aikaistettua. En yhtään tiedä, miten saavat pojan nukahtamaan päikkäreille puoliltapäivin (ja vielä laidattomaan sänkyyn, josta lähtee varmaan heti lipettiin), kun kotona yleensä nukahtaa kahden korvilla…

Roxanne ja pikku touhottaja 1 v. 7 kk

 

@Roxanne oi oi päiväkotielämä sielläkin alkamassa pian! Lähdetkö samana päivänä töihin itse? Millä fiiliksillä töihin palaamassa?
Onko teillä harjoittelua siellä ennen varsinaista alkamista?

Må jännitin silloin syömisten ja päikkärien suhteen aika paljon. Oli just ollut pidempää nirsoilukautta silloin alla ja melkein aina tottunut nukkumaan päikyt kotona niin ettei mitään älytöntä hälyä ympärillä niin olin varma ettei tuu siellä syömään tai nukkumaan tyyliin ikinä. Meillä viikon harjoittelu edelsi varsinaista aloitusta ja olin ihan silmät pyöreinä kun päiväunia harjoiteltiin yhtenä päivänä ja mulle tultiin sinne takahuoneeseen sanomaan että herätellään hänet kohta niin sitten voimme lähteä kotiin. Kysyinkin että ”hän siis nukkui???!”
Olihan ne ekojen viikkojen aamuitkeskelyt vähän inhottavia, mutta silti joka päivä saatiin kuulla että oli ollut mukava päivä vaikka aluksi päivisin jotain pientä itkeskelyä oli ollut aamun lisäksi. On pääsääntöisesti aina syönytkin siellä, joskus enemmän ja joskus vähemmän. Tosin on kyllä yksi pojan kaveri kuka ollut aina tosi nirso syömään ja toista vuotta päiväkodissa ei vieläkään oikein syö oikein mitään siellä. Päikyt meillä on joskus jäänyt välistä kun on ollut kivempi riehua omien kaverien kanssa siellä nukkarissa mutta yleensä kyllä nukkuu.

Uskon että teidän poitsullakin asettuu elämä uomiinsa siellä kun tulee päiväkodin rutiinit tutuiksi. On niin kova hulina pitkin päivää kotiin verrattuna, että uni voi maistua ihan eri tavalla siellä. Meilläkin viikon tauon jälkeen eilen mentiin päiväkotiin niin oli kuulemma nukahtanut heti päiväunille. Ei siis usein näin kuitenkaan meillä.

@marrasmai olitko se sinä kuka joskus mietti pitäiskö ratasistuimeen siirtää kun tyttö oli vielä pieni? Siirryittekö sitten?
Meillä näyttäis olevan takuu-unet vaunukoppaan laitettaessa jäämässä pois niin oon etukäteen jo alkanut miettiä milloin mahdollisesti ehkä ratasistuimen kaivaisi esiin. Onneksi on vielä useimmiten katsellut kopassa tyytyväisenä mutta ei se aina tule näin olemaan. Nythän hän vasta alle 3kk, veljensä siirtyi 4-5kk iässä muistaakseni.

Toinen kehitysloikka taitaa olla käsillä. Viime loikasta tutut iltaraivot tuli taas eilen. Tissiä halusi mutta tissillä kauhea huuto eikä ota kiinni. Sitten tissin suihkuaminen se vasta kauheaa olikin. Samoin jos sekunniksi laski käsistä oli taas aivan kaamea vauvan elämä

 

Ai, johtuuko nää iltaraivarit siitä siis. Oon luullu, että yliväsymys + maha + jotain. Mut toihan on hyvä selitys. Wonder weeksin kalenterissakin näyttäis olevan myrkyisää.
Kolme päivää siis aivan kaameat illat, huutoa, tissi ei käy, nukkuminen ei käy, mikään ei käy.
Eilen oppi pistää kätensä suuhunsa, kohta varmaan imee peukkua.
Ihan hirveesti alkanu kiinnostaa kaikki ympärillä oleva ja sitä paljon kommentoidaan. Ja hymyäkin on jo paljon.

Ilmotin meidät vauvauintiin syyskuussa alkavaan ryhmään.

Meillä ei oo pullosta syöminen vielä sujunut. Ollaan nyt kolme kertaa harjoteltu, viimesin tosin ajoittui iltaan ja sillon oppi kyllä saamaan sieltä maitoa ulos, mut ne valu suupielistä ulos ja siitäkin tuli raivarit ja piti sit siirtyä tissille, missä kans raivarit.
Ite herun pumpulle tosi hyvin, on välillä pakko päästää painetta, kun toinen on alkanu nukkumaan pitempiä päikkyjä. Pakastetun maidon maku vaan kuulemma muuttuu, niin ei olla pakkaseen vielä kajottu, vaan kokeiltu pulloa tuoreella maidolla. Isä siis syöttää, tai yrittää, sillä. Mulla ois ens ma kampaaja, toivon et ennen sitä sais onnistumaan.

Imetyksen tehostamiseen ei oo vinkkejä, muuta kun iholla/rinnalla paljon. Ootko kuullut imetysapulaitteesta?
Toivottavasti onnistutte @Josia!

Kiitti @Mandala tosta kiilatyynyvinkistä, tollasta se fyssari kans näytti ja suositteli, muttei ollu mitään ajatusta, mistä lähtis ettimään. Ollaan nyt nukuttu sängynpääty ylhäällä, eli laitoin mun vartalotyynyn sinne petarin alle ja meillä aikuisilla on yläkroppa vähän ylhäällä ja vauva on käytännössä ~30% kallistuksella kokonaan. Itellä menee rintaranka jumiin, mut ollaan saatu hyviä yöunia, eli olkoon jumissa.

Hauskaa @Roxanne et muitakin, joilla huono omatunto palstan takia löytyy! Meiän ei pitäis ottaa niin vakavasti!
Varmaan haikeaa, kun yks vaihe elämässä tolleen päättyy, osaako sitä lopettaa haaveilemasta silti? Yks on jo kuitenkin enemmän kuin +++++
Päikyn alotukseen on kuitenkin vielä hetki, jos vielä keksitte jotain ennen sitä!

Mitäs @-dino- n porukka?

Meillä perjantaina neuvola tosiaan, ootan kauheesti mittauksia.
Rupee monesta 62 cm yöhaalarista jäämään pituus vajaaksi. Toki vaatteet on tosi eri muotoisia ja kaikki käytettyjä, niin ehkä pesussa kutistuneita, mut silti. Rotaa en odota. Kysyn sit neuvolatädiltä noista tutkimuksista, et onko tietoa mahdollisista sivuvaikutuksista jne. Se pneumokokkirokote ois kyllä tosi hyvä!

Ai niin, piti mainita et kokeiltiin ekaa kertaa yhdyntää. Mut ei onnistunu oikein. Toi välilihan arpi kiristää ihan hirveesti. Muutenkin se tuntuu sellaselta kovalta ja öljytessä oon painellu sitä, niin on sekin epämukavaa. No, ehkä se ajan kanssa.

Poikanen 7 viikkoa + 6 päivää

 

Taitaa olla aika yleistä tuo, että tällä palstalla ei millään jaksa/kerkeä kirjoitella niin paljon ku haluais Ja aika usein jos olis itsellä jotain kysyttävää nii joku pian jo kysyy samaa asiaa. Ja sit voi taas vain keskittyä lukemiseen Aika paljon vanhemmat tuntuu painiskelevan samojen asioiden kanssa.

Tuosta puremisesta. Meilläkin on ruvettu välillä puremaan enkä oikein tiedä miksi. Purraan ja ku huomataan, että se aiheuttaa vanhemmassa reaktion nii sit kikatetaan päälle.. Onneksi ei oo vielä kovin usein purru. Seuraavas vauva lehdes on tulos juttu siitä, pitää lukea se. Ja pojasta on tosi kivaa myös paukutella jollain kovalla esineellä esim. sohvapöytää tai lattiaa niin, että kuuluu mahdollisimman kova ääni Sit huomataan ku vanhempi reagoi ja kikatetaan taas. Olisko sit jonkinlaista huomionhakua ja omien kykyjen testailua..

Meillä oli 1 vuotissynttärit reilu kuukausi sitten. Ne meni ihan kivasti ja niihin aikoihin poika oppi kävelemään. Ny se kävelee jo sujuvasti ja selvästi viime päivinä on ruvennu keskittymään puheen harjotteluun Ei olla ny sairasteltu reiluun pariin kuukauteen, pitääpä koputtaa puuta.. Ja yöt on menny viime aikoina hyvin yhdellä heräämisellä. Imetän vielä ja myös usein öisin vieläkin kerran. Sentään pari yötä tos välis meni ilman yösyömistä, mutta itkun kanssa. Yritän vähitellen lopetella imetystä ja oonkin onnistunu jonkin verran vähentämään kertoja sekä yöltä että päivältä.

Onnittelut kaikille hiljattain vauvan saaneille ja Josialle pian syntyvästä vauvasta

Dinolle kovasti tsemppiä tilanteeseen. Olette olleet kyllä tosi vahvoja. Onneksi asiat ovat kuitenkin jo paranemaan päin ja ihanasti on tullu pieniä, mutta kuitenkin isoja edistysaskeleita

Myma kuten täällä on ollu jo juttua nii normaalilta kuulostaa, että välillä menee pahemminkin hermot. Ikävää, että hampaiden tulo on pienelle noin tuskaista. Toivottavasti pian helpottaa. Ja tsemppiä alkionsiirtoon! Pidetään peukut pystyssä ja teillä on kyllä hyvä tilanne alkioiden suhteen

Roxanne tsemppiä päivähoidon aloitukseen! Eiköhän unirytmi jne. rupea rullaamaan ihan hyvin ainakin alun jälkeen. Mulla jatkuu hoitovapaa vielä ainakin vuoden loppuun. Mut tekis kyllä vielä senkin jälkeen jatkaa sitä, saa nähdä. Pian pitää kyllä jo tehdä päätös ku haku kunnalliseen päivähoitoon on neljä kuukautta ennen. Harmi, ettei viimeisin hedelmöityshoito tuottanu tulosta. Onneksi teillä tosiaan on jo yksi kultakimpale

Mullekin on yhtäkkiä iskeny toisen lapsen kaipuu Hassua ku oon ollu tähän asti melkein varma, että yksi lapsi riittää. Mut ehkä tuo nukkumisen paraneminen ja miehen äskettäinen kesäloma teki tehtävänsä. Ja sama pieni haaveilu on alkanu yhtä aikaa miehelläkin.. Meillä on yks hyvä alkio pakkasessa, ehkä kokeillaan sitä ens vuoden alussa tai keväällä. Ei kuitenkaan oteta suuria paineita onnistumisesta, koska tuo yks lapsikin on jo niin paljon.

Maljakko ja poika 1 v. 1 kk

 

@Josia Tervetuloa, sua kyllä kaipailin tonne alkionsiirrosta plussanneisiin porisemaan mutta ei näkyny tsemppiä kuitenki synnytykseen ja toivottavasti imetys lähtee hyvin käyntiin ihana saada "kotipalstalaisia" tänne enemmänki. Tulipa tästä mieleen että mitäköhän @kiuski kuuluu?

@Roxanne voi siellä alotellaan päivähoitoa harmi että hoidot ei tuottanu tulosta toistamiseen.

Muille nyt vaan yleisesti tsemppiä vauva/lapsiarkeen. Vähän kiirettä täälläki meinaa olla niin nyt ei ehdi kommentoida kaikille

Vkl meni mahavaivoissa ja meillä oli hoitajien kans vähän erimielisyyksiä maitomääristä. No nyt on menny piedemmän pätkän sama määrä ja tytön maha saanut sopeutua. Tänään nostellaan määrää. Puheterapeutti on käyny tekemässä ekat syömisharjotukset. Typy on kyllä ihan ihmeissään ku imemällä saa maitoa tulemaan pullosta joutuu kyllä keskittyä kovasti. Loppuviikosta voidaan ehkä saada itekki harjotella hengityskonetta ei oo tarvittu, happilisää pari kertaa päivässä

Nyt takas sairaalalle ->

 

@atvk87 pysyykö poika valumatta siinä kallistetussa sängyssä? Oon ihan varma että jos meillä kallistaisi niin tyttö löytyis jostain tyyliin jalkopäästä kun ähisee ja vääntelehtii unissaan niin vaikka tyttö äskenkin sohvalla oli imetystyynyn päälle aseteltu toisen tyynyn päällä jalat tuettuna niin kun heräsin vierestä oli valunut jo ihan täysin toiseen asentoon siinä.

Ja siis viimeksi kuin kellon lyömällä kun alkoi eka loikka sovelluksen mukaan alkoi myös ne hullut iltaraivarit. Viimeksi eka ilta oli pahin, helpottui ilta illalta kunnes sitten tulikin se rota. Ja samaan aikaan kun eka loikka tuli, hymyili ekaa kertaa ja myös ikään kuin valo syttyi silmien takana että jotain siellä pään sisällä liikkuu. Joten katsotaan tuleeko uusia juttuja tällä kertaa raivareiden myötä esikoisesta loikat aiheutti vaan lisääntynyttä kitinää. Hän oli muutenkin sellainen kitisijä enemmän kuin tyttö.

Olen puklailuun keksinyt pienen avun meille. Mulla oli jäänyt pojan ajoilta kuolalappu, sellainen vähän rypytetty malli. Hyvin nappaa pienet puklut ettei oo vaatteet aina kaulasta/olkapäiltä märät. Kävin ostamassa H&M kuolalappuja 3kpl paketin lisää.
Meilläkin 62 koosta lahkeet alkaa olemaan joissain vaatteissa lyhyet. Bodyt menee hyvin 62 koossa kyllä vielä.

@Roxanne piti sanoa että harmi ettei onnistunut alkioista onko se nyt ihan sitten lopullisesti päätetty ettette uuteen hoitoon lähde?
Meille tuli eilen dextrasta uusi sopimus alkioiden pakastuksen jatkamiseen. Juteltiin taas miehen kanssa, että ei me kyllä olla valmiita ostamaan uutta autoa (tai siis vaihdetaan kyllä autoa aika tiuhaan mutta pitäis ostaa joku tietty mihin saisi kolme istuinta ), hankkimaan uutta kämppää ja vaikka keskituloisia ollaan niin valmiita siihen kaikkeen kustannukseen mitä kolmesta lapsesta tulis. En ole ikinä nähnyt itseäni suurperheen äitinä eihän mulla olisi mitään vastaa uutta raskautta ja synnytystä mutta ne on aika heppoisia perusteita lähteä leikkiin uudestaan. Niin ja en usko ollenkaan että loput kaksi alkiota olisi elinkelpoisia. Ihan todennäköisyyksien takiakin jo. 5 alkiota siitä toisesta hoidosta saatiin joista eka kemiallinen eli viallinen ja sen jälkeen kaksi lasta. MUTTA katson sitä sopimusta eteisen lipastolla aina ohi mennessä enkä saa allekirjoitettua sitä niin lopullista ja haikeaa kertoa ettei jatketa sopparia.

@maljakko mullakin heräsi noihin aikoihin esikoisen kanssa haave uudesta. Lähinnä just että olisi kaveri sitten omasta takaa kotona jne.
Onnea yksivuotiaasta

 

Mandala luin jostain kerran, että ensimmäisen lapsen ollessa noin 1 vuotta vanhemmilla alkaa usein jonkinlainen herkkyyskausi uudesta vauvasta Meilläkin päätöksessä painaa paljon se, että sisaruksista olis toisilleen seuraa ja luultavasti muutenkin iloa. Varmasti on haikeaa tehdä alkioista lopullinen päätös. Hoidot on ollu kuitenkin niin merkittävä osa elämää jne.

 

Hyvä etten oo ainoo jolla on paineita palstailusta Jospa sit ainakin töihin palattua ehtis vähän enemmän palstailla kun mulla on 45min työmatkat suuntaansa julkisilla

@-dino- Kiva kun saadaan maitomääriä nostettua! Ja pulloakin päässy koikeilemaan toinen, ihanaa!

@maljakko Onnea sinnekin yksivuotiaalle! Mulla olis jo hinku alkaa toista yrittämään, mutta en tiedä miten jaksettais ilman tukiverkkoa kahden lapsen kanssa. Ja ollaan mietitty Suomeen palaamista parin vuoden päästä niin vähän mietityttää sekin että tulisko hirveän raskas muutosta kämpän etsimisineen yms. Ja siis mä rakastan meidän kämppää ja Tukholmaa niin paljon että sydäntä raastaa ajatuskin pois muuttamisesta. Toisaalta kaipaan sukua ja kavereita Suomesta. Huoh, kai tää on se lähtijän osa että aina kaipaa sinne missä ei ole.

Meillä alkaa varmaan imetys olla pikkuhiljaa loppusuoralla. Aamuöisin on tuntunut että tyttö on niin nälkäinen ettei oikein enää saa tarpeeksi rinnasta, ja jää sitten pariksi tunniksi siihen lupsimaan jolloin itse en osaa enää nukkua. Ollaan ruvettu suosiolla antamaan korviketta kun herää ekan kerran siinä 4-5 välillä yleensä, vetää sellaiset 150ml sukkana ja vähän rintaa päälle, jonka jälkeen nukkuu vielä pari tuntia kainalossa. Vähän haikealta tuntuu lopetella vaikka olen jo vähän sitä jo jonkin aikaa miettinytkin. Meillä ei muuten voinut antaa pulloa ekaan 3kk, meni heti tekniikka sekaisin. Mutta tosi yksilöllistähän se on.

 

@Mandala ymmärrän kyllä hyvin ton, että se papereiden allekirjoittaminen sinetöi sen lopullisuuden, vaikka olis päätöksen mielessään jo tehnyt.
Kolme lasta on kyllä ajoneuvon suhteen hankala. Toisaalta iso ikäero tois taas liikkumavaraa siinä, mut iän puolesta se ei taida olla järkevää. Toki ne alkiothan pysyy nuorempina, vaikka ite vanhenee.

Ekana yönä oli liian pystyssä, valui sellasena c:n muotosena kasana mun päälle siitä kerralla jossain vaiheessa yötä. heräsin siihen ja korjasin asennon. Sit loivennettiin kulmaa ja nyt pysyy melko hyvin. Koska se potkiminen öisin jäi pois ton noston myötä.
Vaunuissa on sit tyyny jalkopäässä ja pesässä oon kääntänyt pesän reunan siihen jalkojen alle, nii et pesä on vähä P-muotonen.
Meillä ei kuolalappu toimi, kun ne puklut tulee aina kaaressa tai sit just sylissä tissien väliin tai olkapäälle. Mulla on niitä kyllä kans tosi monta, vähä niin ku asusteiksi ajattelin, mut eipä oo tullu käytettyä.

@marrasmai onhan toi iso päätös! Muuttaa vai jäädä... Ruotsi on kyllä ihan mahtava maa, asuin tosiaan nuorempana siellä Lundin tienoilla ja mä kyllä tykkäsin Skånesta! (joskus mainitsit et vihaat niiden mongerrusta)
Mut tukiverkko ja ystävät/sukulaiset on ihan oma lukunsa.
Toisaalta kaikkien todennäkösyyksien valossa teillä olis paljon helpompi alku pikkukakkosen kanssa.

Kiva @-dino- et ehdit päivittämään! Hyvältä kuulostaa.

Pullosta vielä, meillä on Medelan Alma-syöttöratkaisu ja siinä on idea, ettei maitoa tuu, jos vauva ei työskentele samanlailla kuin tissillä. Ei pitäis sekottaa imuja tai aiheuttaa rinnan torjumista. Se miten sen saa toimimaan, ei sit ollukaan ihan niin helppoa. ehkä pikkuhiljaa.

 

Kävin jo viimeviikolla kirjottelee mut mun puhelin meinaa vedellä viimeisiä niin meni hermo niin pahasti tökkivään kirjoitukseen et jäi kirjottamatta loppuun..

Allekirjotan myös ton et nyt taas on hyvin vaikee/outoo ottaa kantaa vanhoihin teksteihin niin kirjottelen tälleen ympäri pyöreesti ja se et käy lukee ha tekus mieli kommentoida yms mut sit se jää..

Isäntä tosiaan sinne inttii lähti viime maanantaina (opiskelut/työt yms lykkäs siis tänne asti aloitusta) ja palas takasi perjantaina. ei ollu hänestä sinne kun pieni tyttö kotona, katellaan jos vähän myöhemmin sit uudelleen tai sit sivariin.

Maidonluovutuksesta, en lähtenyt siihen ÄM-keskuksen suosityksesta, täältä meiltä on keräyspiste lopetettu joten olis sit putäny joka viikko sen 3kertaa ajaltaa 40km et ois saanu maidot vietyä. Ja on ruvennu tasaantumaan maidon tulo, vuelä öisin joutuu punppailee mut päivisin vähempi oon ellei oo ollu menoa jonnekkin.

Pulloa oon opettanu ihan just sillä "jos jotain sattuu"-mentaliteetillä niin on muilla sit helpompaa tytön kanssa kun pullosta syö. Ja toki sekin että itelle vähän huilia kun isäntäkin voi syötellä. Korviketta oon muutaman kerran antanut, muuten menty pumpatulla maidolla.

Maha on kipuillu nyt tytöllä ja aloitin cuplatonin joka on auttanut mahavaivoihin. Vaihdoin myös d-vitamiinin toiseen merkkiin mutta se ei yksin auttanut. Mite muuten annatte vitamiinit?

En tiiä alkoko mulla menkat (ällövaro!) jälkivuoto oli pari pv poissa ja nyt sut taas kirkasta verra ja hyytymiä. Aiemmin oli vaan tosi limasta vaaleanpunaaista/vähä veristä vuotoa..

Muuten täällä menee oikein mallikkaasti, kiltti tyttö, syö ja nukkuu hyvin. "Höpöttelee" vähän ja hymyilee jonkin verran jo myös. Niin ihanaa eilen pyykkejä narulle laittaessa mietin et pitääkö mun tosiaan "tyytyä" tähän yhteen nyyttiin vaan jos kuitenkin kokeilis sisarusta, mut sa nyt nähdä mitä aika tuo

Ehkäsyä mietin.. Aluksi olin sitä mieltä etten ota mitään koska hormoneja on tässä aika paljon viime vuosina kroppaan tullut jo työnnettyä, mut toisaalta pillerit kiinnostas helppoudellaan.

Huhhuh tulipas tekstiä

Love ja typy melkein 4vko

 

@love- lusikalla! Vitamiinit siis, ja cuplatonit yms antanut myös.
Ja voi että miten liikkis sun mies kun ei pystynyt jäämään sinne tytön takia teillä kuulostaa elämä leppoisalta
Saanko kysyä miks joudut yölläkin pumppaamaan? Pumppaatko imeytysten yhteydessä?
Toi ”tyytyminen” on tuttu fiilis. Kun nämä vauvat tuppaa olemaan niin ihania ja omia persoonia niin olisi kieltämättä ihana ajatus nähdä minkälaisia sisaruksia voisi jäljellä olevista alkioista saada, miten söpöjä pikku tuhisijoita mutta kuitenkin ikä (ens kuussa 40 ohhoh minne nämä vuodet on mennyt ) ja edellä mainitut seikat niin ei kyllä enää meille, vaikka inhottavaa onkin ajatella heittävänsä alkiot pois

Mulla jälkivuoto tyrehtyi nyt parin viikon päästä ja muutaman taukopäivän jälkee tuli lisää. Mutta tyrehtyi sitten taas.
Itse oon taas miettinyt kun tullut pari päivää venyvää limaa, että voisinko ovuloida jo no sen näkee sitten jos menkat alkaa. Viimeksi tais alkaa 5-6kk iässä muistaakseni.

@atvk87 hmmm aloin miettimään ett pitäisköhän sitä yrittää säätää meilläkin sitä sänkyä ett sais tytön korotettua jotenkin. Viime pari yötä ähissyt taas enemmän ja tiheämmin. Ei mitenkään kitise tai itke mutta kyllä se ähinä herättää myös. Kiva jos teillä toiminut korotus

Me ei olla vieläkään harrastettu seksiä. Siis oli tosi pitkä tauko jo raskaana ja nyt ei vaan oo löytynyt aikaa muka no aika iltavirkku tyttö ollut viime aikoina ja nukahtaa ehkä vasta klo 22 aikaan yöunille niin ollut aina sängyssä myös itse silloin. Ei oikein tiedä missä sitä sitten edes kun olkkari on makkarin lisäksi ainoa vaihtoehto mutta jos esikoinen herää ja tulee huoneestaan niin siitä huoneesta tulee suoraan olkkariin, joten ei ei ei
Onneksi ollut taas pirteä iloinen itsensä. Höpöttelee kovasti välillä, en kestä

 

@love- mullaki oli jälkivuodon loppuvaiheilla tauko ja sit tuli verisempää vuotoa taas. Itekki luulin että menkat alko mutta ei ne tainnu ollakkaan. Toivottavasti sullaki loppuis jo ihana ku mies tuli takas kotiin kukapa sitä ei haluais vauvansa kasvua olla seuraamassa

@Mandala vaikeita asioita noi alkioiden kohtalosta päättäminen. Toisaalta kova työ niiden eteen nähty että ei haluais kyllä roskiinkaan heittää mutta toisaalta jos teidän perhe tuntuu täydelliseltä nyt..

Me on kuulkaa käyty ulkona

 

@Mandala mut jos ne alkiot antaa tieteen käyttöön, niin niistä on hyötyä kaikille! Mä ainakin ajattelen niin.
Kyl kai ne kuivat kaudet liittyy oleellisesti pikkulapsiarkeen, kun ei oo aikaa eikä paikkaa helposti ja ei se muutenkaan oo ekana mielessä. Mut ei siitäkään kannata huonoa omatuntoa potea!

Meillä joo auttaa se korotus, yöt on ihan erilaisia nyt. Harmi kun en keksiny aiemmin! Kakkaa on kans tullu hyvin useamman päivän ja kitinät on vähentyneet. Tajusin sen äsken, kun meille tuli sähkömies ja kyseli et miten on menny.
Pystyasento hyödyttää taas takaisinvirtaukseen ja helpottaa niitä oireita, pukluja on saanu vähennettyä. Tai mistä tietää, jos ne ois itestäänkin vähentyny? Toisaalta nyt ollaan käytetty viikko bifibabya, mitkä krediitit sille voi antaa? Ei oikein tiedä, mikä toimii nyt kaikista muutoksista, mutta jotain on tapahtunu parempaan suuntaan!
Kauheen äänekäs poika täällä ja välillä herpaantuu tissiltäkin tuijottamaan jotain ja kommentoimaan sitä.
Tänään oli hankala aamu ja aamupäivä, kun ei meinannut millään nukahtaa päikkäreille ja meni jo "yli" ja sit oli entistä vaikeempaa. Nyt sain just nukutettua tokaa kertaa tänään tohon keinuun. Se on kyl hyvä ollu kans, vaikkei enää sellasesta itkusta rauhoita, mut just päikkäreille ja "pois käsistä". Koiratkaan ei uskalla lähestyä keinua, niin siihen uskaltaa jättää jos käy vaikka vessassa, eikä oo näkemässä.

Kauheesti joutuu pieniä vaatteita jo laittaa pois. Jotenki surullista, ku monta lempparia jo menny pieneks. Uusia yöpukuja pitäis hommata, jostain syystä ei oo yhtään 68-kokosta!
Nyt on kyllä tosi hyvin alkanu jo tunnistaa, et millasista vaatteista tykkää ja mitä on helppo pukea. Ne kirjekuorikaulusbodyt jää laatikkoon, samoin kapeavyötärönauhaiset housut.

Tajusin myös, että tarttis siirtyä kolmosen vaippoihin. Alkaa olla vähä pieniä kakkoset. Vaihdan kyllä yösyötön yhteydessä vaipan, et falskaamaan ei oo vielä päässyt.

@love- ihanaa, että teiän iskä tuli takas kotiin! Eihän tossa mitään järkeä ollutkaan!

@-dino- vautsi! Mahtavaa edistystä! tuntuu varmaan hyvältä päästä typyn kanssa sairaalasta pihalle ihan kahdestaan.

Poika tänään 8 viikkoa

 

@atvk87 ei me sentään kahdestaan oltu hoitaja imun ja happipullon kaa mukana. Ja isä tietty

 

@Tupsuli @Mandala @Roxanne Kiitos teille kovasti kannustuksesta ja sain kirjoituksistanne tosi hyviä vinkkejä! Täytyykin oikeesti ottaa tuo mies kyllä kaikkiin hommiin heti alussa, niin opetellaan yhdessä ne pumppaukset ja pakastukset.
Neuvolassa oli hieman nihkeää suhtautumista tuohon pulloon, kun kysyin, vaikka toki terkka sanoi, että itse päätetään. Imetysvalmennuksessa taas meinasin pudota penkiltä, kun kertoivat, että joku asetus tai pykälä kieltää heitä kertomasta korvikkeista ja siitä touhusta, mutta että oma terkka kyllä sit neuvoo ja auttaa. Olin kyllä aika pöllämystynyt, että mitä ihmettä..

@-dino- Joo, ei jotenkin napannut, kun piti samalla pitkään sulatella, että vauva!? meillekö?? - fiiliksiä. Ja pelätä, että joku ottaa hänet meiltä pois. Nyt innolla häntä odotetaan, että tavataan Kyllä mietin tätäkin ketjua lukiessa, että kova taival annettu teillekin, mutta äärettömän hyvin olette jaksaneet ja kiva, että oot jaksanut kirjoitella, sekin varmasti antaa voimaa päiviin.

 

Kiitos @Mandala ja muut kokemuksista ja tsempeistä päiväkodin aloitukseen! Meillähän on sillai helppo tilanne, että mun työt alkaa vasta syyskuun puolella (työnantajan toiveesta pidän vanhat kertyneet lomat pois ennen töihinpaluuta), joten ehditään kyllä kaikessa rauhassa tutustua päiväkotiin ja tehdä alkuun lyhyttä päivää. Ja juu, eiköhän se oikea unirytmi ja muutkin rutiinit sieltä pikkuhiljaa löydy kun tositoimiin päästään! Itse töihinpaluuta en ole edes miettinyt vielä kovin paljon, mut eiköhän sekin kohta jysähdä tajuntaan… Ehkä vähän ristiriitaiset fiilikset sen suhteen (tai lähinnä mietityttää, miten arki lähtee sit rullaamaan ja jääkö enää tarpeeksi aikaa omille jutuille ja harrastuksille), vaikka muuten kyllä tuntuu että nyt on ihan hyvä hetki tälle elämänmuutokselle.

Hoidoista vielä: ei se periaatteessa poissuljettu vaihtoehto olis jatkaa, mies ainakin olis siihen valmis milloin vaan. Itse vaan mietin, paljonko järkeä on pistää taas likoon tuhansia euroja (mähän en enää saa edes lääkkeistä Kela-korvauksia), kun onnistumisen todennäköisyys on varmaan jo alle 10 %. Mutta voi olla, että käyn vielä oman tutun lääkärin pakeilla asiaa pohtimassa… Ja siis ymmärrän paremmin kuin hyvin tuon @Mandala että on vaikeaa ja haikeaa tehdä lopullista päätöstä alkioiden kohtalosta.

@maljakko onnea sinnekin 1-vuotiaalle! Ja joo, usein varmaan just toi 1 vuoden rajapyykki on sellainen, että sit alkaa monien mieleen hiipiä ajatus toisesta lapsesta – ehkä siksi kun elämä monesti helpottuu ja pahimmat vauva-ajan univajeet sun muut alkaa unohtua. Juuri tuo halu antaa sisarus esikoiselle on meilläkin tärkein syy, miksi ei vieläkään ole osattu laittaa lopullista pistettä yritykselle.

@atvk87, toivottavasti teillä alkaa pullottelut sujua, se helpottaa kyllä kovasti elämää! Yhdynnöistä piti mainita, et mullakin tuntui alkuun aika kivuliaalta tai ainakin epämiellyttävältä. Ja sit aika pitkäänkin (muutama kuukausi?) meni niin, että aina yhdynnän jälkeen oli sellainen kumma paineen tunne alapäässä jonkin aikaa. Mutta sitten vaan yksi päivä huomasin, ettei sitä tunnetta enää tullutkaan! Joten kyllä ne paikat siellä pikkuhiljaa paranee, mutta voi tosiaan viedä kuukausia ennen kuin on ihan ennalleen palautunut.

@love- harmi juttu toi inttikeissi, tai siis ettei mies oo ehtinyt sitä aiemmin hoitaa alta pois. Ymmärrän kyllä hyvin, ettei halua olla pienen vauvan luota pois, ja olishan se sullekin rankkaa hoitaa lasta yksin. Mut toivottavasti keksitte jonkun hyvän ratkaisun jatkoa ajatellen! Vitskujen anto on varmaan helpointa just pienellä lusikalla. Meillä kun oli käytössä sellainen D-vitamiini jota tarvittiin vain 1 tippa päivässä, niin usein tipautin sen vaan tutin päälle ja tökkäsin suuhun.

@-dino- ihanaa että ootte päässeet ulkoilemaan pienen kanssa, iso etappi sekin!

 

@Mandala Välillä joudun pumppailee tuota "heikompaa" tissiä kun en yöllä jaksa taprlla tytön kanssa otteen löytymisestä niin tulee sit suosittua helppoa tissiä sit meinaa aina liikaa täyttyy pitää toi lusikka ottaa testiin! Nyt oon vaan suuhun suoraan tiputtanu vois ehkä onnistua lusikalla ilman huutoa.
En oo ees ajatellut tuota imetyksen yhteydessä pumppaamista... Kotona tulee imetettyä kyljellään sängyssä että saa jäädä sit neiti nukkumaan, on lepohetki samalla mulle ja yleensä tulee luettua sit siinä samalla.
Varmasti tuntuu ikävältä ajatus et heittäs alkiot roskiin jos sit tosiaan tutkimuksiin? Me ei olla viel puhuttu et kokeillaanko viel ne pakkasessa olevat, mut ivf en enää lähe udelleen tekee.
Meilläkin raskausaikana oli loppu aika ilman seksiä, ei vaan voinut ajatellakkaan kun oli niin tukala olo muutenkin. Ja nytkin kun vuotaa nii ei oikein miellytä. Mut ei tosiaan pidä ahdistua siitä ja tuntee pahaa oloa, semmosta se välillä on ja kyl sitä aikaa jossakin välin sit taas löytyy


@-dino- Ihania uutisia siellä! Ulkoilemana jo oli varmasti superia!
Mie kans toivon et tää vuotelu loppus jo...

@atvk87 Hyvä et kohoasento on auttanu! Ja ikävää et tänään sit ikku kiukkua. Meillä neiti harrastaa sitä et väsyttäö mut ei voi nukkua ja sut kiukuttaa. Väkisin yrittää pysyä hereillä aina välillä. Teillä on hyvin siis kasvettu jos vaatteita joutuu jo pois käytöstä!

@Josia Sen varmaan on sama pykälä mikä estää mainostamasta myös.. Ei rintapumppujakaan löydy googlamalla peruskauppojen valikoimista.
Oon nuuten ite pakastanu maidot jääpalapusseihin! Mulle ollu jotenkin helponpi kuin minigripit.

@Roxanne Varmasti jännää palailla taas sitten töihin kun sen aika tulee. Eiköhän arkikin lähde siitä lutviutumaan sitten omalla painollaan!

 

@love- siinä imetyksen yhteydessä pumppaamisesta (helpoin kai vauvan jälkeen jatkaa pumpaten, jos ei vauvan syödessä pumppaaminen oo niin kätevää) idea taitaa vaan olla se, ettei tuu tilattua liikaa maitoa. Vauva yleensä itse tietää mikä on sopiva määrä maidon tilausta hänen tarpeisiinsa. Mutta sulla vähän eri kun on toi ”toispuoleisuus” tississä. Varmaan just sulle sitten sopii se, että itse pitää toisen tissin maidon tilausta yllä jos vauva ei siitä syö yhtä usein kuin toisesta tissistä.

Ja joo siis roskikseen heittämisen vaihtoehto on antaa alkiot ”klinikan laadun tarkkailuun”, eli ei niin rankka vaihtoehto kuin roskis.

@Roxanne tosi kätevää toi, ettet aloita töitä samaan aikaan kuin päiväkoti alkaa poika on varmasti tottunut ihan hyvin jo menoon siinä vaiheessa kun sä menet töihin, varmaan mukavampi itellekin sitten töihin lähtö.

@-dino- ihanaa kun ootte päässyt ulos! Onko teillä omat vaunut vai sairaalan? Oli miten oli niin tosi mahtavaa, että pääsette tekemään ns normaaleja vauvajuttujakin. Vaikka nyt teillä sattui olemaan kamppeiden kanssa messissä