~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

En osaa vielä oikein kommentoida muille, vaikka oonkin lueskellu tätä ketjua jo jonkun verran. Mutta kyllä on monipuolista oiretta ja oireettomuutta täällä. Kovasti myötäelän kaikkien mukana, ja pidän peukkuja että pahoinvoinnit helpottaisi kaikilla.

Omaa napaa sen verran, että kyllä me oltiin ihmeissämme, kun ensin vuosi sitten kuultiin että ei oo simppoja spermassa, ja sitten seuraavaan hengenvetoon sanottiin, että koska verikokeitten perusteella kuitenkin näyttäis että tuotantoa voisi olla, niin voisi tehdä kivesbiopsian
Sillon tuli ensin itku, että tässä tää nyt oli, että ei meillä oo mitään mahdollisuuksia saada omaa lasta... Mutta sitten pikku hiljaa alkoi kasvamaan sellainen pieni toivo, että jos kuitenkin Ja muistan varmaan aina kuinka onnelliselta mun mies näytti kun tuli leikkauksesta ja hymyili unisena kuin se kuuluisa Hangon keksi ja sano, että kavereita löyty

Vähän jännitä alkaako pahoinvointi kohta puoleen, kun mie oon tähän asti syöny refluksilääkkeitä, mutta tänään ivf-hoitsu kielsi ne multa Haen huomenna Losecia, mutta en tiiä riittääkö tähänmun jo olemassa olevaan happovaivaan, kun siihen lisätään vielä tämä raskauskin

 

En tiedä, onko tämä mun jännittäminen oikeasti enää normaalia. Mä yritän keksiä tekemistä, katsoa ohjelmia, puuhailla lapsen kanssa ja silti olen kuin halvaantunut. Olen melkein satavarma,että huominen ultra tuo huonoja uutisia. Mun säkä, mun osa on olla aina se, jolle sattuu ja tapahtuu. Mulla on aina paska mäihä, toisaalta tää asia ei koskekaan vaan mua, vaan myös mun miestäni, joten häviävän pieni mahis on, että kaikki olisikin hyvin. En tiedä, onko tää hyvin pitkälle jalostunutta itsesuojelua vai mitä helvet*iä, mutta edellinen raskaus ja sitä seurannut kkm ovat syöpyneet niin syvälle muhun, etten osaa ajatella muutakuin pahinta. En tiedä, mitä teen jos lääkäri sanoo, ettei täällä mitään ole/ei ole sykettä enää..

Täs matkan varrella, aina punktioon mennessä ja siitä eteenpäin, on ollut kaikenlaisia merkkejä, johon taikauskoinen uskoo ja ottaa ne viestinä siitä, että kaikki menee hyvin. Esimerkkinä meidät ohittanut auto (matkalla punktioon), rekkari alkoi IVF- , eka onnistunut koeputkiraskaus oli mun ja mieheni syntymävuonna, alkionsiirto oli mun syntymäpäivänäni..

Verenvuodosta huolimatta raskaus jatkui hienosti ja hcg nousi, mukaan tuli oksetus jne. Nyt olen ollut pientä hetkellistä kuvotusta lukuunottamatta käytännössä oireeton, mikä ei ainakaan paranna mieltä. En pidä itsestäni tällaisena, vainoharhaisena zombiena. Seuraava stressi onkin, jos kohdussa kaikki on hyvin, lugejen lopettaminen. Esikoista odottaessa oli niin helppoa, kaikki vaan meni painollaan,,eikä turhia mietitty eikä googleteltu.

 

Hyvää huomenta! Vielä oli pakko testailla aamulla kun kaapissa oli pc
En tiiä kauanko jatkan että uskon
Tässä teillekin kuva saastetta.
http://aijaa.com/C9ZOZR

 

Aamupala numero 1 päättyi kahden lusikallisen jälkeen komeassa kiirreessä pyttyyn. Eli täällä päästy myös pahoinvoivien kerhoon. Toivon mukaan tätä ei oo ohjelmassa joka aamu. Toivon mukaan työpäivä menee ilman mitään okdentamista, koko vaatetus meni vaihtoon ja silti tuntuu vielä et haisen pahalle.

 

Ihanan vahva viiva flow^!

 

Flow jossain vaiheessa se testailujen voi hämää kun hCG:ta on suuria määriä elimistössä, nuo kotitestit voi mennä vähän sekaisin. Ymmärrän testailun kyllä enemmän kuin hyvin koska onhan se aika uskomaton juttu ja haluaa vaan todistaa sen uudestaan ja uudestaan

Kiisuli toivottavasti ei refluksi iske pahasti kun et saa omia lääkkeitä syödä. Mun miehellä on refluksitauti eikä kyllä pysty olemaan päivääkään oikeasti ilman Somac:a. Hurjaa jos ei mitään kunnon lääkettä ole mitä voisi raskauden aikana syödä

Hipsu toivottavasti sait nukuttua edes jonkin verran ultraa odottaessa!
Sun ja Bridgen ultrakuulumisia odotellaan täällä peukut pystyssä!
Ai niin olikos kop kop:llakin ultra tänään? Tsempit sinne myös!

Mulla meinas jotenkin yöunet olla tulematta kun mietin kaikkea. Kaverin kanssa puhuttiin äitiysloman kestosta yms siihe liittyvästä ja tuli puhetta rahastakin. Hän mainitsi siitä kotihoidontuesta myös. Siis onko oikeasti ne summat niin älyttömän pieniä mitä kuussa saa ja niistä vielä verot???? Siis jotain tyyliin reilu 500eur miinus verot. Miten sellaisella rahalla elää??? Meillä on vielä ihan älyttömän halpa vuokra verrattuna sijaintiin ja markkinoihin mutta tuollaisella summalla saan maksettua oman vuokraosuuden ja käteen jää vajaa huntti. Jos ei oikeasti sen enempää rahaa mistään tule niin mä oon kyllä järkyttynyt, koska en mä halua kiirehtiä töihin takaisin vaan rahan takia. Varsinkin jos on ainoa lapsi niin ei sitä vauva-aikaa takaisin saa jos sen lapsen tunget tarhaan että voit mennä ansaitsemaan rahaa ei tulis mieleenkään vauva-aikana sitten hankkia uutta kämppää koska ei siihen sitten ole yksinkertaisesti varaa, enkä voisi kuvitella että mies joutuu kaiken maksamaan yksin.
Joo oon kyllä tosi ajoissa näiden kelojen kanssa mutta parempi kai järkyttyä etukäteen kun sitten joskus jos se aika koittaa..

12+5

 

Hipsunpöpsy, tänäänkös se ultra onkin kovasti tsemppiä sinne ja toivottavasti kaikki on hyvin ja saat vähän hengähtää

Mandala, Minä en niitä summia tarkalleen tiedä, mutta olen kuullut että se on tosi pieni... En minäkää aijo kiirehtiä töihin, pitää varmaan sitten miehen palkalla elellä

Mulla on nyt ruvennut tulemaan kaikenlaisia vatsakipuja. Repäisykipuja on selvästi enemmän. Eilen illalla vihlo välillä kovasti mahaan, sillain yht äkkiä aina tuikkas kovaa jonnekkin kohdun seudulle. Onkohan kasvukipuja vai mitä, sanoin miehellekkin että mistäs sen tietää mikä on normaalia No neuvola maanantaina niin pitää kysyä siellä. Kivut ei vaan mene ohi kuin makoilemalla tai istumalla.

 

Huonoja ultrauutisia. Sikiö 5 viikon näköinen, pitäisi olla 7+2. Ei sydänmenlyöntejä. Onko mitään mahdollisuuksia?

 

Voi ei Bridge! Googlettelin muutama viikko sitten tuota samaa omissa peloissani. Ilmeisesti on ihan mahdollista että kaikki on kuitenkin hyvin. Löysin sekä positiivisia lopputuloksia sekä sitten ei niin sellaisia...

Saitko ajan kontrolliin?

Voi, toivotaan ja uskotaan, että kaikki on kuitenkin hyvin! Voimahalaus täältä!

 

Bridge voi hitto.. Täällähän Peppermintin maha-asukki oli jäljessä viikkoja ja kasvukäyrää muistaakseni,mutta oli sitten ottanut kiinni nt-ultraan mennessä.
Toivon kyllä ihan älyttömästi että ei olisi se pahin kyseessä sulla. Voimia piinaan!!

 

Huonoja uutisia. Tuulimuna. Huomenna tyhjäämään. Its my life.

 

Olihan paska päivä, 13. perjantai, ultriin mulla ja Hipsulla. Oon pahoillaan Hipsu.

 

Ruskuaispussi näkyi, muttei alkiota, saati sitten sydäntä.
Ehkä vielä mahdollisuus, voisitteko rukoilla mun puolesta.
Seur ultra 25. päivä, tulee olemaan piiitkääät päivät.

 

Voi Hipsu! Pahoittelut ja voimia!

 

Pahoittelut hipsunpöpsy! ! Voimia sinulle *halaus*

Voi bridge,toivotaan että tilanne muuttuisi vielä.

 

Mulla sama. Ruskuaispussi oli muttei muuta. Joku millin mittainen siellä kellui ja sykkeestä ei tietoakaan. Mifegyne otettu ja huomenaamulla lääkkeelliseen tyhjennykseen osastolle. SYNNYTTÄNEIDEN osastolle.

 

Erikoista, että heti päättivät tyhjentää Hipsu. Mulle ei edes ehdottanut, sanoi vain, että mene päivystykseen, jos alkaa vuotamaan. Olivat kyllä empaattisia, kun itkin siellä, siitä pisteet.

 

Voi paska mikä perjantai 13.

Aivan karseaa joutua synnyttäneiden osastolla tuollaisen asian tiimoilta ei mitään järkeä..

Bridge toivotaan että seuraava ultra on paljon parempi.

Voimia molemmille <3

 

Voi ei Hipsu ja Bridge. Pahoittelut ja voimia kummallekin. Ja halauksia.

 

Se oli ihan selvä peli. Rv oli 7+4 joten reipas syke olisi pitänyt näkyä. Alkionkin olisi pitänyt olla"vähän" isompi kuin 1mm

 

Paljon voimia huomiseen!

 

Nyt kyllä pääsi kunnon myötätuntoitku. Kelle tahansa huonot ultrauutiset voi olla musertavia, mutta lapsettomuudesta kärsineille lapsettomuushoitoja kestäneille se on paljon kamalampi asia.

Hipsulle halaus ja paljon voimia koitokseen.

Bridgelle toivotaan vielä ihmettä.

 

Voi ei mitä uutisia täällä perjantai 13.
Pahottelut Bridge, ois niin kiva kun tääl ois joku muukin yksin odottaja.. toivotaan vielä käännettä parempaan (kävihän niin Peppermintilläkin), mutta ehkä on myös syytä varautua sihen pahimpaankin
Kovasti jaksamisia tuleviin päiviin Hipsunpöpsy, ja törkeetä kyllä mille osastolle on sut laittamassa, oikeesti..?!
Nää menetykset varsinkin hoitojen jäljiltä on vaan niin väärin ettei mitään rajaa...

Itelläkkään ei mikään paras fiilis oo ollu tänään, nukuin todella huonosti reisikipujen takia, sitten heräsin liian myöhään enkä viitsiny enää lähtee kauheella kiireellä neuvolaan vaikka pari päivää taas menny vaimeemmilla liikkeillä. Kyllä sitä vaan heti pahimmat pelot puskee mieleen kun ei oo täysin varma onko tuntenu tai nähny liikkeitä. Aamusin eka ajatus herätessä edelleen on että onkohan se vielä hengissä...ja tunnustelee mahaa. No jospa niitä liikkeitä taas enempi tuntuis viikonloppuna.
Siivosin jotain viimesimpiä ristikkolehtiä pois pöydältä, mitä aina yhdessä mieskaverin kans tehtiin.. tai EX-mieskaverin (ei haluis käyttää tätä sanaa).. itkeskellessä taas menny kaikkia pelkoja ym. ankeeta yksinäisyyttä, ja sit vielä tänaamun kuulumiset täällä. Vaikka mitä mä nyt tässä ruikutan kun joillekin oikeesti tullu niitä pahimpia uutisia tänään

Mutta onhan hyvääkin sentään tapahtunu, tervetuloa Kiisuli80 ja onnea hienosta hcg-lukemasta!
Mulla on muuten kans joskus öisin sitä refluksia ja herään mahakipuun, siihen oon ottanu Balancid Novumia tai sit ihan teelusikallisen soodaa vesilasilliseen sekotettuna (selvittäny tietysti et nää sopii nytkin), ja usein vielä hörppy piimää päälle nämä ainakin sen verran auttaa että saa nukuttua loppuyön.

 

Voi ei mitä uutisia mä oon tosi pahoillaan... paljon voimia molemmille. On niin väärin joutuu tollasta kokemaan..

 

jo on todellakin ollut perjantai 13. päivä nimensä veroinen täällä Kovasti toivon molemmille voimia eteenpäin, niin Hipsunpöpsylle huomiseen kuin Bridgelle epätietoisuudessa elämiseen...