~*~ alkionsiirroista plussanneet ~*~

No, soitin nyt naikkarin päivystykseen ihan omaa mieltä rauhoittaakseni (mieheltä salaa, koska se alkaa jo hermostua näihin mun hermoiluihin ) ja kyllä se rauhoittikin. Lapsiveden tihkuminen näillä viikoilla on kuulemma erittäin harvinaista ja sille on aina joku syy. Ja mullahan nyt on tulehdukset ja muut epänormaaliudet sulkettu laskuista, joten mitään syytä ei pitäis olla. Jos taas lapsivedet menis kokonaan (mikä on myös erittäin harvinaista) niin sitä ei vois olla huomaamatta eikä siinä tilanteessa olis myöskään mitään tehtävissä, kun viikkoja on näin vähän. Emättimestä myös tulee kuulemma kaikenlaista eritettä, ei pelkästään valkovuotoa, pitkin raskautta, ja lähes 100 % varmuudella mulla on kyse jostain tällaisesta.

Siltä se itsestäkin tuntuu, mutta kun jonkun pelon saa päähänsä niin siitä on vaikea päästä irti. Onneks on tää palsta, koska mua itse asiassa rauhoitti jo se, että olin saanut tämän hyvin irrationaalisen pelkoni kirjoitettua ylös .

Vauva polskii ja kaikki on hyvin.

Kesis 21+2

PS. Vilkaisin muuten tuota listaa ja huomasin että Roxanne taitaa olla tällä hetkellä ainoa poikaa odottava!

 

Kesäheinä, jos edelleen huolettaa, mene synnyttäjien päivystykseen ja testauta asia. Siihen on kehitetty liuskatesti. Mä varmaan menisin ja kävinkin noilla viikoilla kun yks ilta supisteli säännöllisesti. Totta, että ei voi tehdä mitään, mutta ainakin voi sitten levätä ja olla saikulla, jos uhkaava tilanne. Musta aina näissä hoitoalkusissa raskauksissa pitää olla varmaa varman päälle, nämä vauvat on niin arvokkaita, kuten tietenkin kaikki vauvat ovat! OYS:ssa suhtaudutaan aika kivasti synnärillä, jos siellä käy varalta. Se on säästöä tälle yhteiskunnalle, jos kynnys tarkistaa pidetään matalalla, koska pikkukeskosen hoito on jumalattoman kallista... Puhumattakaan elämästä sen jälkeen! Mutta hyvä jos soitto sinne helpotti ja pystyt nyt rentoutumaan. Sekin on opeteltava jossain vaiheessa.

 

Tupsuli, mua ei itse asiassa ole sen puhelun jälkeen enää huolettanut, mutta nyt tää sun kommentti aiheutti ehkä taas hieman huolta . Tänään ei ole vuodellut juuri normaalia valkovuotoa enempää, eikä se puhelimeen vastannut kätilö kyllä mitenkään rohkaissut tulemaan näytille. Pitäiskö muka kuitenkin? Totta puhuen tää tilanne ei ole yhtään erilainen kuin raskaudessa tähän asti (valkovuotoa on välillä runsaammin ja välillä niukemmin), joten päivystykseen meneminen tuntuisi ylireagoinnilta. Mutta sitten taas sitä miettii että jos... Supistelua ei ole ollut, tietääkseni, mutta tätä kaikenlaista mahakipuahan mulla on kyllä ollut jatkuvasti.

Otetaanko se liuskatesti emättimestä?

 

Mulla oli kans tuota runsasta ihan vetistä vuotoa koko raskauden ajan. Molemmilla kerroilla synnytys on alkanut vesien menolla ja kyllä se tuntui silti eriltä kuin valkovuoto. Lapsivesi oli mulla sellasta lämpöisempää ja ihan vetistä, mut ei se silti "vettä" ole, hieman paksumpaa. Ja sitä tuli ensimmäisessä varmaan 1 litra kerralla, toisella kerralla lorahteli pikkuisen kerrallaan, aina kun liikahti, lorahti hieman lisää ja se tuntui "kuumalta", ihan kuin olisi pissannut housuun, valkovuoto on "viileämpää".

Mä menin siksi synnärille, kun oli tiedossa, että kohdunkaula on lyhyt ja supisteli. Mutta koska sulla on todettu kohdunkaula ihan kiinni olevaksi, ei supistele ja kaulan pituus on normaali, niin onhan se äärettömän epätodennäköistä, että kyseessä olisi lapsivettä. Käsittääkseni pikkuhousunsuojaan voi laittaa wc-paperin, ja valkovuoto pysyy paperin päällä, lapsivesi menee suoraan suojaan, joku tällainen testi lienee olemassa, en tiedä kuinka tieteellinen se on Se testi mikä synnärillä tehdään, tehdään kai emättimestä, joissakin neuvoloissakin noita liuskoja on.

Tarkoitus ei ollut huolestuttaa, vaan sanoa, että kyllä sinne synnärille pitää uskaltaa ja voida mennä, jos huolestuttaa, sitä varten ne on olemassa. Pienempi paha se musta on käydä turhaan kuin sitten jälkeenpäin murehtiä, miksi ei mennyt. Mutta jos tosiaan huoli haihtui ja puhelimessa kävitte asian läpi, niin voit varmaan olla ihan rauhallisin mielin.

 

Paljon onnea Vilijonkalle pallerosta! Nautihan kuplassa olosta

Munkin mielestä Kesäheinä ehdottoman hyvä juttu, että soitit polille! Aina sitä itsekin tulee ajatelleeksi että ei haluaisi "vaivata turhaan" ketään, mutta kun asiaa vähän miettii niin meitä odottajia vartenhan nuo terveyspalvelut ovat olemassa! Ja kuten Tupsuli varsin hyvin järkeili niin juuri noin että yhteiskunnallekin on edullisempaa (inhimillisestä kärsimyksestä puhumattakaan) että ongelmia ennaltaehkäistään ja tarkastetaan, kuin että hoidettaisiin juuri esim. keskosvauvaa. Koko terveydenhuollon painopistehän tulisi olla preventiossa.

Että hyvä kun soitit ja mene näytille jos yhtään siltä tuntuu Toisaalta, jos kätilö ei näe syytä tulla paikalle niin onhan se rautaisen ammattilaisen mielipide- ja voithan halutessasi vaikka soittaa vielä uudestaan päivän parin päästä, jos haluat varmistusta? Erityisesti soittaminen nyt ei ainakaan terveydenhuollon resursseja paljoa vie Ja saisikohan tuon liuskatestin (?) tosiaan ihan neuvolastakin?

Me kerroimme tänään molempien vanhemmille, ja äitini oli kyllä aivan onnesta sekaisin Näytin vaan pokkana ultrakuvaa ja sanoin että tämmönen olisi tulossa, äiti sanoi että "jaa kenen toi on?" (pöllästynyt ilme kasvoilla) ja kun sanoin että meidän, niin äiti sanoi että "no eikä ole" Piti ihan omaa nimeä näyttää siitä tulosteesta... Ja miehen vanhemmat myös aivan innoissaan lapsenlapsia ei kummankaan porukoilla vielä ole Nyt salaisuus on ulkona, voi kääk! Kai pitää itsekin alkaa uskoa pikkuhiljaa

Olot on varsin hyvät, kävin tänään ostamassa ekat äitiyshousut, kun jegginsitkin alkaa olla istuessa tuskaa. Kyllä vaan oli taivaallista laittaa ne resorihousut jalkaan

MyMa 13+0

 

On mullaki molemmissa raskauksissa lorissu valkovuotoo välillä enemmän ja välillä vähemmän. Just tollasta vetistäkin. Ite käyn vähän väliä tarkastamassa ettei oo verta mikä valuu..Hyvä että soitit, sitähän varten ne siellä on ja taitaa olla tosiaan aika epätodennäköstä että lapsivettä olis. Toki jos vielä mietityttää jatkossa niin menet vaan näytille.

Mun pahoinvointi painottuu nykysin iltaan näemmä. Just kun nukkumaan pitäs ruveta on pahimmillaan. Liekkö jatkuu pitkään kun eikös sen nyt pitäs jo helpottaa kokonaan, ainakin monilla.

Taas poksuu viikot, nopeemmin menny kyllä aika kun viime raskaudessa.

Caro ja 12+0

 

Viljonkalle lämpimät onnittelut täältäkin, nuuhkutelkaa ja nauttikaa aarteestanne!

Kesäheinä, hyvä tosiaan kun soitit Naikkarille, ja kiva kuulla itsekin tuo että lapsivesien tihkuminen näillä viikoilla on erittäin harvinaista. Mullakin on välillä aika runsasta valkovuotoa, ja sen koostumus on tosi vetistä, ihan erilaista kuin ennen raskautta. Mä olen Caron tavoin vain tsekannut, ettei vuoto näytä veriseltä, ja pitänyt sitä ihan luonnollisena. Joten uskoisin, ettei asiasta tartte sen enempää stressata, jos ei vuoto ihan huomattavan paljon runsaammaksi muutu yhtäkkiä. Ihan pianhan sinäkin alat olla viikoilla, joilla vaavilla on jo mahdollisuudet selviytyä, vaikka syntyisi ennenaikaisesti, joten sitten voi viimeistään nauttia odotuksesta _lähes_ huolettomin mielin - näin on ainakin omalla kohdallani käynyt.

Caro, tsemppiä pahoinvoinnin kanssa, tylsää että se edelleen jatkuu - mutta eiköhän se pian ala laantua noilla viikoilla.

Hienoa et MyMalla kaikki hyvin ja saitte uutisen kerrottua sukulaisille - jotenkin se tekee asian konkreettisemmaksi omassakin mielessä.

ON: Huomenna pitäis palata kesälomilta töihin vielä pariksi kuukaudeksi ennen äippäloman alkua ja pistää myös Kelan hakemukset vetämään (kun jäivät tässä loman aikana tekemättä). Jotenkin uskomaton ajatus edelleen! Isompia hankintoja pitäisi myös ruveta miettimään. Vaunuista on varmaan ollut täällä keskustelua joskus ennenkin, mutta mielellään kuulisin, jos jollain on antaa vinkkejä ja suosituksia hyvistä (ja mielellään kohtuuhintaisista) malleista.

Roxu 26+3

 

Kävin nyt kuitenkin viettämässä sunnuntai-illan siellä päivystyksessä, koska totesin että parempi katsoa kuin katua. Ei ollut lapsivettä, vaan ihan normaalia valkovuotoa, ja kaikki oli muutenkin kunnossa.

Tuosta MyMan mainitsemasta rautaisesta ammattimaisuudesta mulla olisikin paljon ajatuksia, mutta palaan niihin paremmalla ajalla...

Nyt levollisten yöunien pariin

Ja Tupsuli, et toki aiheuttanut huolta, hyvä vain että kerroit oman kokemuksesi

 

Moi kaikille pitkästä aikaa Täällä vietetään unettomia öitä vauvan myllätessä mahassa, ihan uskomatonta että oon jo noin pitkällä listassa, justhan tein vasta raskaustestin Meille selvis viime ultrassa että hän on poika <3

Onnea kaikille ihanista uutisista

Mä kävin rv 20 synnärillä koska olin varma et vuodan lapsivettä, väärä hälytys ja tosiaan vetistä valkovuotoa niinkuin muillakin.

Muakin kiinnostaa tapaaminen, mä oon keski-suomesta niin pitäiskö järjestää täällä suunnalla oma tampereen kanssa tms?

 

Moikka,

Pakko nopee kommentoida että luulin myös viime viikolla (20+) että vedet meni kun tuntu ihan siltä (olin vielä uimahallissa eikä pukkarin lattialla (jo) olleet vesilätäköt helpottanut kauhua). Mutta kylmetin pääni ja päätin että oli vaan runsaampaa vuotoa. Tietty mulla ei oo lääkärin varmistusta että kaikki ok mutta uskaltasin väittää että on sama kuin teillä eli ei hätää.

g 21+1

 

@Caro87 mulle rakenne ultran tekee lääkäri, koska keskenmenoja niin paljon taustalla + etinen istukka. Kätilö päätti näin nt ultrassa.

Onko se sitte rv20 puoliväli? Oonko laskenu oikein?

Meillä o. Kiihkeät asunnon osto ja myynti hässäkät menossa ja oon ollu tosi väsyny, oon käyny lukemassa kyllä mutta en oo jaksanu keskittyä kirjoittamaan.

Ootteko käyny neuvolan ohjsamana hammas hoidossa? Oliko se ilmainen? Itse menossa huomenna, ukko kävi viime viikolla.

Kävin yksityiselle ultrassa viime viikolla kun en tuntenu vaivan liikkeitä 3 päivään. Kaikki oli onneksi hyvin ja varovainen hyvin yllättävä tyttö lupaus saatiin yllättävä siksi, että oon nähny paljo poika unia ja aavistelin että olis poika.

Evangelina rv 19+1

 

No niin, nyt paremmalla ajalla kommentoimaan!

Kiinnostavaa, että lähes kaikilla meistä on ollut näitä samoja valkovuotopohdintoja, ja että moni muukin on just näillä viikoilla käynyt tarkistuksessa.

Olen kyllä tyytyväinen, että kävin eilen siellä päivystyksessä, koska asia on vaivannut jo pitkään, ja nyt sain varmistuksen, että vetinen vuoto kuuluu asiaan. Kätilö jota jututin puhelimessa, ei rohkaissut tulemaan päivystykseen, mutta ei kuitenkaan saanut mua tarpeeksi vakuuttuneeksi siitä, ettei aihetta huoleen ole. Jos sanotaan, että "vetinen vuoto kuuluu asiaan, mutta ei siitä voi olla varma onko normaalia vuotoa vai lapsivettä", mä en ainakaan saanut mieltäni tarpeeksi rauhoitettua. En myös välittänyt vastauksesta, että näillä viikoilla ei pystyisi mitään tekemään jos lapsivettä vuotaisi, koska olen kyllä antanut itseni ymmärtää, että tehtävissä olisi paljonkin. Esimerkiksi määrätä vuodelepoon, pistää antibioottikuurille tulehdusten varalta ym.

Josta päästäänkin aasinsillan kautta siihen MyMan mainitsemaan rautaiseen ammattilaisuuteen... Mun on pakko myöntää, että oma luottamus (erityisesti julkisen puolen) terveydenhuollon ammattilaisiin on välillä koetuksella. Kysymyksiin saa harvoin tyhjentäviä vastauksia, ja jos on mitä tahansa erityistä tai poikkeuksellista, asiaa joutuu selvittämään tosi paljon itse. Tästä syystä olen päättänyt valmistautua synnytykseenkin niin hyvin kuin mahdollista etukäteen, enkä tuudittaudu siihen, että kyllä ne siellä sairaalassa tietävät mitä tehdä. Hyviäkin kokemuksia terveydenhuollosta toki löytyy, mutta enemmän huonoja. Liittyen just vaikka nähin lapsettomuushoitoihin ja muihinkin terveysasioihin omalta ja läheisten osalta. Voihan se olla, että tämä on luonnekysymyskin, mulle kun on tärkeää saada mahdollisimman paljon tietoa kaikesta, ja aina sitä varmaa tietoa ei vain ole saatavilla. Ja siitä sitten syntyy mielikuva, että kukaan ei tiedä mistään mitään. Vai millaisia kokemuksia teillä on?

Roxanne Vaikka näitä epävarmoja hetkiä tulee edelleen aina silloin tällöin niin onneksi pelot siirtyvät koko ajan enemmän ja enemmän taka-alalle. Ja kohtahan sitä tosiaan ollaan jo sellaisilla viikoilla, että vauvalla voisi olla teoreettiset mahdollisuudet selviytyä myös kohdun ulkopuolella. Sitä odotellessa!

Pitikin kysyä, että joko olet hoitanut Kela-asiat kuntoon, mutta siis se on sullakin nyt työn alla. Meillä on ens viikolla ns. Kela-neuvola, jonka jälkeen pistän heti äitiyspakkauksen tilaukseen. Ja sitten alan myös pikapikaa hoitaa noita vakuutus- ja muita asioita.

Me käytiin taannoin kattelemassa vaunuja ja päädytään todennäköisesti Britax Go Big -yhdistelmiin. Niissä koppa tulee tarpeeksi ylös (me ollaan molemmat pitkiä) ja ulkomitat ovat tarpeeksi pienet (meillä pieni kämppä eikä vaunuvarastoa) ja myös ulkoasu miellyttää. Hinta on tietysti aika kova, mutta tonnin luokkaa noi setit näyttää olevan.

Emmiina85 Sulla ei ole enää kauan odotettavaa! Ja onnea poikalupauksesta, saatiin sentään toinen poika listalle .

Evangelina Mulla on se hammasneuvonta myös huomenna! Päätettiin, että mies jättää tällä kertaa väliin, ettei tarvitse olla taas töistä pois, mutta mä käyn kattomassa, jos sieltä vaikka tulis jotain hyödyllistä tietoa. Onnea varovaisesta tyttöarviosta! Tyttöjä näyttää meidän porukalle tulevan . Ja joo, rv 20 on puoliväli, eli kohta säkin pääset jälkimmäiselle puoliskolle .

Joillekin jäi nyt kommentoimatta, mutta palaan myöhemmin, kun tuli muutenkin jo aikamoinen romaani rustattua...

Kesis 21+3

 

Vilijonkalle onnea omasta nyytistä

Kesäheinä myös miulla oli runsasta valkovuotoa ja meille lääkäri sanoi (kun käytiin tarkastamassa tilanne juurikin sillä tikku testillä) että aina kannattaa käydä näytillä jos on epäilys että lapsivesi on saattanut mennä. Onko teillä synnytysvalmennus tulossa? Itellä se käynti synnärillä ja kätilön "luento" auttoi orjentoitumaan synnytykseen, samoin keskustelut synnyttäneiden ystävien kanssa. Eihän siihen ekana synnytykseen oikein voi harjoitella mutta hyvä on tosiaan valmistautua etukäteen mahdollisimman hyvin itse menin vähän "soitellen sotaan" kun itsellä oli hyvät kokemukset sairaalasta ja työntekijöistä. Neuvolasta olisin myös saanut keskustelu apua jos olisin halunnut, mutta itse en halunnut

Onnea ja tsemppiä myös kaikille muille

Vielä niistä massukuvista, me siis itse otettiin kuvat järkkärillä ja jalustalla ja itse otin mahasta "kasvukuvan" kännykällä kun viikko vaihtui ihana on nyt jo muistella miten maha kasvoi ja minkä kokoinen se oli viimeisinä päivinä

Joku kyseli synnytyksestä ja pyysi kertomusta. Koitan jotain rustailla ylös

Neljänä peräkkäisenä yönä oli melko säännöllisiä supistuksia ja limatulppakin irtosi joku yö (tai ainakin osin irtosi) itselle tuli yllätyksenä että limatulppa veri ei ollutkaan tuoretta vaan vanhaa ruskeaa verta

Lauantai aamuna 4 aikaan tunsin etten enää pärjää supistusten kanssa kotona ja soitto synnärille ja kehoitus tulemaan paikalle. Mies oli tässä vaiheessa väsynyt, olihan hän valvonut sen viimeisen yön kirjaten mihin aikaan supistukset tulevat itselleni se oli jo se neljäs yö merkitsin siis vihkoon ylös kun supistus alkoi, en olisi muuten pysynyt kärryillä ollenkaan miten tiheästi supistukset tulee.

Sairaalassa selvisi että olen 5cm auki. Halusin kokeilla ammetta, mutta jostain syystä sain kamalan horkka kohtauksen vedessä, tuntui että jäädyn hengiltä ja vedessä oleminen jäi lyhyeen. Harmittaa kun en osannut rentoutua altaassa. Tämän jälkeen mentiin ilokaasun voimin. Avautumunen pysähtyi 7cm:n ja kun synnytys oli kestänyt noin 10h lääkäri puhkaisi kalvot. Tähän saakka pärjäsin hyvin ilokaasulla ja tuntui että kivuista huolimatta olen tilanteen tasalla koko ajan.

Kalvojen puhkaisun jälkeen supistusten voimakkuus koveni ja kätilö pesi jo selän epiduraalia varten. Tässä vaiheessa kuitenkin (2h kalvojen pohkaisun jälkeen) tuli tarve ponnistaa ja epiduraalia ei enää ollut mielekästä laittaa. Ponnistus vaihe kesti 2h (1h30min ponnistusten kestettyä kätilö varmisti lääkäriltä voidaanko jatkaa synnytystä näin) ja ilmeisesti kesti siksi niin pitkään että poika tuli nenä oikeata reittä kohti. Minulle tehtiin eppari ja toinen kätilö painoi mahan päältä poitsua ulospäin.

Se tunne kun sai pojan rinnalle ja mies oli ollut äärimmäisen ihanana tukena koko synnytyksen ajan ja hän oli siinä vieressä, se tunne oli jotenkin niin sanoin kuvaamaton

Ensi imetys onnistui melko hyvin, meille annettiin rintakumi kun pojalla oli vaikeuksia imun kanssa.

Ja vaikka ponnistus vaihe kesti 2h en itse muista siitä kuin ihan muutaman ponnistuksen sama avautumisvaiheessa, muistan itse vain että olisi muutaman kerran supistellut ja sitten pitikin jo ponnistaa

Osastolla oltiin 4 päivää koska poika oli sokeriseurannassa, keltaisuutta myös seurattiin ja pojalla meni pitkään ennenkuin hän alkoi pissaamaan kunnolla ilman ureasakkaa..

Ainoa asia mikä haittaa arkea kotona on kipeä eppari en voi vieläkään istua kunnolla joten makuuasennossa joudun olemaan... istumista puoli istuvassa asennossa harjoitellaan täällä kovasti

Tulipas tästä nyt taas pitkä tarina Gerbera ja Sintti

 

Kesäheinä, mullakin on luottamus lääkäreitä yms kohtaan menny varsinkin jos on mun lapsesta kyse, ei varmaan ylläri Niin paljon oon pojan syntymän jälkeen kuullu ihan käsittämättömiä juttuja miten lääkärit on mokaillu synnytyksessä tai raskausaikana. Onhan lääkäritkin ihmisiä mutta varsinkin pienten kanssa pitäs olla tarkempi. Jos ei muuten niin vammanen lapsi maksaa paljon yhteiskunnalle.

Eikä ole tarkoitus pelotella vaan rohkaista vaatimaan jos itsestä tuntuu ettei kaikki mene niinkun pitää. Ja raskausaikanakin vaan näytille jos yhtään tuntuu. Oishan meidänkin synnyttävä lääkäri varmasti osannut hoitaa synnytyksen jos kaikki olis menny normaalisti. Tulikin mutkia joissa toimi väärin.

Evangelina, kävin pojalta hammastarkastuksessa ja käyn nytkin jossain vaiheessa. Onhan se fiksua kun raskausaikana herkemmin tulee suuhun ongelmia. Täällä ainakin makso perus tarkastuksen verran.

Me ostettiin pojalle ihan perus Emma vaunut, ihan asiansa ajaa vaikka aika vähällä käytöllä ollu. Poika ei viihtyny vauvana vaunuissa sitten yhtään. Lähinnä päikkäreitä niitä sisällä nukkunu. Sit meillä on erikseen britaxin turvakaukalo johon matkarattaat. Tosi kätevät mut eihän toi niissäkään juuri viihtyny.

Ajatukset aika paljon perjantain ultrassa. Toisaalta tunne että kaikki on hyvin mutta välillä valtaa pelko että jotain löytyy kuitenkin.

 

Meillä myös rakenneuä nyt takana päin, tyyppi oli paria pvää isompi ja koko arvio 395g rv 21. Poika lupaus ja kaikki rakenteet näytti normaalilta

 

Hmph mun hammashoitola reissu meniki sitte niin putkeen et nyt ollaan saikulla pari päivää. Edeltävänä yönä en saanu juuri nukuttua oli jotenki hankala olo ja supisteliki. Sit heti aamusta hamnashoitolaan, ja kyllä lähti hammaskivet mutta niin että verta valu pitkin leukaa ja kaulaa. Tuli huono olo. No siitä lämpimän ruuan kautta töihin, ja töissä sitte taju pois. Onneks olin istultaan enkä kaatunu mahan päälle. Kieltämättä lepo tekee hyvää ja supisteluki loppunu ku saanu levätä.
@Kesäheinä-78 mun mies kävi viikkoa ennen mua, sille varattiin oma aika hamnas hoitoon, sai ohjeistuksen lapsen hammas hoidosta mut samalla senki hampast tarkistettiin ja putsattii. Et kannattaa varata molemmille oma aika jos haluaa jonon ohi hampaita hoidattaa

 

Siis hetkinen, mistä hammasneuvonnasta tässä nyt puhutaan? Mulle tarjottiin ekalla neuvolakäynnillä maksutonta neuvontakäyntiä hammashuollossa, mut siinä nimenomaan sanottiin että "käynti ei sisällä tarkastusta eikä kliinisiä toimenpiteitä", joten en sit ole tullut aikaa varanneeksi. Ilmeisesti näissä on kuntakohtaisia eroja (me asutaan Helsingissä)? Kesäheinän kokemuksia kuulisin mieluusti, täytyy sit vielä miettiä kannattaisiko aika kumminkin varata...

 

Evangelina hui, olipahan raju hammashoitolakäynti!

Meillä oli siis jut sellanen neuvontakäynti, josta Roxannekin puhui. Eli käytiin lapsen ja myös vanhempien hampaidenhoitoasioita läpi keskustellen, suuhun ei kurkattu. Meillä mies tosiaan jätti käynnin väliin, ettei tarvinnut olla töistä pois, ja se oli ihan hyvä ratkaisu. Käynti oli mun mielestä ihan ok, jotain uuttakin tietoa siellä tuli, vaikka ahkeria hampaidenhoitajia ollaan molemmat muutenkin. Saatiin sieltä myös ihana esite, jonka vaaleanpuna-sinisessä kannessa oli odottava äiti ja tuleva isä, ja paketissa oli myös vaaleanpunaiset ja -siniset hammasharjat . Naurettiin tätä stereotyyppistä kuvastoa ja värimaailmaa ihan katketaksemme, oli aika menneiden aikojen tunnelmaa kyllä.

Mies kyllä sai palvelusetelin hygienistikäynnille, mutta mä en, koska olen edellisen kerran käynnyt alle vuoden sisällä. Mun mielestä Helsingissä pääsee ihan kohtuullisen helposti hammashoitoon ilman raskauttakin, tai sit mulla on vain käynyt hyvä munkki. Mutta hyvähän nuo hammasasiat on hoitaa tässä kohtaa kuntoon.

Caro87 Ymmärrän erittäin hyvin, että sulla erityisesti on epäilyksiä lääkärien ammattitaitoa kohtaan. Kunpa sitä voisikin jotenkin varautua poikkeuksellisiin tilanteisiin, mutta se ei taida olla mahdollista. Vai voisiko sitä varautua niin että osaisi tositoimissa vaatia tietynlaista toimintatapaa? Mikä sun näkemys on?

Me harkitaan hypnosynnytyskurssia ja jopa doulan ottamista mukaan synnytykseen. En haluaisi oksitosiinia, kalvojen puhkaisua enkä epiduraalia (tai muuta selkäytimeen laitettavaa kamaa), vaan toivoisin että synnytys etenisi mahdollisimman rennosti ja luonnollisesti ja mahdollisimman vähillä lääkkeillä. Tähän yritän valmistautua ja selvittää hyvissä ajoin mitä synnytyksessä voi vaatia ja mitä ei.

ON: Vauva liikuskelee selvästi eri kohdassa kuin aikaisemmin, potkut tuntuvat vaimeammin ja ikään kuin "tyynyn läpi". Istukka on mulla tossa edessä ja huomaan selvästi että potkiiko vauva istukkaa vai sen vierestä. Viikosta 16 asti potkut on mulla tuntuneet vasemmalla puolelle istukkaa ja ihan selvästi, mutta nyt istukan läpi potkut ei tunnu yhtään niin selkeästi. En siis yhtään ihmettele, että joillain liikkeet tuntuu vasta myöhemmin, jos istukka on edessä. Ja jonkinlainen rytmikin vauvalle tuntuu muodostuvan. Jännittävää!

 

Gerbera, olipa kiva kun kirjoitit synnytyskertomuksen, näitä on sitten mielenkiintoista lukea

Kommentoin nyt vielä tuota luottamus ammattilaisiin/terveydenhuoltoon- juttua. Otan nyt ihan objektiivisen kannan, ja yksittäiset kokemukset ovat jokaisella tietenkin omansa ja ne ovat kaikilla todellisia, ja huonoja kokemuksia/hoitoa ei voi selitellä hyväksi. Omat huonot kokemukset voivat silti antaa väärän kuvan isossa kuvassa erinomaisesti toimivasta terveydenhuollosta.

En oikein pidä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon vastakkainasettelusta. Suomessa on kahdet markkinat (yksäri-julkinen), niiden tavoite on eri ja hoito ja erityisesti kokemus hoidosta ovat kovin erilaiset. Kesis kun sanoit että harvoin saa tyhjentävää vastausta- sellaista ei aina ole (etkä niin väittänytkään ). Lääketiede ei ole sen kummempi tiede kuin muutkaan tieteenalat, joka vaivaan ei ole parannusta, joka kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta ja lääkärien/hoitohenkilökunnan osaaminen ja kokemus vaihtelevat. Lääkäreiden välillä voi olla täysin erilaisia mielipiteitä, kuten muutenkin on nk. koulukuntia.

Lisäksi kuten sanottua, hoitava henkilökunta on myös ihmisiä. Hoitovirheet ovat asia erikseen mutta äkkinäisissä hoitotilanteissa päätökset pitää tehdä nopeasti, paineen alla, mitään takeita tai tietoa tilanteen kulusta ei ole, ja joskus se päätös sitten vain menee väärin. Jokainen lääkäri ja hoitaja taatusti haluaa potilaalle parasta, erityisesti kun on kyse pienistä vauvoista ja odottavista äideistä.

Yksityisen ja julkisen eroja selittävät myös hoitohenkilökunnasta riippumattomat syyt, enimmäkseen resurssit. Koulutuksessahan ei ole eroa, joten ei voida sanoa että julkisella olisi esimerkiksi huonommat lääkärit. Yksityisellä puolella hoitoon pääsyä ohjaa enimmäkseen potilaan halu päästä hoitoon, julkisella taas tarve. Tarpeesta ei aina potilas ja hoitohenkilökunta ole samaa mieltä, ja joskus potilaskin voi olla väärässä hoidon tarpeensa suhteen. Tämä on toki omiaan aiheuttamaan tyytymättömyyttä.

Yksityisellä taas maksetaan ajasta ja keskittymisestä yhteen potilaaseen kerralla, julkisella on painetta hoitaa mahdollisimman monta potilasta samaan aikaan. Tämä aiheuttaa väistämättä virheitä ja kireyttä, kuten tällä vkolla uutisoitiin esim. HUS:n synnytysosastolta (https://goo.gl/DP9uUp). Kiireen ja paineen alla voi nousta kynnys esim. puhelimeen vastaavalla kätilöllä kehottaa raskaana olevaa tulemaan näytille, jos todennäköisesti kaikki on kunnossa. Tässä kohtaa pitää sitten juurikin osata vaatia. Siitä olen ihan samaa mieltä että ne jotka ovat itse asioista perillä ja osaavat penätä hoitoa, saavat sitä varmaankin helpommin ja enemmän kuin ne, jotka eivät kyseenalaista hoitohenkilökunnan päätöksiä. Näin ei tietenkään saisi olla.

Tätä asiaa on vaikea kommentoida lyhyesti... Ja tähdennän vielä että en todellakaan vähättele kenenkään kokemuksia, eikä minulla ole kokemusta esim. hoitovirheestä joten en osaa ihan samaistua katkeruuteen, jota sellainen varmasti herättää. Ja en epäile yhtään ettei esim. Carolla ole enää luottoa sairaalaan, kun olet esikoisen syntymästä kertonut Kuitenkin Suomen terveydenhuolto ihan oikeasti on maailman huippuluokkaa, hoitovirheiden ja esim. sairaalainfektioiden määrä on potilaskohtaamisiin suhteutettuna vähäinen ja julkinenkin puoli jopa toimii varsin tehokkaasti. Yksilön kohdalla asia ei vain tietenkään aina ihan näytä siltä.

Työskentelen suoraan tämän kaltaisten asioiden parissa, joten olisi aika paljon sanottavaa tästä

p.s. Caro, tsemppiä huomiseen ultraan!

MyMa 13+4

 

MyMa hyvin kirjoitettu! Mä olen ihan samaa mieltä kanssasi, vaikka isoja virheitä ei ole kohdalle sattunutkaan. Epäilen tosin että esikoisen synnytyksessä kätilö huomasi virhetarjonnan vasta 1,5 t ponnistuksen jälkeen, mutta en tiedä olisko se vaikuttanut mihinkään. Hätäsektiopäätös tehtiin kuitenkin sydänäänien laskujen vuoksi silloin kun pitikin, eli erikoistuva gynekologi oli ajan tasalla. Mä kans työskentelen terveydenhuollossa, että ehkä sitä jotenkin ymmärtää paremmin myös sen toisen puolen, miten koko ajan saman ja jopa vähenevän henkilökunnan pitää tehdä enemmän ja enemmän töitä ja hoitaa yhä vaativampia potilaita, kun yksityinen sektori imee terveet ja "helpot".

Muoks, kannattaa ehdottomasti hyödyntää hammashoito, ensimmäinen käynti on toki tarkastus, mutta hoitosuunnitelma tehdään tarvittaessa ja toimenpiteet synnytyksen jälkeen. Välttämättömät toimenpiteet tehdään myös raskauden aikana. Huonot hampaat altistaa lapsettomuudelle ja raskausajan komplikaatioille, joten hampaat olis hyvä hoitaa ennen hoitoja, ihan uusinta tutkimusta, oisko viime vuonna julkaistua tietoa.

 

Sen verran kommentoin tohon terveydenhuollon juttuun, että jos tehdään ihan selviä virheitä paineen alla, jätetään tekemättä perus tutkimuksia potilaan voinnista niin minusta pitäs miettiä alan vaihtoa. Toki kaikki ihmisiä on ja tiedän että meidänkin synnytyslääkäri itki synnytyksen jälkeen. Eihän hän tietenkään sitä tarkoittanut. Ja nämä tapaukset mitä olen itse kuullut ovat jotain käsittämättömiä eikä sellaisia saisi tapahtua. Vaikka se lehdessä ollut tapaus kun lapsi vammautui saatuaan ihan liian ison annoksen syöpälääkettä, virhe oli menyt useamman kautta läpi. Toki ymmärrän myös mitä MyMa kirjoitti ja itsekkin työskentelen terveydenhuollossa, myönnän että omien kokemuksien takia reagoin näihin keskusteluihin tunteella.

Ilmottelen miten ultra meni sitten!

Caro ja 12+5

 

MyMa ja Tupsuli ymmärrän oikein hyvin teidän näkökulmia. Ja olen osittain samaa mieltäkin. Omalle kohdalle ei ole räikeitä hoitovirheitä sattunut, mutta liian usein olen joutunut kohtaamaan liukuhihnameininkiä ja huonoa palvelua. Lapsettomuuspolilla sain osakseni suorastaan törkeää kohtelua. En toivoisi että meillä Suomessa mennään siihen, että yksilöllistä hoitoa ja inhimillistä kohtelua saavat vain ne, joilla on varaa mennä yksityiselle. Resurssien niukkuus vaikuttaa varmasti sekä kliiniseen työhön että asiakkaiden kohtaamiseen, ja toivoisin tietysti, että terveydenhuollon resursseja pikemminkin lisättäisiin kuin leikattaisiin.

En tosiaan halua lytätä suomalaista terveydenhoitojärjestelmää täysin. Osaaminen on meillä monelta osin huipputasoa, ja uskon, että erityisesti vaativa erityissairaanhoito on meillä erinomaisissa kantimissa. Myös neuvolasysteemiin olen ollut tyytyväinen. Mutta en voi sille mitään, että esim. kokemukseni yksityiseltä lapsettomuusklinikaltani ja Naistenklinikalta ovat kuin yö ja päivä. Myös synnytystä kohtaan minulla on ennakkoluuloja: että minut pumpataan täyteen lääkkeitä ja pakotetaan synnyttämään selinmakuulla.

Meidän järjestelmässä on varmasti paljon hyvää, mutta ei se täydellinen ole, ja keskustelun kautta huomiota voidaan kiinnittää niihin puutteisiin.

Mutta se siitä keskustelusta tällä erää.

Luulen, että sain tänään kiinni sellaisesta harjoitussupistuksesta. Maha alkoi yhtäkkiä tuntua oudolta, sellainen kiristävä tunne ikään kuin levisi mahaan, ja sen jälkeen kädellä tunnustellen kohtu tuntui kovemmalta. Kipua ei tuntunut ja tunne meni ohi ehkä minuutissa. Tällainen samanlainen on tullut tänään toistekin. Kuulostaako supparilta? Jos tämä oli suppari niin näitä on luultavasti ollut aiemminkin silloin tällöin. Milloin teillä muilla on moiset alkaneet? Ja onko ollut minkä verran? Mä en ala nyt ollenkaan googlailla, vaan suhtaudun ihan rennosti vaan ja otan asian puheeksi ensi viikolla neuvolassa .

Caro87:lle tsemppiä ultraan!

Ja VoiKukalle onnittelut ultrakuulumisista!

 

Carolla sinulla tuntuu olevan niin paljon huonoja kokemuksia itseltä ja muilta, että en yhtään ihmettelekään ettei luottoa ole terveydenhuoltoon. Toivotaan ja uskotaan että tämä toinen raskaus ja erityisesti synnytys menisi sinulla nyt paremmin, ehkä hyvin menevä synnytys voisi olla jollain lailla voimaannuttavakin kokemus?

Ja Kesäheinä samaa joskus myös pohdin, että ei saisi eikä pitäisi olla niin, että yksityisellä saa parempaa ja inhimillisempää palvelua. Eikä muutenkaan niin että pitää osata vaatia ja potilaan pitäisi itse kääntää kaikki kivet ja miettiä hoitovaihtoehtoja. BTW itse olen aina tosi arka ehdottamaan lääkäreille mitään, tuntuu että "anteeksi kun tungen teidän tontille, mutta luin netistä..." Ja Kesis vielä, mä kans vähän jännitän, ettei ns. väkisin laiteta synnyttämään selällään. Toki en juuri synnytystä ole vielä miettinytkään.

Tämä keskustelu terveydenhuollosta on tosi tärkeää ja täällä on hyvässä hengessä keskusteltu, mutta ehkä tämä ei ole laajemmalle debatille se paras areena

Olen muuten vähän kaipaillut, että tulisi tänne ketjuun uusia plussanneita, kyllä niitä tuolla hoitoketjussakin on! Pääsisi itse jonon hänniltä eteenpäin Ja tämän ketjun "nukkuvat", kertokaahan tekin mitä teille kuuluu

MyMa 13+5

 

Kesäheinä, ei mulla oikeen muuta vinkkiä ole kuin että kuunnelkaa itseänne myös ja jos tuntuu että kaikki ei mene niinkuin pitää niin kysykää. Kaikkeen ei tarvitse suostua. Suurinosa synnytyksistä menee kuitenkin hyvin.

Ultrassa kaikki ok! Niskaa ei meinannu esitellä, lääkäri näki monta juttua mitä ei tässä vaiheessa vielä näy kun oon niin hoikka. Kuulemma hyvin mallikas yksilö nt oli 1.4 ja ei lukematkaan hälyttäny. Istukka on etuseinämässä missä arpikin että se vähän mietityttää vaikka mitään hätää silleen ei ole. Kuulemma ei alakautta vaadita synnyttään ja rv 20 mulla rakenneultra ja sypekäynti. Sit mitenhä sen jälkeel oli, ainaki viikolla 36 sitten katotaan sektioaika. Hirveen mukava lääkäri oli ja monta kertaa kehu poikaa suloseks kun sekin oli tietty mukana.

 

Onpas täällä mielenkiintoista keskustelua terveydenhuollosta ja hyviä kirjoituksia puolin ja toisin! Mullakin on se näkemys, että terveydenhuolto on kaiken kaikkiaan korkealla tasolla meillä ja tilastollisesti virheitä sattuu vähemmän kuin monessa muussa maassa, mutta jokainen niistä on tietenkin liikaa. Ja kuten edellä on jo sanottukin, sillä miten potilas kohdataan on suuri merkitys.

Mun mielestäni kannattaa joka tapauksessa olla valveutunut ja ottaa mahdollisimman paljon selvää asioista, siitä ei taatusti ole ikinä haittaa! Mulle se on aina ollut luontaista muutenkin, ja esim. lapsettomuushoitojen aikana suorastaan ahmin tietoa hoidoista ja lääkityksistä – sillä tavoin koin hallitsevani tilanteen paremmin. Osallistuin myös aktiivisesti hoitojen suunnitteluun, esitin toiveita ja suorastaan vaadin joitain juttuja, mm. munasolujen pidempää kypsyttelyaikaa. Uskon tänäkin päivänä, että sillä oli osuutta siihen että lopulta onnistuimme.

Kesäheinä, mulla itse asiassa tuli just eilen kävelylenkillä sellainen puristava tunne alavatsaan. Ei se nyt varsinaisesti sattunut mutta tuntui vähän epämiellyttävältä ja oli pakko hidastaa tahtia. Se oli eka kerta kun koin jotain, minkä voisin tulkita harjoitussuppareiksi – paikallaan ollessa niitä ei ole vielä tuntunut. (Oletan siis, että harjoitussupistukset on sellaisia että ne huomaa kyllä kun kohdalle osuvat...) Minäkin mielelläni kuulisin muiden vastaavista kokemuksista!

Carolle lämpimät onnittelut hyvistä ultrakuulumisista! Ja Voikukalle samoin!