Onhan tuo tosiaan monimutkainen asia päättää. Meilläkin oli lahjasiittiöitä varattuna, mutta onnistuimme kuitenkin miehen muutamilla siittiöillä hoidoissa. Kysyin, voisinko lahjoittaa omia munasolujani aikanaan, jos niitä hoidoista jää, että joku toinen pari saisi saman mahdollisuuden, kuin me. Mutta eihän se mene niin, kaikkihan ne hedelmöitetään, kun on hoidot menossa, ja vvasta alkioita voi luovuttaa jos jää yli. Munasoluja olisin voinut luovuttaa, koska se toinen puolisko tulisi sitten muualta, se ei olisi meidän lapsi, vaan minä olisin ikäänkuin "antanut juuren" josta sitten joku toinen vaivannut taikinan omine lisukkeineen (sori pöljä vertaus, mutta yksinkertaistettuna noin). Meillä on yksi alkio pakastettuna, ja siitä yritämme toista lasta, tai jos ei onnistu, niin kokonaan uutta icsiä. Mutta vaikka alkioita jäisi sen jälkeen, en pystyisi niitä lahjoittamaan. Ne ovat tavallaan "valmiita" meidän jälkeläisiä, niistä tulisi meidän omia lapsia, enkä kestäisi ajatusta, että jossain elää oman lapseni sisarus, eikä meillä ole mitään yhteyttä häneen, emme ehkä koskaan tapaa, enkä saa olla osana oman lapseni elämässä. Toisaalta en pystyisi kyllä hävittämäänkään alkioita, meillä on ollut niin huonot lähtökohdat saada yhtään lasta, että ylipäätään jo ne alkiot ovat ihme sellaisenaan. Varmastikin tullaan käyttämään kaikki, ja lapsiluku on täynnä sitten, kun alkiot on käytetty.
Mutta ehkä ap:n tilanteessa suosittelisin, että jatkakaa vielä sitä säilytyssopimusta, ja miettikää asiaa rauhassa. Silloin päätös, jonka teette, on varmasti harkittu ja hyvä päätös, päädyittepä mihin ratkaisuun hyvänsä.