Alkaa väsyyn jo kaikkeen..

[väsynyt..]

Onko mulla oikeutta haluta että mua huomioitasiin edes hieman? Meillä on ollu rankka syksy ja talven alku isännän kanssa. Ollaan opeteltu keskusteleen ja kuunteleen toisiamme sekä rakentaan luottamusta uudelleen.
Tiedän olevani hölmö ja loukkaantuvani aivan turhista asioista, mutta mulle on tärkeetä toisen huomiointi ja se että näyttää välittämisen. Mä kuuntelen kun toinen haluaa jostain puhua, toisinaan hyvinkin pitkiä ja seikkaperäisiä tarinointeja työmaailmasta (mistä en kyllä kauheesti ymmärrä mutta kuuntelen kuitenkin) omista murheistaan (tosin ei kauheesti niistä avaudu mulle, ressin kertoo kyllä)kertomuksia hyvän ystävän huonosta tilanteesta ym. Siis kaikkea mahollista.
Kyllä myös minä toivoisin että vastaavasti mun asiat kiinnostaisi edes sen verran että kuuntelee. Mutta lähes poikkeuksetta kerron mistä vain niin joko keskeyttää tai sitten jatkaa vain jostain ihan muusta aiheesta, kommentoimatta millään lailla. Kertonu kuinka oon väsyny ja ressaantunu enkä saa nukuttua öitä, vastaukseks ei mitään.. ystävänsä vastaavaa tilannetta voi kyllä puida vaikka kuina ja kauan.


Yritän tuoda kaupasta jotain välillä ilman mitään syytä, tosin eipä ne ihmeelisiä ole esim. muutama erikoisempi olut jota ei ennen oo ollu tms. Muistan isänpäivänä, synttärinä ja jouluna. Mä olen saanu synttärilahjan yleensä ja sekin useimmiten lasten katsoma. Mitään kukkia tai vastaavia ei ole tullut näiden vuosien aikana ja paskat niistä kun vaan kertoisi rakastavansa..


Tää on vaan yks katkera aamu, päivä ja vkoloppu eessä. Kunhan purkaan tota valtavaa möykkyä sisällä et jaksan kohta lähtee töihin.. Kai tää on vaan mustasukkasen akan horinoita, mä en vaan tiedä kauanko jaksaa kun aina on kiire..ei kerkiä edes herättään ja heippoja sanoon kun lähtee loppuviikoks reissuun.

 

[0roosa0]

Kyllä sullekin löytyy joku joka välittää ja huomioi. Joku joka tekee niin pyytämättä.

 

[.....]

oletko sanonut miehellesi suoraan, miten töykeältä tuntuu, kun hän ei kuuntele/vastaa mitään. Ja että haluaisit, että sinua muistetaan silloin tällöin tai ainakin merkkipäivinä.

Selitä asia hänelle kunnolla, jos vähän herättäisi.

 

[Ap..]

On puhuttu ja luvattu, palattu silti entiseen takaisin samantien.

En ole eroomassa, haluan vielä jatkaa rakentamista ja uskon/toivon että onnistutaan. Tässä on niin monta vuotta takana ja rakastan miestäni vaikka valitankin.

Ehkä tää on sitten vaan vaikeeta aikaa, kun kaikki tuntuu hajoavan ja murenevan pääkopassa.. mä oon jotenkin itteeni tsempannu että ei tää ikuisesti voi näin jatkua, että kyllä muutos tulee jossain vaiheessa ja jankkaan että vuodenpäästä naurat vaan.
Sitten toisaalta pelottaa jos oon yhtä rikki vuoden päästäkin niin kuinka sitten käy..

Tekis mieli nypätä pää irti välillä ettei siellä kulje mikään ajatus..sais ees hetken rauhan.