Alhainen anti-Muller hormoni ja ivf

Malsu, aika hilljaista tuntuu täällä hoidoissa olevan. Onko ultrakuulumisia tältä päivältä?

 

Ei mitään loistavia uutisia ultrasta, Hiskias. Folleja oli yhteensä 7 ja niistä vain 3 oli edes 10-millisiä. Maanantaina uusi ultra, jotta nähdään, mihin punktio asettuu, todennäköisesti ensi perjantaille. Saattaa olla, että DHEAn vaikutus on ehtinyt jo hiipua tai sitten tämä on vaan luonnollista vaihtelua. Pakko myöntää, että olin pettynyt.

Puhuttiin, että tehtäisiinkin kaikkiin maljahedelmöitys, kun ei olla kertaakaan saatu hyviä alkioita ICSI:llä, mutta maljalta saatiin viimeksi kaksi. Kun noita folleja vielä on tosi vähän, ja useat on tyhjiä niin kuin aina, ei haluaisi heittää yhtään hukkaan. Jos vaan siittiöt riittää, tehdään maljahedelmöitys kaikkiin.

Lääkäri vielä puhui siitä DHEAn ottamisesta uudestaan ja harmitteli niitä mun oireita, kun se just on ainoa, mikä tähän voisi auttaa. En oikein itse enää tiedä, mitä ajattelen. Viimeksihän ne alkiot olivat täydelliset ja kiinnittyivät ilmeisesti hetkeksi. Jotenkin en usko, että lisää DHEAta auttaisi siihen, miksi ne eivät jää kiinni. (?)

Lääkäriäkin kiinnosti mun tuntemukset - tai siis niiden kipujen puute - mutta ei se uskaltanut arvella, mitä se tarkoittaa. Mähän arvelen, että kai se johtuu kortisonista. Toivon, että saatais edes yksi hyvä alkio, jotta pääsisin näkemään, auttaako tää kortisoni siihen kiinnittymiseen vai ei. Jotenkin olisi vaikea muuten luopua, ehkä, näistä omista soluista.

 

Malsu, mä niin toivon, että dhealla on vielä vaikutusta jäljellä ja solut nyt vaan sulla kasvaa hitaammin ja laadukkaammin! Hui olkoon, kyllä aikamoinen kynnys on, jos pitäisi uskaltaa aloittaa tuo dhean syöminen uudestaan. En toki ole täysin ajatusta haudannut, koska säästin ne tabut, kaikenvaralta. Marraskuun kierrosta alkaa hoito, joten ½ vuoden takaisista droppauksista tuskin on mulle enää apua.

Aloitin uudelleen käynnit vyöhyketerapiassa vajaa pari kk sitten ja sillä on kyllä joku vaikutus näihin hormonijuttuihin, koska tässä meneillään olevassa kierrossa on paljon enemmän tuntemuksia kuin aiemmissa. Ovistuntemuksetkin kesti kaikkineensa 4 päivää, ovisplussa oli pe, mutta vielä maanantainakin tunsin painontunnetta kummallakin puolella alavatsaa. Oikeapuoli tuntuu vihoittelevan edelleen, toivottavasti vaan ei olisi tullut mitään proleemia, kuten kystaa tms.

Tuo on niin totta - vaikea on luopua omista soluista.

 

Mä heitin, Hiskias, ne DHEAt apteekkiin hävitettäväksi. :/ Onhan siitä jo monta kuukautta, kun lopetin niiden syömisen. En tiedä, millaista vaikutusta voi järjellä enää odottaa.

Mä olen kuullut ristiriitaisia juttuja vyöhyketerapiasta. Monet vannoo sen nimeen, mutta ei siitä kai mitään todisteita ole, että se olisi ketään auttanut raskaaksi? Nuo tuntemusten lisääntymiset kuulostaa kyllä hyviltä! Mulla on oikea puoli tosi lähellä kohtua ja se kipuileekin paljon. Sinne ei myökään oikein follit kasva, paitsi viime kierrossa.

Mikä tilanne teilä siis on? Odotatte nyt vuodenvaihteen yli ja sit uutta yritystä vielä omilla soluilla? Olitteko te julkisella vai yksityisellä?

 

Malsu, julkisella ollaan ja marraskuun kierrosta pitäisi tehdä julkisen viimeinen IVF. Sitten ollaankin sopivasti joulun alla tietämättöminä, mitäs seuraavaksi... Mä olen aikoinaan käynyt vuosia vyöhyketerapiassa, eikä siitä ollut mitään apua lapsettomuuteen. Nyt menin uudelleen vain rentoutusta hakemaan ja se on kyllä onnistunut. Nää muut "tuntemukset" ovat tulleet "kaupan päälle"

 

Oliko teillä nyt lääkäri esittänyt mitään jatkopuheita, Hiskias? Eihän ne julkisella tietenkään sillä tavalla sitä mieti, kun luovutushoitoja ei siellä tehdä ja vikaa viedään. Meillä julkisen lääkäri suositteli, että mentäisiin heti yksityiselle, kun oltiin joka tapauksessa muuttamassa, ja vika julkisen kerta jäi sitten käyttämättä.

Katteltiin tota viime hoidon kertomusta, ja siellä oli ollut jopa 11 follia 6-11-millisiä. Periaatteessa saman verran 10-millisiä kuin nytkin, mutta 4 follia enemmän! Toivon, että ne pienimmät 7-milliset jaksaa nyt pinnistellä tarpeeksi isoiksi. Tosin niistä pienistä taisi just viimeksi ne hyvät alkiot tullakin. Mysteeri. Mulla onneksi on yleensä tässä vaiheessa hoitoa kasvaneet follit tosi nopsasti ja punktiossa on yleensä ollut parempi tilanne kuin on odotettu.

Miten se joulu onkin niin paskaa aikaa hoitojen epäonnistumisen kannalta. Meillä on ollut jo kaksi joulukriisiä - eka sinä vuonna, kun jouduin vetämään pelkkiä hormonpillereitä (sekin vuosi täysin hukkaan!) ja toka viime vuonna, kun eka IVF tuotti 0 alkiota. Ja aina kun joulu on tulossa, toivon, että ehkä tänä jouluna olenkin raskaana. Vai mietinkö jouluna sitten luovuttajaa ja kriiseilen taas miehen kanssa? Huoh.

Mutta sullahan oli Hiskias jo ihan hurjan pitkä taival takana. Miten olet jaksanut niin pitkään?

Edit.
Ai niin ja kauhukseni luin just tämän: http://www.felicitas.fi/sites/database/suomi/_Meidän tarinamme/110515_Piia_ja_Petri_Luovutetut_sukusolut_olivat_paras_joululahja.aspx
Siinä ensin mennään luovutettuihin munasoluihin, mutta parin yrityksen jälkeen tajutaan, että vika taisikin olla siittiöissä. Ihan hirveä kauhukertomus.

 

Malsu, ei meillä ole mitään jatkopuheita ollut, liekö ne sitten pitää sellaisen julkisen vikan hoidon jälkeen. Nähtäväksi jää. Miten muuten ne sun sydänoireet, onko niitä nyt ollut? Mä olen ollut niistä täysin vapaa, kunnes eilen illalla havahduin sängylle köllähtäessä, että taas ministi jumpsahteli ja sama meininki näyttää jatkuvan tänään. Hoh-hoijaa WTF?

Pitkään on ollut lapsi toiveissa, mutta IVF hoidoissa ollaan oltu vasta reilu vuosi. Vajosin joskus 2000 luvun alussa tosi syvälle lapsettomuuden kanssa ja kun sieltä selvisin, päätin, etten koskaan enää anna sen saada yliotetta mun elämästä. Ja toistaiseksi se on onnistunut. Paha kriisi tulee vielä olemaan edessä, jos tosiaan sitten on niin, ettei näillä omilla soluilla voi mitään aikaiseksi saada : /.

Tsempit huomiseen ultraan.

 

Hiskias, mulla on välillä vähän sellasta perhosefektiä rinnassa, mutta ei niin paljon kuin viime hoidossa. Olen jopa teetä vältellyt, kun töissä kupillisen jälkeen just alkoi läpättää. Olen tietenkin ottanut senkin huonona merkkinä, että Dhea ei enää vaikuta... Mutta sullahan ei ole hoitokaan kesken! Kuinka kauan siitä on, kun lopetit ne? Ilmeisesti ne oireet voi sitten jatkua tosi pitkäänkin. Kunhan nyt ei oikeasti sulla ala mikään takominen vaan jää tollaseksi yksittäiseksi, kai sen kestää.

Mä muistutan itselleni aina, kun tarve on, että elämässä on niin paljon muutakin tärkeää, jota lapsi ei korvaisi koskaan. Mutta laiha lohtu se silti on. Meillä on tätä taivalta takana vähän vähemmän aikaa, mutta pari ekaa vuotta oli kyllä ihan karmeita. Nyt alkaa pärjätä vähän paremmin... vaikka uutiset on koko ajan huonompia. Mä uskon, että jos seuraava hoito on luovutussoluilla, se ei ole mulle enää tässä vaiheessa yhtä paha kriisi kuin vielä vuosi sitten. Mutta tulee se satuttamaan tosi paljon.

Tosin eihän tässä meillä kummallakaan ole vielä viimeistä korttia pelattu! Ei pidä nyt menettää toivoa!

Kiitos paljon sulle tsempistä! Olen kaiken lisäksi tosi pahassa flunssassa ja olo aivan super kurja jo valmiiksi. Toivottavasti huomisen ultra ei pahenna oloa.

 

Eipä selvinnyt punktiopäivä vieläkään. Ke uusi uä. Nyt siellä oli 3 hyvän kokoista ja useampia liian pieniä folleja. Lääkäri kuitenkin kehui niitä kauniiksi, että tämä hidas kasvu voikin tehdä niistä ehkä laadukkaampia? Kuulemma kortisoni voi vaikuttaa näin. Punktio on joko pe tai ma. Sain antibiootin alkionkuoren avausta varten (joka saattaa myös auttaa kiinnittymiseen...), mutta alkioliimaa meille ei sitten riittänytkään.

 

Voihan plääh. Mä pidän kuitenkin peukkuja tuolle hitaalle kasvulle ja hyvälle laadulle :attn: Ai alkionkuoren avauksessa pitää syödä antibioottia? Miksi? Ja miksei liimaa riitä, eikö sitä saa purkista lisää : /

Mähän lopetin ne tabut jo heinäkuussa eli 3 kk sitten. Luulen kuule, että se vyöhyketerapia on laittanut hormoneita lisää liikkeelle ja siksi varmaan tulee näitä minioireita. Ne tosiaan on pieniä, mutta kummasti ne heti tunnistaa "niiksi".

Huomenna sitten kuullaan taas sun ultrakuuumiset =)

 

Hiskias, lääkäri sanoi, että alkionkuoren avauksessa on "infektioriski korkeampi". En tiedä, miten se vaikuttaa ja kehen (muhun vai alkioon vai mihin). Ja nämä antibiootit auttaa kiinnittymisessäkin jonkin jutun kautta, mitä en ymmärtänyt. Liima on kokeilussa tuolla klinikalla, eikä sitä kai siksi riittänyt mulle just tällä viikolla.

Sulla on sitten Dhean kanssa vähän sama kuin mullakin - vaikutukset voi olla jo kadonneet. No, mistä sen tietää ennen kuin kokeilee, vai mitä? Voihan olla, että oireetkin on Dhean jäkivaikutuksia myös ja sit se tarkoittaisi, ettei vaikutus ole vielä lakannut?

Heräsin tänään aamulla kauhuun klo 9.19, kun tajusin, ettei herätyskello ollut herättänyt ja olisi pitänyt pistää jo kasilta. Lääkäri pyysi, että siirrettäisiin pistoaikaa myöhäisemmäksi (kuin klo 7), koska huominen aika sille on vasta klo 10. No, nyt siirrettiin sit kerralla oikeen kunnolla. Aiemmin piikitettiin suunnilleen minuutin tarkkuudella. Nyt saa nähdä, miten tämä aikojen heittely vaikuttaa tuloksiin. Muistin myös Synarellan yksi yö klo 1 ja seuraava olikin sit jo seiskalta...

Tuntuu jotenkin ihan friikiltä, että ei oikeastaan tunnu yhtään mitään. Ennen on koko ajan sattunut ja kirvellyt ja ollut vaikea olla. Nyt vaan maha vähän pullottaa. Kummallinen olo. Sentään tänään olen itkeskellyt vähän kaikelle, että kyllä ne hormonit toimii kuitenkin.

Edit. Ja kuin kutsusta sydän päätti taas säikäyttää mut...

 

Perjantaipunktioksi meni. Irrotuspiikkikin on nyt jo pistetty. Tilanne ei ollut paljon muuttunut, mutta kyllä ne follit aina vaan kasvaa tosi nopeasti loppua kohti: 3 kpl 18-19-millistä ja joitain 11-millisiä.

Hyviä uutisia sen verran, että saatiin sittenkin alkioliimaa! Jos siis alkioita tulee. Jännittää ihan kamalasti, koska lääkäri neuvotteli biologin kanssa ja nyt laitetaan sitten kaikki nää vähät follit maljalle, kun ICSI:llä on tullut vain huonoja alkioita. Voi olla, että ei tule mitään siirrettävää, mutta viimeksi kuitenkin tuli kaksi täydellistä.

:O

Sydäntykyttelyt on tänään vaivannut aika paljon. Onneksi nyt loppui piikitys. Ehkä se sydänkin siitä rauhoittuu.

 

Malsu, tsemppiä punktioon! Mä vähän luulen, että ne sydänhommelit vaivaa meitä aina, kun hormonimäärät elimistössä lisääntyy.

 

Malsu, peukkuja minunkin puolesta perjantaiksi.

 

Kiitos molemmat! Hirveä kauhu ja paniikki päällä, kun tämä on vika kerta. Kohta mennään!

 

Luonnolliseen kiertoon on ny yritetty PASia kahtena kuuna onnistumatta. Edellisen PASin jälkeen ei ovista kuulunut ja nyt kun tuli, niin meni sitten työmatkan kanssa päällekäin. Seuraava menis itsenäisyyspäiväviikolle, ja mun tuurilla se menee siihen, että klinikka on kiinni.
Yksi alkiohan siellä pakkasessa vaan on enää, ja samalla käydään läpi prosessia hoidoista luopumisesta. Julkisella niitä olisi vielä 2 käytettävänä, mutta en tiedä haluanko käyttää, kun on jotenki niin epätoivoista tämä homma..

 

Terve vaan minunkin puolesta ja hurjasti tsemppiä Malsu, miten monta solua saatiin? Toivon että ne jotka on kerätty. hedelmöittyivät siinä maljalla ja jakaantuvat nyt loistoyksilöiksi! Mä uskon myös että nämä hormonimäärät saa jo aikaan sydämentykyttelyä, ainakin mulla vaikuttaa mm. hengästymiseen ja oloon voimakkaasti. Ihana tunne aina kun saa lopettaa pistelyt.
Ainakin sulla on nyt kaikki keinot käytössä (kortisonit, liimat jne). Tuliko sulla kortisonista mitään sivuoireita? Joskus olen kuullut turvotuksista tms. Mitenköhän sitä liimaa sitten laitetaan, siihen alkioon kiinni, ennen kun se siirretään kohtuun?

Hiskias, milloin sun seuraava kierto alkaa? Hyvä jos ne sydänoireet on pysyneet poissa. Toivotaan että tämä kierto on muuten menestyksekäs :heart: Mulla on ihan samoja kokemuksia vyöhyketerapiasta, niissä kierroissa kun kävin, tuli kaikki limat ja ovikset voimakkaampina. Vähän sama juttu akupunktiossa mutta pidän itse enemmän vt:sta. Pitäisikin taas varata aika jostain. Kerroitko taustoja hoitajalle, tästä lapsettomuudesta? Lähinnä että osaavat painella oikeita pisteitä.

Mulla on ihan samat fiilikset siitä, jos omilla soluilla ei saa lasta aikaan. Henkisesti valmistaudun jo luovutussoluihin mutta vielä yritetään omilla. En halua ajatella ihan niin pitkälle mutta ei me kokeilla omilla kun 1-2 kertaa enää. Olen nyt marraskuun alussa menossa uudelle lääkärille ja klinikalle. Itse asiassa tämä on ihan uusi klinikka Helsingissä, avaavat marraskuussa ja lääkärit on kokeneita. Toivon ja uskon että sieltä saa empaattisempaa kohtelua.

Onko teillä Hautomo suunnitelmissa jotain muuta jos ette enää omilla soluilla kokeile?

Odottajalle onnea, ihanaa että teillä meni eka luovutussoluhoito nappiin, se antaa luottamusta :heart:

Viikonloppuja kaikille! Mulla on tänään sellainen kaveriporukan illanvietto, jossa kaikilla muilla on lapsia... ahdistaa jo valmiiksi mennä sinne

 

Jonnuli-77, mikä se on uusi klinikka? Kampissa? Sain mainoskirjeen Gravidiksen lääkäriltä joka on siirtynyt uuteen klinikkaan, jossain Kampissa. Heitin heti roskiin. Niin huonot kokemukset...
Toivottavasti löydät sen oikean...
Hautomo-76 aiotko lopettaa omilla? mietit luovutetuista?
imho: klinikoiden vaihto ei takaa onnistumista
ikä ratkasee onnistumista omilla, luovutetuilla ei ole rajoiteita

voimia

 

Laitoin Nat yksäriä, taitaa olla sama klinikka mutta kumpi lääkäri sulla on ollut? Kampista he muuttavat vielä pois, ihan uusiin tiloihin marraskuussa. Miten sinun hoidot muuten etenevät? =)

 

Jonnuli, joo, toi on tärkeää jossain vaiheessa miettiä, kuinka pitkään vielä aikoo yrittää näin. Meillä on ajatuksena, että tämä on se vika kerta, koska tämän jälkeen ei voi muuttaa enää oikein mitään hoidossa. Tiedän ihmisiä, joilla se kahdeksas kerta on onnistunut, mutta tämä on jo viides. Musta ei ehkä ole niin moneen yritykseen.

Huomenaamulla saan tietää, onko mitään siirrettävää. Punktiossa saatiin kaikista folleista solut eli 7 solua! Viimeksi mulla oli osa niistä kuitenkin sitten tyhjiä ja puolet epäkypsiä, joten odotan todella kauhun sekaisella jännityksellä huomista ja tuloksia. Odotan, niin kuin viimeksikin, että tuskin mitään siirrettävää on, kun tulokset on (paitsi viimeksi) olleet juuri sellaisia.

Meillä on tuolla omalla klinikalla ollut tosi hyvä hoito ja olen kaikkeen tyytyväinen. Tuntuu, että lääkäri pitää meidän puolia, kuuntelee mua ja neuvottelee biologin kanssa, jos tarve vaatii, eikä teeskentele tietävänsä kaikkea parhaiten. Myös hoitajat ovat ihan loistavia. Siellä on turvallinen ja hyvä fiilis olla hoidossa. En pystyisi ajattelemaan vaihtoa nyt, julkiselta yksityiselle siirtyminenkin oli jonkinmoinen kriisi. Mutta hoito on kyllä nyt paljon parempaa, kun kaikki oireet tutkitaan ja siksi ollaan saatu myös uutta tietoa siitä, mikä on vikana.

Hautomo, monesko siirto teillä onkaan meneillään? Oletteko varmoja, että kokonaan luopuisitte hoidoista? Ymmärrän kyllä, jos siihen tulokseen tulee, on se joskus meilläkin käynyt huonona hetkenä mielessä. Eikä rahatkaan riitä loputtomiin...

Tsemppiä kaikille! Huomenna meillä on totuuden hetket.

 

Huhhuh. Seitsemästä solusta kaksi oli hedelmöittynyt ja yksi jakautunut normaalisti. Se oli oikean kokoinen, mutta ei laadultaan tarpeeksi hyvä, että alkiokuoren avausta olisi voitu tehdä. Se yksinäinen, viimeinen toivo nyt kuitenkin siirrettiin. Siellä se on kohdussa ja ihmettelee.

Aamulla olin niin huojentunut, kun sain biologilta uutiset, että päästään siirtoon siitä huolimatta, että laitettiin kaikki maljalle, mutta nyt olen jo ihan masentunut, enkä jaksa uskoa, että tämä viimeinen oljenkorsi onnistuisi. Mutta ainakin maljalle laittaminen oli oikea ratkaisu, koska nyt alkio on normaali! Sentään se uhkapeli kannatti. Aika jännä oli kanssa, että yksikään solu ei ollut ehtinyt kypsäksi. :O

Puhuin sekä hoitajan että lääkärin kanssa, että jos tämä ei plussaa tuota, siirrymme lahjasoluihin ja tapaamme seuraavaksi sen hoidon suunnittelun merkeissä. Kauheasti kaikki klinikan hoitajat toivottelivat onnea matkaan. Sentään siitä tuli hyvä mieli, että siellä välitetään, miten meille käy.

Olin myös niin järkyttynyt koko päivästä, että unohdin laittaa Gonabeptylin jääkaappiin. Pitää varmaan huomenna soittaa klinikalle, että saako sitä käyttää vai pitääkö hakea uusi. Nyt ei auta kuin odottaa. Rt 11.11.

Aika rankkaa on sekin, että menen parin viikon päästä läheisen henkilön punktiotueksi. Haluan tukea tärkeää ihmistä, mutta välillä on vaikeaa kestää toisten (läheisten) hoitoja tai vauvan yrittämistä. Vauvauutiset on aina vauvauutisia, eikä nyt ole voimia muuta kuin peittää korvat sellaisilta. :'(

Jonnuli, mulle päinvastoin kortisonit on poistanut nestettä ja melkein kaikki hoitoihin yleensä liittyvät kivut. Olen vähän siitä päätellyt, että tämä kortisoni on tainnut mun ruumiille olla jotenkin oikea ja kaivattu asia, mutta mistä sen varmuudella tietäisi.

 

Malsu, voimia sulle, jatkan peukkujen pitämistä

 

Hautomo76, onhan pirullista, ettei pasit ole onnistuneet :'(. Minusta kanssa tuntuu epätoivoiselta, vaikkei varmaan vielä pitäisi, kun siirtoja on takana kaiken kaikkiaan vasta 3. Siihenkin on saatu tuhlattua yli vuosi, mielestäni liian kauan.

Jonnuli-77, taidankin tietää, mihin olet menossa. Kuulin kaveriltani, että oli saanut lääkäriltä kirjeen, että vaihtaa klinikkaa. Kaveri ei ollut millänsäkään, kun oli mielestään saanut asiatonta palvelua. Kiva kuulla sitten sun mielipide, miten kaikki uudessa klinikassa sujuu. Kovasti tiedotteet näyttävät kertovan, että laitteisto ja tekniikkaa on ihan jotain muuta kuin muilla klinikoilla suomessa. Onnistumisprosentithan ne sitten aikanaan näyttää, mikä on totuus, mutta toivon, että tämä olisi nyt se sun kerta :heart:. Oletteko tulleet muuten ajatelleeksi, minkälainen bisnes lapsettomuus oikein on, klinikoita tulee kun sieniä sateella ja kaikille tuntuu riittävän asiakkaita : /. Vyöhyketerapeutille olen kertonut lapsettomuudesta ja siksi osaa hoitaa niitä hormonipisteitä.

Nat, taidat olla käynyt samalla lääkärillä kun mun kaveri. Oli kuulemma ollut todella ikävä tapaaminen.

Malsu, tsemppiä piinapäiviin, ihanaa kun kuitenkin yksi sinnitteli siirrettäväksi. Ollaankohan me samalla klinikalla hoidossa (olen siis julkisella, joka ostaa solupalvelut yksityisklinikalta Hesasta), kun lekuri tänään kertoi käyneensä siellä klinikalla ja mun asioista keskustellessa oli tullut eteen, että ”joku toinenkin” oli saanut kesän aikana pahoja sydänoireita dheasta. Melkein sanoin, että tiedetään (!), mutta jätin sanomatta .

Mun hoito alkaa tammikuussa, onnistuminen on minimissä ilman dheata. Flareupilla mennään ja pitkään viljelyyn tähdätään, mutta pessimisti täällä epäilee, ettei pitkän viljelyn jälkeen ole ainoatakaan alkiota elossa. Mutta kokeiltava sekin on. Sain ohjeeksi popsia Multi Vita raskaus – vitamiinia, kysyin, että mikä on ”se” juttu just siinä, niin kuulemma foolihappo ja d – vitamiini. Kerroin osan dosettini sisällöstä ja vaikenin esim. gele royalesta, jonka aloitin viikko sitten . Kaikkensa se on yritettävä.

 

Malsulle megapeukutukset seuraaviin päiviin ja viikkoihin! Hyvältä kuulostaa, parempi kun ei mitään

Jee, hienoa Hiskias että sun suunnitelma selkeni. Mä luulen myös että lääkärit pyörittelisi silmiä jos kuulisivat lisäainearsenaalini koko sisällön kaikki on kokeiltava, samaa mieltä!
Natin kanssa viesteilin siitä lekurista, etunimi alkaa E:ellä. Varmasti sama kun sinun tutulla? Tosi tylyä kohtelua ja vähän samaa kun mitä oman lääkärini kanssa olen kokenut. He olivat aiemmin samalla klinikalla. Epäempaattista kohtelua ja rahanmenoa. Olen varannut sen uuden klinikan toiselle lääkärille josta olen kuullut vaan hyvää. On tämä aika hurjaa rahanpolttoa mutta onneksi on vaihtoehtoja, jos ei lääkäri miellytä.

 

Kiitti Jonnuli, Nat ja Hiskias tsempeistä! Onhan se totta, että pitäisi nyt ottaa kaikki irti siitä, että on edes mahdollisuus. Olisihan se ollut tuhannesti pahempi, että olisi jääty tyhjin käsin koko hirveästä rumbasta.

Tänään alkoi pumppu taas säikäytellä mua oikein toden teolla niin, että piti hengitellä ja nousta istumaan pystyasentoon pari kertaa päivän aikana. Toivon, että se on hyvä merkki, kun tänään pitäisi kiinnittyä. Koko ajan mulla on näitä tuttuja menkkatuntemuksia ja rinnat on (jättimäiset!) arat. Jos nää huomenna vielä jatkuu, on ehkä pieni mahis, että jotain tapahtuukin. Tosin viimeksihän ne tuntemukset loppui sitten kuitenkin jo viisi päivää ennen testiä.

Meinasin aamulla saada paniikkikohtauksen, kun mies halusi piikittää Gonabeptylin (jouduin muuten hakemaan uuden...) vasta illalla ja olin jo ihan varma, että just siitä syystä ei sitten tämä onnistu. Piikitin sitten töiden jälkeen saman tien, että pääsin paniikista. Vaikka kuitenkin hoitajat ja lääkäri sanoi, ettei ajalla ole väliä, vaan päivällä. Hassua, miten sitä menee ihan sekaisin...

Mistä tulikin mieleeni: mitä ihmeen L-juttuja ja Gel Roayleja te oikein syötte? Olen ihan pihalla tuollaisista. Itse vetelen vaan Beroccaa, sellasta tosi vahvaa jenkkiläistä D-vitamiinia ja sit yritän vaan syödä hyvin ja välttää alkoholia. (Hoidon aikana kokonaan, mutta muutenkin olen vähentänyt.) Olen kyllä vaihtanut kaiken kosmetiikan luonnonmukaiseksi ja ruoasta tarkkailen nyt todella tarkkaan kaikki lisäaineet ynnä muut. Kai pitää saada edes jotenkin kokea, että voi vaikuttaa tähän!

Hiskias, hienoa, jos teille voidaan tehdä pitkä viljely. Meillä ei olisi voinut edes uneksia, kun hyvä, että noi kasvoivat edes tohon vaiheeseen. Se saattaisi olla ratkaisu! Ja blastonkin voi pakastaa, jos haluaa kokeilla siirtää "nuorempaa" ensin. Ja olinhan se sydänvikainen tietty minä.

Saan kyllä paljon voimaa siitä, että tiedän teidän pitävän mulle peukkuja! Minäkin peukutan kovasti, että Hautomon seuraava PAS onnistuisi. Eikä ne suostuisi vaikka kokeilemaan lääkkeellistä PASia, jos se onnistuisi vähän helpommin? Tos kurjaa, jos lopetatte tässä vaiheessa.