En ole koko ketjua jaksanut lukea läpi, kun keskustelu on käynyt aika epäasialliseksi. Kerronpa vain omat kokemuksemme:
Esikoisen pottailu aloitettiin kun alkoi istua, eli n. 8-kuisena. kakat tuli aamuisin pottaan kun laitoin oikeaan aikaan, välillä pissatkin. Kuitenkin kun oppi kävelemään 13 kk:n iässä, ei suostunut potalla enää istumaan hetkeäkään. Jos yritti häntä yritti houkutella esim. kirjalla, tuli hirveä huuto ja tahtoi kädet pystyssä päästä pois potalta. Ei siinä paljon ollut tehtävissä, pakottamaan en ala.
Nyt tyttö 2v3kk on pari kuukautta suostunut istumaan potalla kun saa aina tarran, mutta mitään ei ole tullut ennen kuin viime viikolla. Nyt on huimat kaksi kertaa pissannut pottaan
![Hymy :) :)]()
Ja lahjuksena on jo pipari. Päivisin olen nyt pitänyt ilman vaippaa, ja pissat ovat pääsääntöisesti tuleet housuun. Mutta silloin tyttö ainakin aina tajuaa kun on pissannut ja haluaa kuivat housut, ja hän pidätteleekin useamman tunnin. Kestovaippoja olemme aina käyttäneet ja kuivaliinakin jätettiin muutama kuukausi sitten pois, mutta vaipan märkyys ei ole tyttöä haitannut.
Eli pointtini on se, että kuivaksi oppiminen ei ole ollenkaan niin yksinkertainen asia, vaikka jotkut äidit tuntuvat niin ajattelevan. He vain kuvittelevat olevansa niin erinomaisia äitejä ja luulevat, että aikainen kuivaksioppiminen on heidän ansiotaan, kun todellisuudessa heidän lapsensa ovat vain olleet sen luontoisia, että ovat omaksuneet (ja hyväksyneet) pottailun nopeasti.
Niin, ja vaipattomuuskin on aina kiinnostanut minua, mutta kumpaakaan lapsista (kuopus nyt 6kk) en ole kertaakaan saanut pissaamaan esim. lavuaariin. Hoitopöydälle ovat kyllä kovasti pissineet. En tiedä olisiko pitänyt yrittää vielä hiukan kauemmin ja lapsikin olisi hoksannut jutun, mutta näiden kahden kanssa se ei valitettavasti ole toiminut. Ehkä ensi kerralla yritän vielä, jos sellainen tulee.