Ajatuksista asiaan 11/08

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja mi-iu
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Kiitos äityli! Hauskaa aina saada kannustavia kokemuksia tuplien kanssa pärjäämisestä. Sinun kohdallasi ei kyllä päde sanonta että salama ei iske samaan puuhun kahta kertaa... Uskomaton tuuri!
 
Rosa, olen todella pahoillani mummosi vuoksi, mutta ihanaa, että kävitte paljon hänellä kylässä ja saitte vielä pikkuisenkin kanssa otettua ikimuistoisia valokuvia. Olet varmasti oikeassa siinä, että hän kuitenkin säästyi paljolta kivulta ja murheelta ja juuri siltä kaikkien pelkäämältä laitoshoidolta! Äitisi on oikeassa, kun yksi elämä päättyy, toinen alkaa. Mummusi tuskin haluaisi että siirrätte nimenantojuhlianne. Voimia Rosa!

Kiitokset sympatioista ja Rosalle suukoista! En tiedä onko tilanne vielä rauhoittunut, kun ei olla vielä nähty -mies nukkuu yöuniaan. Olen täysin samaa mieltä, että on mieheni vastuu pitää vanhempansa kuosissa ja mun vastuulla on pitää omani. Appeni osaa olla mukavakin, mutta 60% ajasta hän on rasittava ja "machkoileva". Sahasi mm.meidän keittiötuoliin, vaikka mun mies sanoi vieressä, että "varo nyt helvetissä, kohta se osuu tuoliin", niin appi vaan siihen, että "Äääh, se mitään osu, kai mä nään" , sitä siinä sitten kinasivat ja kas, kun samassa hetkessä nasahti!! Sitä täytyisi joskus ottaa rivelistä kiinni.... Ristiriitaisia tunteita herättää, että hän tekee hyvää auttamalla meitä niin paljon tässä remontissa ja sitten hän aiheuttaa negatunteita puoliaggressiivisella käytöksellään.
Siis täh, mulla on mennyt ohi; Saden anoppi tunki samaan vessaan?!?!?! Olisit kysynyt "haluaako hän pyyhkiä vai miksi hän tuli"?!? Uskomatonta! Nyt sun anoppisi kuulostaa mun äidiltä....

Neilis, mulla oli vähäistä kutinaa mahanpuolella, mutta ei selässä. Kai se iho sieltäkin kuitenkin venyy. Mä luin kaikkia vauvalehtiä ja nyt mulle tulee vauva-lehti, mutta en osaa sanoa, mikä olisi paras vaihtoehto kaikista. "Odotus-lehti", jota ei enää valitettavasti julkaista, oli ehdottomasti paras odotusajan-lehti. Harmi, kun lopettivat sen :( .

Hei niin, tänäänhän on Bron synnytyspäivä!! Bro?

 
Osanottoni Rosalle. Ja voimia nimiäisten järjestelyihin, mummosi olisi varmasti halunnut niitä juhlittavan suunnitelman mukaan. Minun isovanhempani vanhenevat vanhenemistaan, papat ovat jo tosi huonossa kunnossa ja kyllä sitä tulee miettineeksi koska heidän kärsimyksensä loppuvat. Kuitenkin kuolema tulee olemaan todella vaikea paikka. Jaksamista sinulle!

Angstis, muistahan että ensimmäinen vauvavuosi on iso koettelemus parisuhteelle. Helppoa ei ole meilläkään, typeriä kinoja riittää, mutta tärkeintä on tietää että yhdessä pysytään kaikesta huolimatta. Eräät tuttavamme meinaavat muuttaa erikseen ja ottaa aikalisän -pelottava esimerkki miten voi käydä pienen lapsen vanhemmille...

Neilis, mulle tulee edelleen Vauva, mutta harkitsen Meidän perhe-lehteen siirtymistä tässä jossain vaiheessa. Vauvasta on oikeasti ollut apua, mm. tuo 20 min nukahtamisjuttu on sieltä. :)

Me lähdemme viikonloppuna kyläilemään, tosin tänään tämä mama lähtee pikkujouluihin... :D
 
Juu Baltsu, ei tässä nyt oikeasti tosiaankaan erota tai edes harkita eroa, mutta ärsyttää, kun toinen on pitkävihainen. Mä itse olen tyyppiä, joka menee kerran naimisiin ja samoin uskoisin miehestäni. Yhdessä ollaan oltu pian 6-vuotta. Minä voin puolestani ilmoittaa, että eroan vain, jos hän pettää mua.
Hurjilta kuulostaa vauvaperheiden erot.. Täytyisi muistaa syyt miksi toiseen aikanaan rakastui ja joustaa puolin ja toisin.

Ihanaa pikkujoulu Baltsulle!!
 
Brou on ollut taas kauneusunillaan.. (Niitä tosiaan tarvitaan tällä hetkellä, vaikutusta en vielä ole huomannut, hieman turvottaa ehkä..) Olen samaa mieltä, että tänään olisi oikein loistava päivä syntyä, mutta tuo mölli ei taida olla samaa mieltä. (No, mä lähden taas kohta hätyyttelemään sitä tuonne lenkkeilyn merkeissä.) Mutta kiitos teille ihanaisille tsempityksistä, kyllä se pian syntyy. Vaikka itsestä tuntuu niin jännältä, kun sitä ajattelee että kyllä se syntyy pian joka tapauksessa, mutta joka päivä ajattelee samalla että ei se kuitenkaan juuri TÄNÄÄN synny. Joku päivä on kuitenkin juuri se "tänään". Mä uskon kans siihen Angsterin 40+ viikkoon, sehän oli positiivista ettei menty 41+ tai sinne käynnistykseen mitä ajatusta kammoan :D Saapas nähdä sen prinsessan suhteen :)

Rosalle iso lämmin halaus! Ei sillä ole mitään merkitystä kuinka vanha ihminen on, samalla tavalla sitä suree ja se on iso menetys kun oma isovanhempi kuolee. Ja samaa mieltä täällä ollaan, että voitte varmasti pitää suunnittelemanne juhlat peräkkäisinä päivinä. Itse ajattelisin että se on vain positiivinen asia, että on noin ihana juhla hautajaisten jälkeen. Juuri sillä ajatuksella, että elämän on tarkoitus jatkua. Varmasti edellisen päivän hautajaiset jollain tasolla painaa takaraivossa kaikilla sukulaisilla, mutta sitten toisaalta uuden elämän juhliminen tuo lohtua. Näin mä miettisin.

Sitten halit Angsterille miehen hölmöilyn takia! Tosi pönttö kun ei pussannut töihin lähtiessä eilen. Toivottavasti olette jo sopineet ja mies anelee niitä suukkoja siellä. Todellakin miehen pitäisi pistää omat vanhempansa ruotuun, mutta ehei se niin mene. On huomattu tuhansia kertoja. Eri asia on jos kuitenkin yrittää (niinku oli kuitenkin siitä tuoliin sahaamisesta varotellut) ja toinen vaan on niin jäärä ettei usko. Mulla tulee Angsteri niin oma isäni mieleen noista sun appiukon jutuista! Siis sillälailla, että kun se tekee jotain niin se on vaan yhtä riuhtomista. Mut se uskoo sitten kun äiti käy sille nalkuttamassa, että nyt rauhotut! Ja meille se laitto ihan rauhassa remppahommia, mutta mä lähdin suosiolla pois jaloista ;) Mä - asiasta viidenteen- kauhulla odotan sitä, kun mennään miehen kotona käymään nyt vauvan syntymän jälkeen ekakerran, se edellyttää vakavahenkistä keskustelua tuon miehen kans, miten mä haluan sen toimivan siinä vaiheessa kun anoppi alottaa oman shownsa. Soittelee myös jatkuvasti tänne ja tinkaa ihan ihmeasioita. Plaah.

Neilikselle ja Baltsulle ihania pikkujouluja! Täytyy tunnustaa että olen hieman kateellinen :) Olis kiva päästä itsekin, tosin ei nyt tässä tilanteessa ole mahdollista! Onko luvassa kunnon bileet vai rauhallisempaa menoa syömisen merkeissä?

Neilikka juu muistan kyllä tuon vatsan kutituksen (ja jenkkakahvojen myös) :) Rasvailu helpotti oloa kummasti.

What else.. Tässä kohtaa muistin rajat tuli vastaan. Sadelle pikaista paranemista, toivottavasti jo ensi viikolla vauvanhoito sujuu täydemmällä teholla. Mutta mun mielestä voi ihan hyvin antaa itselleen aikaa toipua, ilman tunnontuskia. Onneks sun mies on niin ihana että se on ottanut oman vastuunsa :)

Tosiaan olis taas perjantai. Uskaltaakohan sitä pitää sen normaalin karkkipäivänsä...
 
Yhtä aikaa oltiin melkein Neilikan kanssa asioilla. :) Siitä koon arvioinnista piti tosiaan sanoa vielä, että olen kyllä yllättynyt vauvan koosta kun terveydenhoitajakin sanoi, että aika iso tämä vauva varmasti on. Ja siis joo pitää muistaa että voihan se heittää se arvio kilollakin, se on vain arvio mutta kuitenkin. Se on ny kaks kertaa katsottu ja aina sama tulos tullut. Ainakin helpottaa omia henkisiä paineita, että ei tartte ajatella synnyttävänsä 4,5 kilosta. Tai sitä 7,5 ;) Pituudesta ei taaskaan ollut puhetta enkä muistanut kysyä.. Sama pallopää siellä oli lääkärinä tällä kertaa, mutta tiesin jo että mitä sieltä tulee ja se luetteli just saman mantran siitä painosta ku viimeksi! Mä en ees kuunnellut, olin vaan että joo joo. Hih. Tiukkaa tekee jos aion pysyä siinä alle 15 kilossa, mutta ainakin koetan. Jos tää nyt syntys pian niin vois onnistuakin!
 
Ainiin, viime yönä vedettiin taas vatsassa kunnon laukat. Tunsin nyt tosi selvästi käsien viuhtomisen tuolla alamahalla, kun yleensä tunnen vain ne jalat. Oli ihan liikkis olo, että siellä se toinen viuhtoo ja oota vielä hetki niin me nähdään! Sitten tuntui sellainen tosi omituinen rasahdus tuolla ylämahalla ja kuului napsahdus ja olin jo että apua nytkö ne lapsivedet menee, kun joku sano että siitä voi kuulua ihan kunnon nasauskin. Mut ei, taisi toisella vaan polvet paukkua.
 
Voi kuinka ihanalta Bron yöllinen sessio kuulosti! (ja voi kuinka häröltä tuo mun kirjoittama lause...) Mä oon kans kuullut että vedet voi tulla hulahtamalla ja sitä edeltää suurin piirtein viinipullon korkin aukeamisääni. Voin uskoa että sua rupes jännittämään!
Meillä pikkujoulut on ihan perussetti - kiireellä töiden jälkeen kaunistautumaan, sitten aloitellaan oman toimiston väen kanssa baarissa ennen isomman porukan illallista ja tanssia yms, ja sit jatkoille. Katsotaan kauanko meikäläisen kompania pysyy matkassa mukana. Ihan kivaa laittautua nätiksi, tai siis pyrkiä siihen =) Mitä juotavia te muuten suosittelette? Vettä lähinnä menee, en ole ikinä tykännyt hiilihapollisista, mutta ne pari kertaa kun olen baarissa ollut, olen tilannut jotain alkoholittomia drinkkejä (erilaisia mehusekoituksia), ja on aika arpapelia tuleeko sieltä hyvää vai ei. Tietääkö joku jonkun kivan jutskan mitä kannattaisi pyytää? Olenkohan joskus kuullut että mansikkamargaritan saa myös alkoholittomana versiona. Kait se jollain makusiirapilla tehdään.
 
Haha, tyrskähdys noille yöllisille sessioille.. :)

Neilikalle varoituksen sananen siitä miten jaksaa olla bilestämässä. Itse olen ollut usein ennen raskauttakin selvinpäin muiden mukana ja se on ihan ok mielestäni. Nyt sitten raskauden aikana on muutama reissu alkanut jossain vaiheessa tuntua siltä, että ei vaan jaksa. Oon joistain näistä jutuista tilittänyt mailin puolellekin ja osittain voi johtua kaverin ajattelemattomasta käytöksestäkin ne mun kokemukset. Mutta pointti on, että älä ihmettele jos jossain kohtaa iltaa vaan virta loppuu epätavallisen äkkiä :) Baarissa saa hyviä drinksuja tosiaan jos käy tuuri. Käypä googlettamassa jo valmiiksi jotain kivaa mitä tilata, itse oon tilaillut arpapelillä :) Tai juonut kokista..
 
Aah, Brokis vielä täällä- toivottavasti hätyyttely toimii!

Neiliksellekin rattoisia pikkujouluja!

Meillä rauhamaassa ja kaikki erinomaisesti. Nyt lähdetään Tampereen suunnalle. Varo Baltsu, voidaan pian kolkutella teidän ovella ;)

Iloista viikonloppua!
 
Jees, nappula nukkui viime yönä neljä tuntia putkeen!

Kävin facebookissa kattelemassa kaikkien siellä olevien ketjulaisten vauvojen kuvat, ihan supersöpöjä olentoja! Mulla on tänään tarkoitus viimeinkin laittaa kuvat koneelle. Laitan niitä sitten facebookiin sekä tukin kaikkien sähköpostit.

Broganilla aamut vähenee. Ihan todellakin kohta on pienen pieni nyytteröinen sylissä sullakin. Meillä ne oli muuten Eetin polvet mitkä naksui silloin mahassa ollessakin.

Eeti oli 5 vkon iässä 4765 grammaa ja 55 senttiä, viime viikon perjantaina oli neuvola, mut en oo muistanut noita mittoja teille kertoa. Ensi kerralla annetaan rotarokote, mikä meillä on onneksi ilmainen. Ja TAAS unohdin soittaa papille ja sopia ristiäisten ajankohdasta.. Kohta meidän kullannuppu jää pakanaksi ihan vaan äidin saamattomuuden takia. Käytiin muuten isyydentunnustusjutskassa keskiviikkona. Repesin täysin, kun lapussa oli sanasta sanaan tällainen lause (nimet tietenkin muutettu..) "Mikko Mikkonen tunnustaa omakseen Riitta Ritolan 10.10.08 synnyttämän tytön ja Riitta Ritola vakuuttaa ettei kukaan muu kuin Mikko Mikkonen voi tulla kyseeseen isänä". Lisäksi paperissa oli kaikkea seurustelun alkamisen ajankohdasta, sekä siittämisajankohdasta. Jälkeenpäin mies kysyi, että mitä mä nauroin. Kaikki niitä viranomaisia kiinnostaakin.

Hyvä kun Angsterin perheessä on taas rauha. Riidat on aina ikäviä. Ite oon just sitä pitkävihaista sorttia ja jään märehtimään vanhoja riitoja ja asioita. Oisinpa niinkuin sinä ja pääsisin aina nopeasti eteenpäin.
 
Pikaseen ristiäisleipomusten keskeltä...

Rosalle osanotot ensinnäkin mummon poismenosta. Hienoa, että pieni neiti ehti kyläillä mummun luona. Niin se vaan on, et kun toinen elämä alkaa toinen loppuu... Jaksamista surun keskellä!

Jaksamisia Sadelle anopista - törkeetä tuollainen! Samoin toivottavasti pääset pian istumaan ja nauttimaan vauvan hoidosta täysillä.

Tsemppiä Ansterille miehen kanssa. Toivottavasti saatte riidat sovittua.

Lisäksi Brogikselle tsemppiä tulevaan synnytykseen. Täältä lähetän aimo annoksen suppareita sulle. Puuh!

Meillä oli tänään neuvola + mun jälkitarkastus. Vauva ja äiti molemmat terveitä ja oikein hyvin voivia. Vielä pitäis olla loppuvuosi ainakin rehkimättä liikaa - tarkoittaen siis Pumpilla ja spinnigissä käyntiä. Meillä myös neiti oikein jämäkkä ja hymyilevä tapaus. Neidin koko tällä hetkellä 55,5 cm ja 4020 g.

Jahas... Kohta palaa kakut uuniin, jos en kiirehdi... Mukavaa viikonloppua kaikille!
 
Meillä tuo tytär taitaa olla mallia Michelin. Kun Amildan nupukka on pitempi ja kevyempi ja oikein nätin sopusuhtainen kun kävin facebookissa kattelemassa. No oon mä jo katsonutkin, että on Eetillä kunnolla makkaroita ja leveä selkä.

Mulla jälkitarkastus on vasta 16. joulukuuta. Ihmeen myöhään.

Osanotto Rosan mummon poismenon johdosta.
 
Rosalle suuri lämmin halaus ja osanotto!

Vai ei Brogis vielä ole laitoksella..no onhan tässä tätä päivää vielä jäljellä..;)

niin ja vesistä piti vielä sanomani että mullahan vedet meni vasta ponnistusvaiheessa ja kätilö sanoi että voi se syntyä sikiökalvonkin sisällä, eli ei olisi niitä puhkaissut ilmeisesti ollenkaan.

nyt on sitten kaalinlehdet liiveissä ja kyllä helpottaa mutta hieman naurutti kun seisoin pumppu toisessä kädessä että sain vähän tyhjennettyä ja toinen tissi valui ja pidin siinä paperia ja mies repi kaalista lehtiä..että näin vauhdikasta perjantai-iltaa.

anteeksi taas kaikki kommentoimattomat jutut, ensi viikolla parannan tapani kunhan pystyn kunnolla istumaan.
 
Voi reps tuolle JB:n isyysjutskalle!! :D Se on täälläkin edessä sitten. Ei passaa vitsailla ;) Mies on keksinyt jo kaikkea hauskaa mitä muka aikoo laukoa, pitää nyt koettaa käskeä sen käyttäytyä. Hek.

Pelottava ajatus, että vauva syntyis kalvon sisällä 8/ Kääk.

Kyllä mä nyt kuitenkin lähden ostaan sitä karkkia! :)
 
Komeat lukemat Eetillä ja Amildan neidillä, hyvin neitinne kasvaa! Hauska toi isyydentunnustus lauseke. Kai se on peräisin jostain vuodelta viisi...

Olipa mukava päivä, vaikka ei mitään ihmeellistä ostettukaan. Käytiin Nukin ja miehen kanssa ravintolassa syömässä ja kahvilassa. Koitetaan totuttaa Nuudeli sellaiseen aika pienestä 8ei mitään hienosto juttuja, vaan käytöstapoja).

Sade nyt putosin kärryiltä. Kaalinlehtiä?

Amildalle mukavia ristiäisiä! Ja Brogikselle suppareita! Jos teillä tuli jo lunta niin menehän tekemään lumitöitä. Mun äiti sai sillä mut syntymään ja mähän leikkasin nurmikon kahta päivää ennen Nukin syntymää.

Öitä muruseni!
 
Tulin tsekkaan mitä kuuluu, mutta aika hiljaista on. Toivottavasti bilehileet on selvinneet pikkujouluista. On täällä Angsteri maa valkoinen, mutta ei oikein pukattavaksi asti lunta, muuten hyvä ajatus.

Mäkin pidän nyt palstahiljaisuutta, palataan asiaan maanantaina neuvolan jälkeen. Tai toivottavasti saan käydä ilmoittautuun synnyttään ennen sitä, mutta tuskinpa :)
 
rosikselle osanotot mummista!

täällä ollut menoa ja meininkiä hela tiden... eilen oli pari kaveria lapsineen aamusta iltaan meillä, tein ruokaa ja leivoin jne ja juteltiin ja syötiin ja kahviteltiin ja komennettiin muksuja jne ja oli kyl tosi kivaa :) aika vaan loppu kesken vaikka 8tuntia nähtiinkin.. jutut jäi välillä puolitiehen jne.. :D

Joo Brogis toi lumenluonti vois toimia!! mä kaadoin pari puuta ja raahasin oksia sun muuta niin laskettuna aikana ja viiden päivän päästä neiti sit synty.. :) et kantsii alottaa se lumenluonti ajoissa ;) :)

Eetillä tosiaan komeat lukemat! vau!!
täällä kans tämmönen öö, leveämpiselkäinen vauva :) iso ikäisekseen :)
4kk neuvolassa 65cm ja 7630g.. (oonkohan jo sanonu) voi olla.. :)

Nyt illanjatkoja!!

Mä toivon että ehtisin ompeleee vielä verhokappaa... :)

Mi-iu
 
Angstis, joku vanha tapa tuo että jos tissit on tosi täynnä/kipeät niin kun laittaa viileitä kaalinlehtiä niin helpottaa. Ja toimii =) ja kyllä nauratti tänään kun mentiin taas vanhemmilleni ja siellä rupesin imettämään niin olin unohtanut toiseen rintaan lehdet, olivat olleet siellä 2h...

mites Amildan ristiäiset meni?

täällä alkaa baby blues nostaa päätään. ihan vaan siitä syystä kun en vielä voi sylitellä vauvan kanssa ja kun nyt vasen nänni on niin hellänä että pidän imetystaukoa ja vaan pumppaan, niin tulee vielä turhempi fiilis. Kun olisi muuten niin helppoa imettää mutta nyt kun pitää pumpata niin ei kiva :( ja kohta olen varmaan ihan koukussa jo särkylääkkeisiinkin...mutta olo alkaa muuten paranemaan kunhan tämän bluesin saa vielä jotenkin pois päältä..vinkkejä??? ihan kauheeta kun oma lapsi jo kohta 2vkoa vanha enkä ole kertaakaan voinut istua hän sylissään ja vaan hellitellä häntä =( muutaman kerran olen toki kantanut vähän sylissäni mutta luo vielä sen verran painetta että välilihassa tuntuu..taitaa mennä itkuksi taas tämäkin ilta kun en jaksa olla näin turha..ja kun pullottaa maitoa niin menee aina hetki kun sen lämmittää ja toinen joutuu hermostumaan =(

brogikselle tsemppiä!
 
No Sade, ei se mitään -mä kävin kesällä lenkillä maidonkerääjä rinsikoissa ;)

Miiu ollut taas aktiivinen mamma!

Sade, nyt vaan iloista mieltä! Pian se ap paranee ja pääset sylittelemään vauvaasi!!


 
Ääriryhmä hautautunut lumen peittoon, oltiin jo toisella sivulla.

Kiitos kaikille osanotoista.

Ihana talvimyräkkä ulkona, laitoin takkaan tulen.

Sadella toivottavasti "vain" kivuista johtuva babyblues ja menee pian ohi kunhan paranet ja pääset 100% vauvan kanssa puuhaamaan.

Ajattelin, tai pelkäsin, ennen synnytystä että jos iskee se oikea synnytyksen jälkeinen masennus. Se on yleisempää herkkäunisilla. Mulla stressi iskee aina uniin. Eli yöunet menee ekana jos töissä tai opiskeluissa ollut stressi. Siksi pelkäsin että voisi iskeä mulle. Onneksi niin ei käynyt. Mutta mun on pitänyt aiemminkin tänne sanoa, että jos joku meistä tuntee todellista masennusta synnytyksen jälkeen, sitä ei missään nimessä saa hävetä. Muutaman kerran olen miettinyt mitä Orelle mahtaa kuulua, ja mielessä on käynyt että onkohan hän mahdollisesti kärsinyt juuri tuosta baby bluesin pitkittymisestä? Mutta se normaali baby blues tulee siis 80%:lle synnyttäneistä ja lähtee hormoonihuurujen myötä itsestään pois. Mullakin meni aika sumussa uuden opettelussa ne ekat päivät ja viikot, hormonit itketti vaikkei suruttanut jne, kuten siis useimmilla. Mutta jos ei olisi mennyt ohi ja olisin oikeasti masentunut, niin olisi voinut olla korkea kynnys sitä tänne kertoa. Jotenkin sitä siitäkin varmasti ottaisi huonommuutena ja syyllistäisi itseään siitä(-kin). Mutta pointtini on, että jos jollain meistä baby blues ottaa vallan eikä lopu, niin toivon että täällä uskalletaan siitäkin puhua, se on kuitenkin tosi yleistä ja ihan lääketieteellinen juttu, siinä ei ole mitään hävettävää.

Meidän paavi jodlasi aamulla! Ihana pieni otus.
 

Yhteistyössä