Toggle sidebar

Ajatuksissa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Joanna79
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Heips.

Noniin, alkoivathan ne menkat sitten heti kun olin testin tehnyt, eli tänään on kp 1. Sama juttu kuin tammikuussa kun kierto venähti, tein testin ja seuraavana päivänä menkat alkoivat. Eli tästä voin päätellä, että jos menkkoja ei ala kuulumaan, niin testaan ja voikin melkeen laittaa siteen pöksyihin.


Vaikea oli sanoa oliko mieheni pettynyt vai helpottunut, ehkä hiukan molempia =) Vaikea muuten sanoa onko mulla vauvakuumetta vai ei. Ehkä se ei ole vielä täysin ""päällä"". Haluan lapsia, ihan kohtapuoliinkin, mutta silti tuntuu ihan hyvältä olla vielä ei-raskaana, hmmm.

Toivottavasti nämä kiertopäivät tästä tasaantuvat taas, ettei sitten kun haluaa todella olla raskaana ja sen eteen tekee ""töitä"" ;), niin joudu pettymään kun kierto päättääkin venähtää.

Olen muuten ollut ihmeen väsynyt, ja oli paljon muitakin ""raskausoireita"", olin jopa melko varma että olisin ollut raskaana, jännää odottaa miltä sitten tuntuu kun todella on raskaana, sitä odotellessa... =)
 
Heissuluvei!

Kp 23/30-35 ja mieli on niin synkkä. Aamulla heti kävin rääkkäämässä itseäni hammaslääkärissä, missä mua tietenkin hoiti oikeen mukava lääkäri joka oli RASKAANA. Kateudesta vihreenä kärvistelin tuolissa ja rukoilin mielessäni, että pliis ei juurihoitoa. No, jotain hyvää. Säästyin siltä. Poralta en. Naama tusvoksissa(tai ainakin siltä tuntui) lähdin kotiin kun huomasin jättäneeni lompakon töihin. Voi sitä ketutuksen määrää.Prrrr...kele! Olispa ollut mukavaa käydä ostamassa lohdutus karkkia. No maha kiittää ehkä kesällä kun mahdun vielä pikineihin.

Nyt mä oon maannu kotona jokseenkin synkissä tunnelmissa ilman mitään hyvää. Ja vaikka karkkia en saanut vatsa on niin turvoksissa, että jos en tietäis voisin luulla, että oon raskaana. MUTTA KUN EN OLE! Nyyh! Rankemman puoleiset PMS:sät alkanu. Mies varokoon. Kotona odottaa NOITA-AKKA.

Nyt tämä lentää takaisin kyöpelivuorelle!!!
 
Iltoja.

Hih, Pinja, vai että pms oireita...eipä olisi arvannut.. =)

Mullakin toi mieli vaihtelee hiukan. Nyt alkaa kohta olla nämäkin menkat ohi, eli nyt jos tosissaan rupeis vauvaa ajattelemaan, niin sen ei pitäisi syntyä enää tämän vuoden puolella, ellei sitten syntyisi ennen aikojaan. Mieheltä ku kysyin että millos hän rupeaisi vauvasta puhumaan jos ´mä nyt lopettaisin kokonaan asiasta puhumisen, niin sanoi että loppukesästä. Toisaalta haluaisin niiiiin kovasti että mies olisi se ""aloitteen tekijä"", että tekisi mieli laittaa suu suppuun, mutta tuskinpa maltan.. =)

Nyt miehen viekkuun tuonne sohvalle.

 
Iltoja!

Mieliala on ehkä hieman jo tasottunut, mutta nää finnit....
Nykyään ei enään riitä, että niitä tulee naamaan. Nyt niitä ilmestyy rintojen väliin ja selkään. Teni ikä on palannut:)

Mun mies yllätti mut positiivisesti. Kun tuossa eilen taas illalla juteltiin niitä näitä piti mun päästä sanomaan taas lapsen teosta, että josko niitä alettais tekemään tässä keveemmällä. Yllätykseksi ei sanonut, että ei vielä. Vaan hymyili ja mutisi jotain. Ei siis kieltänyt suoralta kädeltä. Ehkä tää väsytys taktiikka rupeaa tuottamaan tulosta. Eli jos onni lykästää alotetaan projekti Vauva,
Joannan kanssa samoihin aikoihin:)Voi tosin olla, että olen nyt yltiö positiivinen.

Ja nyt mä kääriydyn sohvalle ja nautiskelen kera suklaan.(mistähän johtuu nää finnit?!?!)Toisaalta menkat kun lähestyy niin suklaan himo senkun kasvaa.
 
Heissan pitkästä aikaa. Mulla on nyt kierto ihan sekaisin, kun kävin siellä tähystyksessä, joten en yhtään osaa sanoa milloin seuraavat menkat tarkkaan ottaen tulee ja milloin pääsee seuraavan kerran ""yrittämään"". Kun nyt ei oikein uskalla jättää ehkäisyä pois, kun sitten jos sattuisikin raskautumaan niin voisi olla vaikea ennustaa, että milloin se raskaus oikeasti on alkanut, kun edelliset menkat jäi pois sen kaavinnan takia.

Piinaavaa aikaa tämä odottaminen, kun ei yhtään tiedä mitä tuleman pitää ja pitää oottaa lääkärin puhelinaikaa ja samalla seurailla, että mitä kehossa tapahtuu.

Onneksi alkaa näyttää siltä, että kevät tulee. Oon taas paremmalla mielellä ja innolla alkanut lenkkeillä. Vielä kun sais lopetettua noi iltasyöpöttelyt ja hirveen makean himon tuhottua niin ehkä alkais tuntua kehossakin paremmalta hiljalleen.

Mites muilla, joko on plussia odotettavissa?
 
Heipati.

Eipä tässä oikeen mitään kummosempia. Menkat takana ja vähän sillai niinku jännä fiilis... =) Vielä emme ole jättäneet ehkäisyä pois (kumi) mutta eihän sitä tiedä, jospa sitä ei vaan joku kerta ""pukisi päälle"". Kuulostaapa oudolta =) Oikeestaan meitä ei tässä pidättele nyt mikään muu, kuin että haluaisimme että saisimme talon remontoitua (voihan sitä remontoida vauva masussakin..) ja ehkä saisin hiukan säästöön koska meneehän se sitten tiukemmaksi kun vain toinen on töissä ja suuri laina maksettavana. Ja mähän oon niin shoppailuhullu (en oikeestaan enää..), mutta vauvalle haluan hankkia kaikkea uutta ja kivaa ja söpöö ja ja ja... =)

Pinja, että voi olla hyvinkin että yrityksemme alkaa samaan aikaan, saas nähä =)

Katriina, tylsää tommonen. Mutta vaikeahan sitä on ennustaa miten kenenkin kroppa toimii tommosen jälkeen. Mutta hyvä juttu että toimenpide on nyt tehty ja olet päässyt toipumisen alkuun.

Niin mitenkäs muilla, kertokaahan! =)
 
HUHUU!

Missä kaikki on?
Mäkin vietin niin kiireisen viikon , etten kerennyt enkä jaksanut kirjotella tänne mitään. Tosin mulla on ollut myös vaikeuksia saada tätä keskustelu palstaa auki. Jostain syystä. Onko muilla ollut samoja ongelmia. Vai johtuuko mun koneesta???

Ihanaa kun lumet on jo kohta sulanut, ainakin täällä etelä suomessa ja kohta on kesä. Minkäläisia pääsiäis suunnitelmia teillä on?
Minäpä jatkan vapaa päivän viettoa. Ilmotelkaapa itsestänne jotain:)
 
Hei kaikille! Onkin aikaa kun olen täällä käynyt. Olen hyppinyt tässä kuin tulisillä hiilillä, kun menkkojen piti alkaa 5.4, mutta mitään ei kuulu. No tietenkään ei vilelä voi mitään sanoa, kun vasta olen pillerit lopettanut, kiertohan voi olla mitä vain. Mutta tuntuu tosi oudolta, koko päivän on tänäänkin ollut niin paha olo, oksettaa ja päätä särkee. Onkohan se vain stressin poikasta.
 
Heipähei!

Tässä ei oikeen ole mitään uutta ollut, olen vaan käynyt näitä juttuja lueskelemassa silloin tällöin ja pitämässä ajatusta pinnassa .. =)

Nä keskustelut ei taida ihan päivittyä ajallaan. Tai siis jos etsin juuri tätä keskustelua, on se saattanut hävitä ties minne. Otan seuraavan sivun, tulen takaisin ekalle sivulle, niin silloin se on yleensä ajan tasalla. Noin suunnilleen.. =)

Vauva2007! Kerros ihmeessä mikäs nyt on tilanne!! =) Jokos on kuukautiset alkaneet vai antavatko vielä odottaa itseään vai kenties..?=)

Pääsiäinen menee ilmeisesti töissä, ei ole vielä ihan varmaa. Tai joka tapauksessa ""töissä"" jos ei palkallisessa niin sitten tuolla omalla remonttipuolella.

Mulla näyttää juuri tänäänolevan ovulaatio, niin selvät limat havaittavissa. Emme kyllä ole vieläkään ajatelleet hyödyntää sitä. Saattaa mennä kesän yli, tai ainakin kuukausi pari. Tai eihän sitä koskaan tiedä..

Kertokaahan kuulumisia ja uudetkin tervetuloa jakamaan ajatuksia. Mukavaa kevään jatkoa kaikille ja plussatuulia! =)
 
Kyllä ne menkat alko, ja niin rajuina, etten edes muistanu. Vessassa saa laukata koko ajan, selkä ja vatsa niin kipeänä, ettei mitään pysty tekemään. Siitä pillerit olivat kyllä loistavat, että ei paljoa vaivannut, kun oli menkat. pärjäsi melkein pikkuhousunsuojalla.
Kaikesta huolimatta oikein hyvää pääsiäistä kaikille!!!!!!
 
Iloista pääsiäistä!

Mulla sitten kaavinnan jälkeen ne menkat alkoi tossa pari päivää sitten. Ehdin jo kauhistella, että joko se taas alkaa se ärsyttävä extravuoto, jonka takia oon lääkärillä ja hoidoissa juoksennellut, mutta tiputtelu muuttuikin sitten menkoiksi. Kivut on olleet ihan uskomattoman kovat, mutta helpottaa silti taas, kun tietää missä mennään. Se mua vähän ihmetyttää, että lääkärin mukaan menkkojen piti alkaa 4 - 6 viikkoa kaavinnasta, mutta ne alkoi mulla jo kolmen viikon kuluttua. Mulla kun muutenkin on pitkä kierto niin ihmetyttää.

No sain sitten lääkäriltä vastauksenkin puhelimitse. Mulla on koholla joku arvo, joka viittaa siihen, että kyseessä voisi olla endometrioosi. Tätä oon itse pelännyt jo pitkään, kun vuodot vaan jatkuvat, vaikka kaikkea on jo melkein kokeiltu. Mitään muita endon oireita mulla ei ole kuin tuo vuoto ja nyt sitten sain uuden ajan, vasta kesäkuulle, jonka jälkeen varmaankin varataan aika laparoskopiaan. Siinä hysteroskopiassa mulle tehtiin kaavinta, jossa poistettiin jotain (toinen lääkäri oli sitä mieltä että hyvänlaatuisia polyyppeja, toisen mielestä ne ei olleet polyyppeja, tiedä tästä sitten...), mutta se ei riittänyt selvittämään vuotojen syitä. Nyt kaavinnan jälkeen ei oo ollut vuotoja muuta kuin nää menkat, saas nähdä nyt sitten miten tämä tästä lähtee etenemään. Tottakai haluan myös siihen laparoskopiaan mennä, jos se nyt loppujen lopuksi selvittäisi jotain edes.

Tällaista täällä siis, harmi että aika on vasta kesäkuussa. Siitäkään huolimatta me ei aiota jatkaa ehkäisyn käyttöä, kun se nyt tavallaan on jo jätetty. Sitä paitsi, raskaushan on luonnon hoitokeino endometrioosiin (mikäli mulla se siis on).

 
Heipsistä !

Ja terveisiä Englannista. Olimme mieheni kanssa Lontoossa viettämässä pääsiäistä ja loma oli oikein onnistunut =) Kevät oli hieman pidemmällä kuin täällä ja ihmiset kovin ystävällisiä.

Niin, meillä on nyt sitten jätetty turhat stressailut taakse ja vauva saa tulla jos on tullakseen. Vielä mulla ei teille mitään kerrottavaa ole, mutta tulen kyllä heti ilmoittamaan jos iloisia uutisia on. Töissä ja vapaa-ajalla on pitänyt aika kiirettä ja siittä syystä olen lähinnä taustaillut viime ajat.

Kevättuulia ja auringonpaistetta kaikille !!
 
Heippa arvon neidit!
Sopiiko vielä joukkoon? Pakko on nyt kirjoittaa eikä vaan hekottaa miesten oudolle ajatuksenkululle vauvoista itsekseni=)

Meistä: olemme molemmat 31-vuotiaita, molemmilla vakituinen työ, yhdessä 5 vuotta, oma talo rakennettuna (ja velkaa vuosiksi) eli perusasiat ihan hyvin. Vauvakuumetta meillä olen yksinään potenut jo parisen vuotta ja mies vakuuttanut että hän niitä myös haluaa, muttei ihan vielä.. Mieheni on aina ollut meillä se joka murehtii taloudellisesta tilanteesta ja se heijastuukin häneen monin tavoin (esim. stressikausina seksikään ei aina maistu). Uskon että se on yksi syy hänen epäröimiseen. Itse hän on sanonut pelkäävänsä oman ajan menetystä vaikka olenkin aina painottanut ettei hänen tarvitse harrastuksiaan lopettaa jos hän ei itse tahdo.

Nyt kun muutamat kaverit ovat saaneet lapsia ja meillä on ihana pikku kummipoika niin on hänkin alkanut miettimään asiaa vakavammin. Huomaan itsestäni että vauvakuumeeni on tällä hetkellä niin voimakasta että jo ihan ahdistaa. Olen silloin tällöin asian ottanut esille ja nyt kunnon ""haluanlapsianyt-jaeihänniitänoinvaantule-jamitäjoseitule-jajossilläonjokinsairaus-jarakastatsämuaeesoikeesti""-vuodatuksen jälkeen mieheni kai tajusi epätoivoni ja antoi ymmärtää ettei enää tarvis lykätä yrittämistä.

Mieheni ajattelee juuri samoin kuin teidän miehenne, että niitä vauvoja tulee heti kun yritetään ja koska vaan kierrosta... Pinja oli kyllä kirjoittanut niin osuvasti miesten peloista tuossa aikaisemmin että ei voinut kuin nauraa ja nyökätä. Olen yrittänyt selittää miehelleni miten vaikeaa raskautuminen voi olla, riskien lisääntymisestä iän myötä (itsekin ajattelin nuorena olevan äiti 25-vuotiaana ja nyt mittarissa jo 31..), sekä pohtinut jaksamista vanhempana. Mutta olen myös sitä mieltä että molempien sitä vauvaa pitää haluta ja siksi yrittänyt pitää suuni supussa enimmäkseen.

Kauhiia ku tuli juttuu!!! Toivottavasti jaksoitte lukee.... Saas ny sit nähä miten tästä etiäpäin... Kiva kun löytyi kohtalontovereita - eihän ne miehet niin paljoa jaksa kuunnella niin on mukava saada purkaa ajatuksiaan muiden kanssa jotka ymmärtävät ja jännäävät samoista asioista!

 
Hei taas. Nyt myös meillä saa vauva tulla, jos on tullakseen, eihän sitä tiedä tuleeko sitä. Mieheni lapsi sanoi saunassa, että onko mulla vauva vatsassa. Se tuntu kyllä aika uskomattomalta, joten siinä meni aika sanattomaksi. Nyt sitten kaikki on Ylemmän kädessä, joten onnea kaikille ja kirjotelkaahan useasti kuulumisia!!!!!
 
voi hurjaa vai vaavi mahassa, ompa jännät paikat nyt sitten. Oikein kovasti plussatuulia, toivotaan ettei tuulimuna tule ja vie vauvaa pois. On se sitten hurrrjjan jännää tuo lasten tekeminen
 
Oikein hyvää päivää arvon naiset!

Ja mukaan aina mahtuu niin Vilkku kuin kaikki muutkin uudet haaveilijat.

Mun elämässä ei ole tapahtunut ainakaan vielä mitään uutta. Tosin miehen harrastus mikä on ollut yksi suuri este ja hidaste meidän muulle elämälle loppu nyt lopullisesti. Ja nyt pitäis vakavasti ruveta miettimään oman asunnon ostamista. Vai ruvetaanko kenties rakentamaan omaa taloa? Mä kyllä alan kallistumaan ton jälkimmäisen puoleen. Ja mielenkiinnolla seuraan saako mies tässäkään asiassa mitään aikaseks. Eilen just juteltiin asiasta ja sanoin aika napakasti sille,että sen pitäis nyt tosissaan paneutua tähän asiaan. Niin kehtas sanoa mulle, että älä nyt hätäile. Hemmetti että rupes keittämään. Mä oon jo monta vuotta puhunut asunnosta ja lapsista sille (ja on ollut samaa mieltä, että ne hankitaan. Ajankohdasta vaan ollaan eri mieltä) ja MINÄ en todellakaan ole tehnyt hätäisiä päätöksiä mistään. On ollut VUOSIA aikaa miettiä asioita. Kävipähän mielessä, että nyt kun pitäis asialle jotain tehdä niin rupeekin hirvittämään. Lapsista tokaisi sen verran, että anna nyt hänen vähän aikaa totutella ajatukseen....montakohan vuotta tarvii siihen ?

HUH, kylläpä helpotti kun sai taas purkaa mieltään. No, ehkäpä tämä elämä tästä alkaa sujumaan kun aikaa on vähän mennyt. Onhan se tietysti suuri muutos kun harrastus mikä on vienyt lähestulkoon kaiken ajan on loppu. Menee oma aika sopeutua ""uuteen elämän tilanteeseen"". Ja toivossa on hyvä elää, että parisuhdekin rupeaa kukoistamaan tämän myötä;) Jaksan näköjään olla aina kuitenkin positiivinen kun on omasta miehestä kysymys.

Nyt olis muutama vapaa päivä ja pitäisi ruveta kevät siivoukseen. Tai ehkäpä lähden sittenkin shoppailemaan...
Hyvää päivän jatkoa kaikille!
 
Pinja: TUTTU TUNNE!!!=) Aina vaan lykätään ja lykätään ja kuitenkin sitten iloitsen et okei nyt kun malttaa enää pari kuukautta, tai puol vuotta ja sit taas lykätään!!!! Argh!

Kertokaas: oletteko naimisissa vai avopuolisoita? Me ei vielä olla naimisissa ja siitäkin on puhuttu muutama kerta.... Kavereistamme on jo ehkä puolet menneet naimisiin mutta mies ei vielä ole uskaltanut ottaa sitä askelta. Itse haluan kyllä naimisiin mutta se lapsen saaminen on kyllä tällä hetkellä tärkeämpää. Voihan sitä myöhemminkin mennä naimisiin. Tosin en kyllä haluaisi sitäkään monella vuodella siirtää koska kyllä minäkin haaveilen ""omasta"" päivästä prinsessana (heh, minuakin hymyilyttää). Kauheaa kun vuodet vaan vierivät ja yhtäkkiä tuntuu kuin olisi viimeinen hetki saada kaikki tuo ja harmittaa että on vitkastellut..vaikka oikeastihan en olisi mitään toisin voinut tehdä.

Nyt viimeisen keskustelun jälkeen näyttää joksenkin hyvältä. Vetisteltyäni miehelleni ja hänen lupailtua asioiden etenemisestä olen vielä jälkeenpäin yrittänyt tunnustella että hän on tosissaan... Ja kyllä se siltä vaikuttaa. Hullua että heti kun jotain edistystä tapahtuu niin sitä ei voikaan sitten uskoa todeksi... No höösäämättä paras...

Nyt katsomaan Tehari nauhalta...
Mitäs seuraatte tytskät tuolta telkkarin puolelta? Meikä kattoo kaikki rikos/poliisi-sarjat, Teharin ja jotain reality-sarjoja. Mitäs mieltä ""noora menee naimisiin""-ohjelmasta? Aika hullua...

 
Aamupäiviä!

Huh,huh. Olipas rankka shoppailu turnee...
Mutta aina niin mieltä piristävää. Sain uudet kengät ja farkut:) Mä oon varmaan semmonen mieliala shoppaaja. Jos on murheita tai muuten vaan kurja fiilis tämä tyttö lähtee ostoksille. Tosin en aina mitään osta kunhan kiertelen. Ja nykyään onneksi tämäkin harrastus on vähentynyt.

Vilkku kyseli siviilisäätyä. No avoliitossa asutaan. Mies on jo kerran ollut naimisissa eikä taida kovin helposti toista kertaa mennä. Tosin... miten tän nyt sanois... tietysti jos hän kosis, vastaisin myöntävästi, mutta mun elämän laatu ei kärsi siitä jos susi parina eletään. Lapsi/lapset on mulle ensisijaiset. Ja asia mistä en tingi. Ja mä oon myös kasvanut ohi tän prinsessa vaiheen. En siis haaveile isoista häistä ja prinsessa mekosta. Meidän luonteellekin sopis ennemmin pieni, intiimi tilaisuus. Huom.JOS mentäis naimisiin.

Nyt mä alan viettämään rauhallista ja rentouttavaa viikonloppua. Mies on reissussa. Täytyy yrittää ottaa tästä kaikki ilo irti ja vaikka hemmotella itseään jollain. Ehkä tyydyn hyvään ruokaan/juomaan ja omaan rauhaan. Ja nautiskelen koirien kanssa kevät säistä.
Viikonloppuja!
 
Mulla on vihdoinkin ihan ok olo mun kropan suhteen. Ei mitään vuotoja ja ovulaatio kaiketi tuloillaan. Ehkä onnistuu tässä kierrossa, ehkä ei. Vaikkakin kesällä pitää taas mennä tutkittavaksi.

En muista oonko aikasemmin ketjussa kirjotellut aiheesta, mutta avoliitossa mekin asustellaan. Avioliitto on kyllä mielessä joskus (lähi)tulevaisuudessa, mutta ei mulla enää ole periaatetta, että ensin naimisiin ja sitten lapset. Mutta joka tapauksessa naimisiin haluan. Meidän molempien vanhemmat on edelleen naimisisissa, joten sieltä kai jostain se pohja tulee, että naimisissa pitää olla, jos on lapsiakin.

Mitäs, onkos jännättävää tässä kuussa? Onko meillä jollain jo plussiakin?
 
Perjantaita kaikille !

On muuten ollut vaihteeksi ihanan aurinkoinen päivä, aika tuulinen tosin, mutta kaunis. Ainakin täällä Satakunnassa.

Kp tänään 27/28-30, joten vielä ei osaa sanoa mitään.. Positiivisella mielellä ollaan, mutta pelkään kuitenkii tuon puna-armeijan hyökkäävän taas viikonloppuna. Eipä se nyt maailmoja kaada, mutta varmasti olen hieman pettynyt, tiedän sen. Luulen myös mieheni jännäävän, että joko heti ensi yrittämisillä tärppäsi vaikkei hän asiasta ole mitään maininnutkaan. Toivotaan parasta ja jos ei onnista, niin jatketaan elämää ja yritetään uudelleen =)

Meillä molempien vanhemmat ovat jo jonkin aikaa vihjailleet, että lapsenlapset olisivat mukavia, mutta minkäänlaista painostusta ei ole kummallakaan puolella ollut. Kai he ovat huomanneet meidän olevan toistemme suhteen oikeasti tosissaan (molemmilla tämä on pisin suhde ikinä) ja ovat ajatelleet ""rohkaistua"" ja kertoa, että mahdolliset vauvauutiset ovat tervetulleita.

Kyllä meillä avioliitostakin on puhetta ollut, mutta mitään tarkkaa emme ole sopineet. Joskus tässä lähitulevaisuudessa, muutaman vuoden sisällä todennäköisesti. Molemmat tahtoisimme talvihäät. Odotan tässä jännityksellä, että koska mies rohkaisee mielensä ja kosii.. Sen verran vanhanaikanen olen, että se on miehen ""homma"".

Kirjoitelkaapa naiset kuulumisia !! Viikonloppuja..
 
No tulin tänne vahingossa ja mulla on iloista kerrottavaa. Olen toisella kuulla raskaana. Valitettavasti joudun vastuun kantamaan yksin, koska mies kun kuuli asiasta, niin se oli loppu, suhde tarkotan. no olen kuitenkin onnellinen, mutta haluasin teilä arvon leidit jotakin vinkkejä tms.

Nyt täytyy lopettaa, kohta alkaa satuhäät. Toivossa on hyvä elää. Hauskaa illan jatkoa:=
 
on ihan pakko kommentoida, kun eksyin teidän ketjuunne. Olen aina ollut kärkäs arvoistelemaan naisia jotka alkaa vasta yli 30 vuotiaina lasta yrittään, koska sitä ennen ""eivät ole valmiita"" MUTTA tietysti ei ole käynyt mielessäkään että mies saattaakin se syy olla!!!Toivon paljon plussia teille ja hyvää kevättä!! :D
 
Kikka: Onnittelut vauva-uutisista, ja varsinkin kun itse iloitset asiasta vaikka mies otti ja lähti. Pärjäät varmasti! Ja eihän sitä tiedä vaikka miehen mieli muuttuisikin kun aika kuluu. Minäkin kerran itkukohtauksessa miehelleni sanoin haluavani lasta niin paljon hänen kanssaan että antaisi sen edes minulle ja jollei häntä kiinnostakaan olla sit osa lapsen elämää niin minä kyllä pärjään ja voin huolehtia siitä yksinkin. Mies kyllä sanoi haluavansa olla mukana kaikessa. Kauheaa miten voimakas tuo vauvakuume voikaan toisinaan olla! Onhan tänä päivänä niin paljon erilaisia ihmisiä kun haluaa lapsen - hetero-, homo- ja lesboparit, yksinäiset... Ja se että lapsen teko alkaa nykyään vasta paljon myöhemin kuin aikaisemmin ei todellakaan aina riipu vaan ihmisten myöhemmälle kestäneistä opinnoista tai työuran luomisesta vaan todellakin monet haluaisivat lapsen aikaisemmin mutta ei sitä saa eri syistä.

Satuhäistä, minäkin olen seurannut niitä aika tarkkaan ja se aina saa pienen kipinän heräämään omien häiden suhteen. Toisaalta nyt kun monet kaverit ovat menneet jo naimisiin niin olen joskus ajatellut että minullahan tuo päivä on vielä edessä ja ehkä nauttiakin siitä että vielä on paljon asioita mitä odottaa hyvällä mielellä.

Ihana ilma! Pitänee lähteä ulos pihatöihin.
Palataan asiaan.
 

Osallistu arvontaan ja voita trendikäs lampaantalja!

Similar threads

A
Joanna79
Viestiä
3
Luettu
399
Lapsen saaminen
Magda
M

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa