Ajatuksissa 13

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Ajatuksissa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Hehe, hyvä ettei miestäsi häiritse kaljan/tupakan/kl 04-McDonaldsreissun hajuiset lähentely-yritykset. Itse sain kerran pakit kun herätin miehen kesken unien baarireissun jälkeen, mutta melkein aina mies on innokkaana mukana.

Miksei vois harrastaa humalassa? Mulla on ainakin hyviä kokemuksia... :) Paitsi kerran eksän kanssa joskus teininä poikaystävä oksensi seksin jälkeen. Ei niin että seksi ois ollu niin kamalaa vaan koska oli niin humalassa. Se nyt ei ollut niin romanttista... :)
 
Oho, tulipa pariin kertaan... laskin muuten tossa helistin.fi:n sivuilla että JOS nyt olisin raskaana niin laskettu aika olis 2 viikkoa häiden jälkeen... Se nyt ei oikein sovi!
(yritän tässä järkeillä....=o)
 
Hmm... Oliskohan se ollut toista mieltä, jos ei olis ollut mukana, vaan olisin herättänyt kesken unien reippaasti tuoksahtaen... Toisaalta koskaan ei ole miehen puolelta tullut kieltävää vastausta... No joo, ehkä pitäisi laittaa kone kiinni, jutut alkaa mennä sellaisiksi. :)
 
Heissulivei tytöt,
terveisiä väsyneeltä, alakuloiselta ja pahoinvoivalta tuolta odotuspuolelta. Voi että tätä elämää. Just sanoin et onneks, kuitenkin, et tätä raskautumista joutui odottamaan hetken koska nyt tiedän et oikeesti haluan vauvan mut nää hormonit saa kyl aikaan vaikka mitä. Onnellinen olen kuitenkin ja edelleen epäuskoinen. Torstaina yksityisellä varhaisultra niin tiedetään jos tuol masus OIKEESTI joku asustelee. Jännittää!

Minnille ja Sellalle peukutuksia!!! Tiiviisti seurailen miten teillä menee.
Saanalle parempaa vointia. Ja tuosta humalassa sekstailemisesta - mul yks hoito NUKAHTI kerran kesken kaiken!!! Mäkin ajattelen et humala-asteesta se oli kiinni eikä seksin laadusta=)
Neilikka, kiva että uudessa työpaikassa on mukavaa! Ja nostan hattua et pystyt hallitsemaan vauvakuumeesi ja ehkä jopa siirtämään yrityksen aloitusta!
Entäs mites muut? Joanna? Erica?
Halit kaikille! Vilkku rv.7+3
 
Heippa,

ja kiva kun kävit piipahtamassa täällä, Vilkku. Hyvä, että sulla on oireita, koska siitä tiedät ainakin että kaikki on kunnossa :) Käy ihmeessä piipahtamassa täällä aina välillä ja kertomassa mitä masulle kuuluu... Kyllähän mäkin käväisen aina välillä siellä teidän puolella...
 
Lucia valon tuo! Eli valoisaa mieltä näin Lucian päivän kunniaksi…
Ette voi uskoa mitä mun joulukalenterista tuli tänään, suorastaan törkeää vihjailua! Raskaana oleva lumiukkorouva!!! Siis mistäkö tiedän että lumiukko on raskaana – se pitää käsiä ylisuuren masun päällä, on onnellisen näköinen ja vieressä on lastenvaunut odottamassa, eihän siitä muuta voi päätellä? En odottanut yhtään että joulukalenterit ottaisivat kantaa omiin pohdintoihini elämän suunnasta! Mutta olen taas miettinyt paljon sitä, miten ”turhaa” vapaa-aika on. Siis tietenkin ihan mukavaa tehdä mitä mieleen juolahtaa, mutta kovin kauaa tällaisesta ei saa sisältöä elämään. Meille sopisi niin hyvin oma lapsi. Mutta onko oikein ajatella lasta, jos tällä hetkellä ajattelisin, että palaisin töihin vauvan täysimetyksen loputtua, noin 6-7 kk iässä, ja isä jäisi sitten vuorostaan kotiin kunnes vauva laitettaisiin tarhaan noin vuoden ikäisenä? Siis pitäisikö olla valmis jäämään kotiin pidemmäksi aikaa???

Peukkuja Sellalle, tule heti raportoimaan kun vaikuttaa joltain! Ja Minnille samat sanat, täällä me aina toivotaan ihmeitä. Koitahan parantua nuhasta! Hienoa että Saanan pikkujoulut ei olleet latteat! Ja kovasti terveisiä Katriinalle ja onnellista odotusta!
 
Ihanaa, äsken pilkahti aurinko paksujen pilvien välistä! Ihan vaan hetken, mutta kyllä se näytti hyvälle :D En ollut edes älynnyt, että sitä oli niin ikävä :) Pitäisiköhän ottaa joku äkkilähtö etelään?

Hih, onpahan joulukalenteri! Miten se onkin aina niin, että kun vähän kuume alkaa hellittää, tai sen saa väkisin hellittämään, niin ympäristöstä tulee heti jotakin sitä nostattavaa?

Nyt tuntuu, että en voisi ehkä lähteä takaisin töihin vauvan ollessa puoli vuotias. Tuntuu, että en raaskisi. Mutta onko se helpompaa sitten vuoden vanhaa "hylätä" tarhaan? Ei varmaan.. Ja tästä lähtee sitten ajatukset kiertämään sitä vanhaa tuttua reittiä. Pyh...
Virkistäpä Neilikka muistiani, onko miehesi töissä?

Ja Vilkulla huomenna ultra... Ihanaa! Käynpä lukemassa sitten kuulumiset toiselta puolelta :)

Ja hurjaa peukutusta Sellalle ja Minnille bd bd :)

Itsepsyykkaukseni toimii ilmeisesti vähän. Eilen uimahallilla oli taas normaalin näköistä, vanhoja ihmisiä paljon :) Huh.

*istuu lootusasennossa työtuolilla hokien mantraa: pahoinvointi, arvet, riippatissit, valvominen, vaipat, jne jne...*
 
Onpas törkeä joulukalenteri, hehe :) Mun mielestä siinä ei ole mitään vikaa että menee aikaisin töihin ja isä jää kotiin. Ihan yhtä hyvin se isä osaa hoitaa lasta jos imetys ei ole enää päällä. Tasa-arvoa molempiin suuntiin!

Mun mielestä se, kuinka aikaisin menee takaisin töihin, ei muutenkaan ole merkki hyvästä tai huonosta vanhemmuudesta. Se on niin henkilökohtainen asia, ja luulen et usein se on vaikeempaa äidille kuin lapselle. Sitäpaitsi sen tarhaankin menemisen voi tehdä niin eri tavoilla, jos lapsi saa totuttautua pikku hiljaa niin silloin yleensä onnistuu paremmin. Ja tarhassa olo kehittää lasta monella tavalla -sanavarasto karttuu ja motoriikka kehittyy kun apinoi niitä isompia. Tai niin ainakin luulisin, eiks yleensä nuoremmat sisarukset opi kävelemään nopeammin kun esikoiset, koska otetaan mallia perheestä.

Ainakin miehen veljen sukulaispoika oli ennen kamalan ujo, kun oli vain kotona äitinsä kanssa. Rupesi usein itkemään "tuntemattomien" seurassa (emme nää poikaa niin usein, korkeintaan kerran kuukaudessa)) ja ujosteli kovasti. Meni sitten 10kk ikäisenä tarhaan, ja nyt vuoden ikäisenä kävelee ja on muutenkin paljon rohkeampi. Uskaltaa tulla minunkin syliin vaikka ei niin hyvin tunnetakaan....
 
Juu, ei siinä mitään vikaa ole, ja varmaan/ehkä/mistäs tietäisin on ihan hyvä(kin?!?) että isä jäisi hoitamaan. Ja tarha tai joku muu hoitopaikka ihan ok. Itse inhosin olla hoidossa, vaikka olin silloin alle 3 muistan sen inhon vieläkin, siitä ehkä tämä skeptisyys...
Olen vaan nyt jo niin itsekäs tämän asian kanssa, että voi luoja, mihin mittoihin itsekkyyteni saattaakaan paisua sitten joskus. No, siihen on aikaa.. Niin paljon että olen varmaan sitten jo ihan harmaa ja ruttuinen...

Okei, tuo kirjoitus näyttää varmaan sille, että olisi tullut otettua jotakin kahvia vahvempaa. :/
 
Miehet on outoja! Vai tuntuuko se sille vaan??
Mies on alkanut kuumeilemaan talon rakentamista! Siis ihan oikeasti, vaikka paikasta ei ole vielä harmainta haisua!
Mikä ihmeen kuume se on?? Autokuumeen, moottoripyöräkuumeen tai venekuumeen voi laittaa ihan vaan Y-kromosomin piikkiin, mut talokuume?
Tai siis tuo ajoitus. Mies ei halua ajatella häitä, kesää(?) on vielä liian pitkä aika. Lasta nyt ei ainakaan voi ajatella, sehän on ihan liian paljon tulevaisuuden suunnittelua. Mutta talo?!? Vai ajatteleeko se niin, että talon voi myydä, lapsen myyminen on jo haasteellisempaa?!?

Meillä taitaa olla pahoja kommunikaatio-ongelmia.
 
Vai talon rakentamista... ehkä se on miehelles seuraava "luonnollinen" askel sitoutumisessa... ihan positiivista että miehes haluaa sitoutua tolla tavalla! Koska jos nyt taloo rakentaa niin pitäähän sitä jo miettiä että monta lastenhuonetta siihen tulee...

hyvähyvähyvä!
 
Olen edelleen järkyttynyt. Mies haluaisi ISON talon. Siis noin 5 makuuhuonetta. Ja kahdesta lapsesta se on puhunut?!? Vai eikö se vaan ole halunnut järkyttää mua ajatuksella oma jalkapallojoukkue? :D
No, kauniita taloja se on katsellut, kyllä kelpaisi :D
Voi kun nyt vaan selviäisi miehen työasiat! Tuntuu aina vaan enemmän sille, että oma ura ei lähde ihan ohjuksena liikkeelle kuitenkaan. Puoleen vuoteen ei ole ollut ainuttakaan työpaikkaa, joka vastaisi just koulutusta.. Pitää varmaan ihan oikeasti lukea lisää...
Mut jos mies saisi työpaikan, niin voisi varmaan elämää laittaa muuten eteenpäin..? :)
*huokaus*

Hih, se plus tv:n mainos on kyllä niin loistava, se miehen kuukausikiertokalenterijuttu... Kauheaa, jos miehet olis sellaisia kuin naiset :D
 
Oho, kylläpäs haaveilee isosta talosta! Siihen taitaisi kyllä ainakin olla työtilanne kunnossa, ellei rahaa ole kertynyt jo aiemmin. Oon kattellu aina joskus noita talorakentajien esitteitä, ja siinä ei voi olla tulematta himo hankkia sellanen...
Niissä kuvissa paistaa aina aurinko ja joku kultainen noutaja juoksentelee pihalla :)

No mutta ehkä tuo on jonkinlainen esiaste vauvasuunnitteluun..? Jos mies ajattelee että "toiset asiat" (niinkuin asunto) pitää ensin olla kunnossa... hmmm.....
 
Sellainen lyhyt pätkä, jossa mies kärsii oikein kunnon pms-oireista. Siis kutakuinkin niin, että itkua tuhertaa ja vaimo ei ymmärrä. Osaakohan joku muu selittää paremmin?

Hmm.. Voiskohan se olla se esiaste? Ja kun mies on alkanut haaveilemaan koiraakin, isoa sellaista.. Joskus hiprakassa selitti kaverilleen, että pitää olla iso talo, että voi ottaa sellaisen koiran...

Apua, nyt tuli ihan paniikki! Siis kun kuumeilu on ollut jotenkin niin turvallista, kun on tiennyt, ettei miehen pää ihan helposti käänny. Entäs jos kääntyy?!? Olenko itse sitten valmis? Ja höh, mitähän sitten siinä oikein niin mahdottomasti panikoin?? Ehkä olen syönyt vaan liikaa sokeria ja kofeiinia... :/
 
Hehe, niin tällä haaveilulla on aina sekin puoli että ikinä ei tiedä käykö haaveet toteen... :) Hehe, nyt Saana tiedät miltä miehestäs tuntuu kun puhut vauvoista, varmaan samalta kun sinusta kun hän höpöttää isosta talosta ja koirista :) Ei muuta kuin syvä hengitys ja kuppi lisää kahvia :)
 
Huomenta!

Mahtoiko kukaan lukea aamun Hesaria? Oli sinänsä mielenkiintoinen juttu siitä, kuinka lapset hankitaan vasta myöhään, jos hankitaan. Koko sivu sille jutulle oli uhrattu, tosin asiaa siihen oli saatu mahdutettua harvinaisen vähän.

Hih, yritän pysyä todella hiljaa kaikesta haaveilusta miehelle ainakin lauantaihin asti. Sitten se vaatiikin jo vähän enemmin tahdonvoimaa :D

Mitäs Meealle, Ericalle ja muille kuuluu?
Onkohan taustailijoina potentiaalisia höpöttäjiä?

Ah, kahvia,kahvia... Onnistuisinkohan jättämään sokerin siitä kokonaan pois... Kun se vähentäminen on ollut kuitenkin aika kivutonta... Pitää yrittää. (Että voi sitten siirtää sen sokeriannoksen saamisen suklaaksi... :D )
 
Kahvi on muuten sokerittomana pahaa.

Kauhea höpötyskohtaus menossa, eikä ketään kelle höpöttää. *huokaus*

Aargh! En jaksa tehdä töitä! En jaksa ajatella mitään järkevää!
 
Saana, meillä taitaa olla enemmän yhteistä kun luulinkaan. Itse en ole kahvin perään, mutta taidan olla riippuvainen energiajuomiin. Suunnilleen yks purkki menee arkipäivinä, tosin viikonloppuna olen usein ilman.... Ja ne ne vasta sokeripommeja onkin (tosin otan usein myös sen sokerittoman vaihtoehdon joka on taas kaikenlaisia lisäaineita täynnä). Ja laittikokista kuluu myös aika paljon kun täällä töissä on kokisautomaatti...

Onhan se yhteiskunnalle tavallaan ongelma että lapset syntyy niin myöhään, kyllähän siitä iän mukana riskit nousee. Mutta toisaalta mun mielestä tää yhteiskunta on myös sellanen joka kannustaa opiskeluun ja uraan ennen lapsien saamista, ja samalla sit valitetaan että ensisynnyttäjät on niin valmiita. Mun äiti kerto et sillon kun se sai ekan lapsen, oli keski-ikä 24 vuotta! Nytkai se hipoo kolmeakymppiä....

Toisaalta mä ajattelen et jos joku oikeesti haluaa eka opiskella kymmenen vuotta ja sit tehdä uraa kymmenen vuotta ja elään "nuoruutta", ja sit jos 37-vuotiaana ei heti tärppääkään, niin se on osittain itse aiheutettua! Mut onhan sit niitäkin jotka oikeasti ovat vasta valmiita siinä iässä tai löytävät vasta silloin elämänsä miehen....
 
Hui, näin muuten aamulla Oprahissa sellasen jakson, jossa 15-vuotias jenkkiläinen teini salasi raskautensa, se oli hänen ja poikaystävän yhteinen salaisuus, koska heitä hävetti. Poikaystävä oli kuulemma seisonut mahan päällä että se näyttäisi littanalta. Ja sitten tyttö synnytti omassa huoneessaan salaa (vauva tippui vessanpönttöön) ja kun tyttö ei ollut varma oliko vauva hengissä, niin "ollakseen varma ettei vauva kidu" hän iski vauvaa veitsellä rintaan. Ja poikaystävä heitti vauvan laukussa jossa oli kiveä järveen. Ja nyt tyttö istuu 6 vuoden tuomiota vankilassa. Ihan kamalaa!!! Vollotin ihan kun katselin tuota lähetystä! Ei meinannut aamupala maistua!!!
 
Luojan kiitos meillä ei ole töissä automaattia! Muuten sitä kokista kuluisi ihan liikaa.. Nyt sen kulutus on pysyny aisoissa, kun pyrin aina kaupassa kiertämään juoma-alueen kokonaan.. Ja kun ajattelen aina lämmöllä hammaslääkäriäni :D
Mutta kahvi... Ihan hullua, miten siihen on voinut tulla sellainen riippuvuus! Joskus lukioaikana en juonut ollenkaan kahvia. Saan varmaan kyseisestä nautintoaineesta joskus vielä vatsahaavan.

Tuo on kyllä ikuinen(?) oravanpyörä. Siis tuo yhteiskunta-oma urakehitys-oma tahto -juttu. Tai ainakin se sille tuntuu.. Ja kyllä ahdistaa! :D Siis tuo, että pitäisi olla sitä ja tätä, että voisi, mut jos ei sitten voikaan. Joo, tiedän, kuulostaa teinin vinkumiselle, mutta kolmeen kymppiin on lyhyt aika..

Heh, paikallisessa ilmaisjakelussa oli loistava horoskooppi. Se meni jotenkin niin, että elämä menee niinkuin on mennäkseen, niin kotona kuin töissäkin. Ei siitä pidä ottaa liikaa paineita. Oli kerrankin oikein osuvan oloinen horoskooppi :D

Samassa lehdessä oli sellainen annetaan-palsta, jossa oli annettavana sellainen (mikä sen nimi nyt on?!?) siis se sellainen reppu, missä kannetaan lasta. Se olis takuuvarma tapa aiheuttaa oikein kunnon sydänkohtaus miehelle :D
 
Voi kamala... Olisi kyllä jäänyt aamupala ja lounaskin syömättä..
Ja syy oli, että hävettää?? Alan kohta vääntämään itkua..

Onneksi täällä tulee Oprah sellaiseen aikaan, etten koskaan ehdi katsomaan sitä.

Noi uutiset, joissa kuulee, että joku on tappanut lapsensa on niin...
 
Miten jotkut malttaa olla testaamatta? Niinkuin (kirjotetaanko yhteen vai erikseen?) Wab-ketjun Meirami? :D Itselläni ei kyllä kärsivällisyys riittäisi, ei millään! *mulle kaikki nyt ja heti*
 

Similar threads

A
Viestiä
100
Luettu
2K
M
A
Viestiä
100
Luettu
3K
N
A
Viestiä
101
Luettu
3K
S
S
Viestiä
100
Luettu
2K
S
A
Viestiä
104
Luettu
3K
N

Yhteistyössä