Ajatteleeko ihmiset oikeasti niin, että mieluummin ollaan yhdessä vaikka sitten vaan lasten takia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "vieras"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="vieras";22120163]Ja se on paha juttu koska.....?[/QUOTE]

Ei se olekaan paha juttu. Tarkoitinkin sitä, että jos joku ei halua uutta parisuhdetta, niin ei silloin siinä kulissiliitossa ole mitään pahaa. Minun on vain vaikea keksiä muuta syytä eroon, kuin uusi suhde, jos kuitenkin tullaan ihan hyvin toimeen ja ainoa ongelma on tuo kipinän puuttuminen.
 
[QUOTE="vieras";22120183]Ei se olekaan paha juttu. Tarkoitinkin sitä, että jos joku ei halua uutta parisuhdetta, niin ei silloin siinä kulissiliitossa ole mitään pahaa. Minun on vain vaikea keksiä muuta syytä eroon, kuin uusi suhde, jos kuitenkin tullaan ihan hyvin toimeen ja ainoa ongelma on tuo kipinän puuttuminen.[/QUOTE]

Minä nimenomaan haluan uuden parisuhteen. Koska näin onneton en halua olla vielä vuosia eteenpäin.
 
[QUOTE="vieras";22120210]Minä nimenomaan haluan uuden parisuhteen. Koska näin onneton en halua olla vielä vuosia eteenpäin.[/QUOTE]

No niin se on tietysti eri asia. Minä olen puhunut vain tästä oletuksesta, että ero on paras vaihtoehto, vaikkei kumpikaan haluaisi uuteen suhteeseen.
 
[QUOTE="vieras";22120094]Puhun vain omasta puolestani nyt. Ihmiset kun kaipaa eri asioita.

Mun "parisuhteessa" ei ole tarpeeksi tunteita. En kunnioita, luota, rakasta, halua, kaipaa tai ihaile miestä. Osa noista tunteista on sammunut, osaa ei ole ollutkaan. Ei ole molemminpuolista yritystä, tahtoa, vastuunkantoa. Ajatus siitä että jäisin tällaiseen tilanteeseen "loippuiäksi" tuntuu pahalta. Haluan tuntea jotain. Haluan kunnioittaa, luottaa, rakastaa.

Meillä on miehen kanssa eri ystäväpiirit. Olen sukuni kanssa läheinen ilman miestäkin ja miehen sukulaisten kanssa en ole tekemisissä. En siis näistä menetä mitään.[/QUOTE]

Sinä et menetä erossa mitään, mutta lapsesi menettävät. He menettävät perheen eivätkä koskaan saa sitä takaisin.

Nykyään hehkutetaan liikaa romanttista rakkautta, sen kaikkivoipaisuutta ja miten se on välttämätöntä onnelle. Se on sitä minäminäminä-ajattelua.
 
[QUOTE="vieras";22120210]Minä nimenomaan haluan uuden parisuhteen. Koska näin onneton en halua olla vielä vuosia eteenpäin.[/QUOTE]

Ei uusi rakkaus ja parisuhde tuo onnea. Kyllä se on ihminen itse, joka tekee itsensä onnelliseksi tai onnettomaksi.
 
Itse tyydyin kaveriliittoon ja kaikenlaiseen paskaan, miehen pettämiseenkin ja jatkoin nimenomaan lasten takia. En pitäyt sitä kaveriliitossa elämistäkään pahana. Seksiin suostuin miehen mieliksi satunnaisesti.

Mutta sitten rakastuin itse ja tajusin miten paljon onnellisempi ja miten paljon enemmän ihminen voi tuntea. Tajusin ettei se kaverisuhde riitäkään. Edelleen olen siinä samaisessa kaverisuhteessa, mutta seksiin en enää pysty ja nyt vielä vähemmän mikään tuntuu miltään.
 
Kun on lapsia, ei olle enää vain minä ja sinä, vaan meidän perhe! Täytyy ajatella aina ensisijaisesti pienimpien, eli LASTEN etua. Tosin itsekkyyttähän riittää...

Lapset eivät taatusti halua vaihtaa isäänsä tai äitiään johonkin "puoliskoon". Omia rakastavia vanhempia ei korvaa KUKAAN.
 
[QUOTE="alkup";22120274]Itse tyydyin kaveriliittoon ja kaikenlaiseen paskaan, miehen pettämiseenkin ja jatkoin nimenomaan lasten takia. En pitäyt sitä kaveriliitossa elämistäkään pahana. Seksiin suostuin miehen mieliksi satunnaisesti.

Mutta sitten rakastuin itse ja tajusin miten paljon onnellisempi ja miten paljon enemmän ihminen voi tuntea. Tajusin ettei se kaverisuhde riitäkään. Edelleen olen siinä samaisessa kaverisuhteessa, mutta seksiin en enää pysty ja nyt vielä vähemmän mikään tuntuu miltään.[/QUOTE]

Mutta moni ei koe kaveriliittoa "kaikenlaiseksi paskaksi", joten se yhdessä pysyminen voi olla joillekin ihan hyväkin ratkaisu.
 
Miksi kiintymys on heikompi parisuhde kuin intohimoinen rakkaus? Ei se ensiajan huuma kestä, tästä on vaikka kuinka paljon tutkimustietoa ja ihmisten omia kokemuksia.
 
[QUOTE="vieras";22120317]Mutta moni ei koe kaveriliittoa "kaikenlaiseksi paskaksi", joten se yhdessä pysyminen voi olla joillekin ihan hyväkin ratkaisu.[/QUOTE]

En viitannutkaan kaveriliittoa kaikeksi paskaksi vaan, että miehen käytöksessä oli kaikkea minkä vain nielin sen kuuluisan perheen ja lasten takia. Kaveriliitto oli sitten vain oma lisänsä kaikessa.
 
[QUOTE="alkup";22120357]En viitannutkaan kaveriliittoa kaikeksi paskaksi vaan, että miehen käytöksessä oli kaikkea minkä vain nielin sen kuuluisan perheen ja lasten takia. Kaveriliitto oli sitten vain oma lisänsä kaikessa.[/QUOTE]

No niin, mutta sittenhän se kaikenlainen paska oli eron syy, eikä parisuhteen kipinän puuttuminen.
 
[QUOTE="alkup";22120357]En viitannutkaan kaveriliittoa kaikeksi paskaksi vaan, että miehen käytöksessä oli kaikkea minkä vain nielin sen kuuluisan perheen ja lasten takia. Kaveriliitto oli sitten vain oma lisänsä kaikessa.[/QUOTE]

Onko sinulla yleensäkin kaverit sellaisia jotka käyttäytyvät huonosti sinua kohtaan? Minulla ei ole sellaisia "kavereita".
 
Mun mielestä pitäisi olla niin, että jos lapsia ajattelee, niin täytys pistää se liitto toimimaan. Kuka nyt huonoon haluaa jäädä, ei ne lapsetkaan siitä mitään iloa saa. Huonon mallin parisuhteeseen.
 

Yhteistyössä