Äitisi synnytys vs. oma synnytyksesi - mitään samaa?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Ninni"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

"Ninni"

Vieras
Onko siinä mitään perää, että synnytykset kulkee suvussa, eli jos oman äidin synnytys on ollut pitkä ja vaikea, niin omistakin synnytyksistä tulee sellaiset? Tai jos on ollut syöksy, niin voi tulla sellainen itsellekin?
 
Ei mitään samaa.

Äidilläni niin ahdas lantio, että menehtyneen esikoisen jälkeen kaikki suunniteltuja sektioita.

Minulla lääkärin sanojen mukaan kuin luotu synnyttämään isojakin lapsia.
Juu, kaksi riittää silti :D enkä yhtään ole pahoillani, että en ole saanut kokeilla paljonko lantioni kestääkään....
 
Äidillä synty ajallaan, mulla syntyi ajallaan. Äidillä eka synnytys kestoltaan n. 10 tuntia, mulla 9 tuntia. Äidiltä piti vedet poksauttaa synnärillä kun ei millään menny, sama juttu mulla. Molemmat ollaan käytetty vain ilokaasua, koska kummankaan meidän mielestä se synnytys ei nyt "niin paha juttu ollut" :D ja alakautta vauvat tulleet. Ja itse painoin n. 3,5 kiloa kun synnyin, oma lapseni oli 3,4 kg syntyessään.
 
Multa on omien raskausten aikana äitipolilla kyselty oman äidin synnytyksistä, lähinnä raskauden kestoista. Itse synnyin ajallaan, mutta pikkusisko 6 vkoa ennenaikaisesti. Mulla kaksi ensimmäistä kovasti näyttivät tulevan ennen aikojaan ja jouduin vuodelepoon molemmissa raskauksissa. Tosin tein silloin fyysistesti raskasta työtä päiväkodissa, joten se varmasti edesauttoi asiaa. Kolmosraskaus menikin sitten mainiosti eikä ylimääräisiä lepoja tarvittu.
 
Vaikuttaa kyl siltä, että aika monilla on samantyyppisiä kokemuksia kuin omalla äidillä. Tosin ei tietenkään kaikilla. Lisää kokemuksia, kiitos! :) Synnytyskertomukset on tosi kiinnostavia.

Oma eka synnytys lähestyy päivä päivältä, ja vähän jännittää minkälainen synnytys on tulossa. :) Oman äidin synnytykset on kaikki kolme olleet aika nopeita, eli kivunlievitystä ei ole ehtinyt saada, mutta silti ei mitään kauheita syöksyjä sairaalan pihaan.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;28320880:
Ei mitään samaa.

Äidilläni niin ahdas lantio, että menehtyneen esikoisen jälkeen kaikki suunniteltuja sektioita.

Minulla lääkärin sanojen mukaan kuin luotu synnyttämään isojakin lapsia.
Juu, kaksi riittää silti :D enkä yhtään ole pahoillani, että en ole saanut kokeilla paljonko lantioni kestääkään....

No näinpä!

Äidillä tosin ei menehtynyttä lasta mutta 3 sektiota, mulla kaksi "normaalia" synntystä.
 
Mun eka synnytys oli pitkä ja hankala. Äitini ensimmäinen synnytys oli helppo. Ainoat yhteiset tekijät ollut että suht saman kokoiset lapset minä olin 4060g ja oma tyttäreni 4100g. Niin ja molemmille tuli toisen asteen repeämät.

Toinen synnytys oli mulle tosi tosi helppo ei repeämiä ei kivunlievitystä eikä kestänyt kun muutama tunti, ihanaa verrattuna siihen ensimmäiseen. Toinen synnytys mun äidille oli samantapainen kuin ensimmäisensä.
 
[QUOTE="Ninni";28320847]Onko siinä mitään perää, että synnytykset kulkee suvussa, eli jos oman äidin synnytys on ollut pitkä ja vaikea, niin omistakin synnytyksistä tulee sellaiset? Tai jos on ollut syöksy, niin voi tulla sellainen itsellekin?[/QUOTE]

Omalla äidillä kaikki synnytyksen kamalia lähinnä kuolemaa tehnyt kuulemma ja kaikki käynnistämällä käynnistetty,ja aina sanoikin että ei olisi meitä lapsia hankkinut kuin yhden js ei olisi vahingossa uudemman kerran paksuksi tullut kun on kuulemma niin kamalaa tuo synnytys.

Itsellä yksi sektio (väärä tarjonta)
ja loput tulleet itsekseen suhteellisen helposti :)

Joten ei tosiaan kulje meillä suvussa synnytykset mitenkään ;)
Muistan että esikoista kun odotin niin myös venha terkkari sanoi että ne kulkee ja maalasi jo piruja seinille heti ensimmäisestä neuvolasta lähtien kun äitini on kärsinyt korkeasta verenpaineesta meitä kaikkia odottaessa ja samoin terkka kokoajan muistutti kuinka minullakin tullaan käynnistämällä käynnistelemään synnytystä ettävaraudu vaan siihen,
arvaa kuinka kannustavaa oli esikoista siis odottaa :(
 
Helpohkoja, normaaleja synnytyksiä sekä minulla että äidillä. Ensimmäinen synnytys pidempi(molemmilla n. 10 tuntia) kuin seuraavat (2-5 tuntia). Moelmpien synnytykset käynnistyneet lapsivesien menolla, ja sitä ennen ei ole pahemmin supisteluja ollutkaan. Hieman ennen laskettua aikaa tai lasketun ajan tuntumassa ovat syntyneet, ei sen yli menneitä raskauksia. Että aika samanlaisia ovat kyllä olleet! :)
 
Molempien synnytykset ovat olleet nopeita ja yleisen mittapuun mukaan helppoja. Sairaalaan toki ehdittiin molemmat, mutta ei sitä aikaa sitten siellä paljoa tuhlailtu.
 
Äiti joutui mua synnyttäessään hätäsektioon, koska en mahtunut tulemaan alakautta (ahdas lantio). Myös itselläni ilmeisesti on ahdas lantio, kun pienikokoinen tyttömme ei meinannut mahtua tulemaan alateitse. Kätilö jo viritteli imukuppia, mutta sitä ei onneksi tarvittu. Kätilö oli sanonut miehelleni, kun olivat yhdessä vauvaa pukemassa, että vähänkin isompi vauva ei olisi mahtunut tulemaan alateitse.
 
Helppoja sekä mulla, äidillä että mun siskolla. Verrattain nopeitakin, joskaan mun ja äidin ei mitään syöksyjä, sisko on sitäkin kokeillut.

Mutta hypätäänpä sukupolvi taaksepäin: mun äidin äiti meinasi kuolla esikoisensa synnytykseen (ei mahtuneet vauvat ulos), kaksi seuraavaa otettiin suosiolla suoraan sektiolla. Pienilanteinen nainen, minä ja äiti (ja sisko) taas eri maata.
 
Viimeksi muokattu:
Äidillä meni esikoinen yli ajalle, alatiesynnytysyrityksen jälkeen ja päättyi lopulta hätäsektioon . 2 seuraavaa syntyivät suunniteltuina sektioina. Mulla kaikki kolme yliajalla alatiesynnytyksinä. Eli eipä oikeastaan mitään samaa.
 
Molemmilla nopeita synnytyksiä, minulla isommat vauvat. Molemmilla kaksos-synnytys alakautta. Vähillä puudutteilla (minulla spinaali kaksossynnytyksessä, äidistä en tiedä, yksöset luomuna)
 

Yhteistyössä