Toki synnytykset on tehny kipeää, mutta silti menisin sinne uudelleen koska vaan. Neljä takana ja mielestäni ovat olleet helppoja ja positiivisia kokemuksia.
1.synnytys: kesto n. 6 tuntia (laskettu säännöllisten supistusten alkamisesta) ponnistusvaihe 10 min. Sain epiduraalin ja se auttoi n. tunnin verran. Kalvot puhkaistiin ja minulle tehtiin episiotomia. Kuukauden verran istuin renkaan kanssa, mutta eipä tuo haitannut
2.synnytys: käynnistetty kesto n. 4-5 tuntia, ponnistusvaihe 6 min. Sain spinaalin ja olin kuin taivaassa. Ponnistusvaiheessa en tosin yhtään tiennyt koska pitää ponnistaa. Tuli pieni repeämä, 4,3 kiloinen vauva syntyi käsi poskella. Ommeltiin vähän. Mutta istuin heti ja olo oli kuin ei olisi synnyttänytkään. Tämä oli henkisesti raskain, koska yhtään ei tiennyt kuinka kauan kestää. Lääkäritkin sanoivat vain, että voi kestää jopa kolmekin päivää. Ja vaatii siis monta käynnistystablettia. Mutta minulla se lähti ekasta. Eli aika pian itse osasin ajatella, että nyt vauva tulee pian. Vaikka siinäkin vaiheessa topuuttelivat ja sanoivat, että siltikin voi mennä vielä pitkään. Enkä päässyt ihan helpolla synnytyssaliin. Jouduin sitä melkein vaatimaan. Olin kolmen hengen huoneessa kahden vuodelepoon määrätyn raskaana olevan äidin kanssa. Oli siinä kiva puhkua, kun toiset pelkäsivät vauvan menetyksen puolesta.
3.synnytys: supistukset alkoivat aikaisemmin, mutta hyvin lievinä. Lähinnä tiesin aikaisemmasta, että jotain varmasti tapahtuu. Kesto tällä kertaa vähän epämääräinen. 9 tuntia ennen vauvan syntymää supistuksia tuli 10 min välein, mutta se oli vain sellainen tunne, että supistuksia nämä ovat. 4-5 tuntia aikaisemmin supistukset olivat jo aika kivuliaita. Välillä 10 min väliä, välillä 1 min. Ja välillä ne loppuivat ja yhtäkkiä niitä tuli taas 1 min välein. Joten vähän sellaista vuoristorataa. Kalvot puhkaistiin ja sain spinaalin. Joka ei tosin auttanut ollenkaan. Pahin tämä oli siinä mielessä, että jouduin odottamaan makuulla puudutusta lähes tunnin. Kätilö oli jo valmistellut kaiken,pessyt selän jne., joten en saanut liikkua. Jos olisin tiennyt, että se ei auta. Olisin mennyt luomuna, koska niinhän siinä lopulta kävi. Ponnistusvaihe kesti 1-2 min. Kätilö arvioi näin. Sanoi, että ei oikein ehtinyt katsoa aikaa, kun kaikki tapahtui niin nopeasti.
Taas palauduin nopeasti. Tällä kertaa ei pienintäkään repeytymää. Vauva painoi kuitenkin 4,5 kiloa.
4.synnytys: kesto 4 tuntia, ponnistusvaihe 1 min. Luomuna. Ja oli tosi helppo. Palautuminen nopeaa. Vauva lähes viisikiloinen.
Nyt odotan viidettä. Ja iso vauva taas tulossa. Kaikki aikaisemmat syntyneet 1-2 viikkoa ennen laskettua aikaa. Toivottavasti tämäkin, ettei kovin isoksi kasva.
Sen vaikutus lakkasi tosin ollessani auki n. 8 cm, mutta kestin ne viimeiset kaksi cm paremmin kuin ensimmäisellä kerralla, pystyin jopa vitsailemaan niiden aikana, kuten myös ponnistustenkin välillä kätilön ja mieheni kanssa. Ekan synnytyksen jälkeen palautuminen kesti kauan, seksielämämmekin alkoi vasta puolen vuoden kuluttua, leikkausarvet pistivät pitkään. Nyt tokalla kerralla - josta on neljä kk aikaa - en uskoisi että olen synnyttänyt mistään muusta kuin että meillä on toinen vauva ja meijerit toimivat. Seksielämä aloitettiin tasan kuukausi toimituksen jälkeen ja nykyään harrastan liikuntaa jo entiseen malliin. Toka kerta on ollut vaan älyttömän helppo ja mukava.
