A
Aijaa
Vieras
Eli, kolmevuotias lapseni on tutustunut puistossa sisaruksiin. Ovat 3- ja 4-vuotiaita. He ovat nyt leikkineet yhdessä pari kertaa viikossa useamman kuukauden, tai leikkineet ja leikkineet, välillä leikkivät yhdessä, välillä muiden kanssa. Noin kk sitten saimme kutsun toisen lapsen synttäreille ja samalla vaihdoimme äidin kanssa puhelinnnumeroita. Lapsi oli yksin synttäreillä ja kohta sen jälkeen tuli äidiltä kutsu heidän pihalleen leikkimään. Olin siellä kummankin lapsemme kanssa ( toinen on ihan vauva) ja paikalla oli myös muutama muu äiti lapsineen. Olemme myös olleet samalla tavalla toisenkin kerran heidän pihallaan leikkimässä.
Pitäisikö minun pyytää lapsia välillä meille leikkimään? Voinko pyytää vain toisen lapsen? Miten tämä äitietiketti tällaisessa tilanteessa menee? Kaikki yhteydenotot ovat tulleet aina tältä äidiltä. Meillä ei ole omaa pihaa, vaan asumme kerrostalossa, jossa ei ole edes leikkipaikkaa. Asunnossamme on menossa remontti, joten en tänne sekasorron keskelle mielelläni ketään ylimääräistä ota. Lapsellakaan ei ole nyt omaa huonetta, vaan nukumme kaikki samassa makkarissa. Syksyllä remontin valmistuessa sellainen oma leikkitila olisi tarjolla. Emme ole lasten äidin kanssa varsinaisesti koskaan kunnolla jutelleet, olemme muutaman sanan vaihtaneet puistossa, yleensä tämä äiti on keskittynyt hoitelemaan heidän nuorinta lastaan ja minä olen lukenut tai ollut oman vauvan kanssa (lähinnä nukuttanut lasta). Heidän pihalla ollessamme olemme hieman puhuneet siitä sun tästä, mutta paikalla on ollut aina monta muutakin äitiä. Kerran mainitsin, he voisivat joskus tulla lasten kanssa miehen työpaikalle käymään, koska poika on kova paloautofani. Naiselta ei tullut asiaan kunnon vastausta.
Mitä te tekisitte? Lapset tuntuvat viihtyvän keskenään hyvin, mutta meille on vielä riittänyt nämä puistossa sattumalta tapaamiset ja satunnaiset sovitut treffit heidän pihallaan. Pitäisikö minun aktiivisesti ehdottaa tapaamisia vai riittäkö tämä?
Pitäisikö minun pyytää lapsia välillä meille leikkimään? Voinko pyytää vain toisen lapsen? Miten tämä äitietiketti tällaisessa tilanteessa menee? Kaikki yhteydenotot ovat tulleet aina tältä äidiltä. Meillä ei ole omaa pihaa, vaan asumme kerrostalossa, jossa ei ole edes leikkipaikkaa. Asunnossamme on menossa remontti, joten en tänne sekasorron keskelle mielelläni ketään ylimääräistä ota. Lapsellakaan ei ole nyt omaa huonetta, vaan nukumme kaikki samassa makkarissa. Syksyllä remontin valmistuessa sellainen oma leikkitila olisi tarjolla. Emme ole lasten äidin kanssa varsinaisesti koskaan kunnolla jutelleet, olemme muutaman sanan vaihtaneet puistossa, yleensä tämä äiti on keskittynyt hoitelemaan heidän nuorinta lastaan ja minä olen lukenut tai ollut oman vauvan kanssa (lähinnä nukuttanut lasta). Heidän pihalla ollessamme olemme hieman puhuneet siitä sun tästä, mutta paikalla on ollut aina monta muutakin äitiä. Kerran mainitsin, he voisivat joskus tulla lasten kanssa miehen työpaikalle käymään, koska poika on kova paloautofani. Naiselta ei tullut asiaan kunnon vastausta.
Mitä te tekisitte? Lapset tuntuvat viihtyvän keskenään hyvin, mutta meille on vielä riittänyt nämä puistossa sattumalta tapaamiset ja satunnaiset sovitut treffit heidän pihallaan. Pitäisikö minun aktiivisesti ehdottaa tapaamisia vai riittäkö tämä?