Saa onnitella!
Hikisen junamatkan sävyttämä äitienpäivä sai upean päätöksen.
Juna-asemalla heti pitkä pusu. minä tietty vielä jähmeä, kun enhän minä voinu tosissani lämmetä niille teinimäisille pusu-tekstareille... sit mies tietty ihanana kanto raskaimman laukun ja vauvan kaukalon vauvoineen autoon ja laittoi lapset autoon ja muutenkin aivan ihanan huolehtivaisena kun mulla jalka pipi. matkallaki piteli välissä kädestä kiinni ja pysähtyi moottoritiellä hoitamaan vauvaa kun sitä itketti. :heart:
kotona taas huolehtivaisena ja pusuja aina kun naamakkain satuttiin. alkoihan siinä jo huulet pehmetä.
koti oli ihanan siisti, pöydällä oli ruukku-ruusu :heart: ja kaksi yöpukua äitienpäivälahjaksi. jääkaapissa oli äitienpäiväkakkukin, sellainen kaupan. maistettiin sitä tänään, oli tosi ihanaa.
sit ku lapset oli saatu nukkumaan ja suukoteltiin sohvalla niin tämä kaivaa yhtäkkiä taskustaan meidän "ensimmäisen kierroksen" kihlasormuksen, joka oli pujotettu samaan kultaketjuun sydänriipuksen kanssa, jonka sain häneltä sinä jouluna kun palattiin yhteen. :heart: "mitäs sanot jos pitäisit tätä kaulassa siihen asti, että haetaan uudet sormukset?" :heart: olin ihan sanaton. suukotin vaan takaisin ja se siinä selitteli kaikkea ihanaa. laittoi minulle ketjun kaulaan ja kaivoi toisesta taskusta hopeaketjun jossa oli hänen vanha sormus. yritin laittaa sitä hänelle kaulaan, mutta eihän siitä mitään tullut, kun olin just rasvannu kädet.
mutta ehkä kaikista ihaninta oli se että, kun siinä sohvalla suukoteltiin, niin kysyi, että huomasinko että jääkapissa oli vain yksi olut. "pitäis sitäki vähän vähentää". :heart:
vähänkö olen sokaistunut tästä uudesta ihanasta miehestä, joka tullut meille asumaan sillä aikaa kun oltiin reissussa.
ihan niin ku se ois yhtäkkiä lukenut minun ajatukset kaikesta mikä mulla masentaa, mutten ole saanu sanotuksi. nyt vähän hirvittää että onkohan se jostain löytänyt jonku minun kirjotuksen.. paitsi että epäilen sulaksi mahdottomuudeksi.. kun harrastettiin upeinta seksiä vähään aikaan, se toteutti yhden minun fantasian, vaikkken kyllä ole siitä edes mihinkään kirjoittanut..
:heart:
ainiin, ja tänään se oli ottanut pekkasta töistä, että sai käytettyä minut tk.ssa ja tilaamassa ne sormukset.
myöhemmin tällä viikolla mennään yhdessä leffaan ja muutenkin aletaan enempi ottamaan irti kahden keskisistä hetkistä. 
Hikisen junamatkan sävyttämä äitienpäivä sai upean päätöksen.
Juna-asemalla heti pitkä pusu. minä tietty vielä jähmeä, kun enhän minä voinu tosissani lämmetä niille teinimäisille pusu-tekstareille... sit mies tietty ihanana kanto raskaimman laukun ja vauvan kaukalon vauvoineen autoon ja laittoi lapset autoon ja muutenkin aivan ihanan huolehtivaisena kun mulla jalka pipi. matkallaki piteli välissä kädestä kiinni ja pysähtyi moottoritiellä hoitamaan vauvaa kun sitä itketti. :heart:
kotona taas huolehtivaisena ja pusuja aina kun naamakkain satuttiin. alkoihan siinä jo huulet pehmetä.
sit ku lapset oli saatu nukkumaan ja suukoteltiin sohvalla niin tämä kaivaa yhtäkkiä taskustaan meidän "ensimmäisen kierroksen" kihlasormuksen, joka oli pujotettu samaan kultaketjuun sydänriipuksen kanssa, jonka sain häneltä sinä jouluna kun palattiin yhteen. :heart: "mitäs sanot jos pitäisit tätä kaulassa siihen asti, että haetaan uudet sormukset?" :heart: olin ihan sanaton. suukotin vaan takaisin ja se siinä selitteli kaikkea ihanaa. laittoi minulle ketjun kaulaan ja kaivoi toisesta taskusta hopeaketjun jossa oli hänen vanha sormus. yritin laittaa sitä hänelle kaulaan, mutta eihän siitä mitään tullut, kun olin just rasvannu kädet.
mutta ehkä kaikista ihaninta oli se että, kun siinä sohvalla suukoteltiin, niin kysyi, että huomasinko että jääkapissa oli vain yksi olut. "pitäis sitäki vähän vähentää". :heart:
vähänkö olen sokaistunut tästä uudesta ihanasta miehestä, joka tullut meille asumaan sillä aikaa kun oltiin reissussa.
ainiin, ja tänään se oli ottanut pekkasta töistä, että sai käytettyä minut tk.ssa ja tilaamassa ne sormukset.