Mielestäni olet perustellut syynne jäädä kotiin hyvinkin hienosti ja äitisi asenne kertoo todella itsekkäästä asenteesta.
Äitisi ei oikein hahmota sitä, että sinulla on nyt oma perhe ja oma elämä. Vastuullasi on kolmen lapsesi hyvinvointi ja elämät, joten pitäisikö pienten lastesi asioita sotkea vain siksi jos joku yksin elävä naishenkilö niin vaatii? Ehei, niin ei todellakaan tehdä etenkään kun äitisi ei missään kuoleman kielissä vielä kärvenny ja tuntuu omaa tahtoa reippaasti riittävän.
Äitisi tehtävä on vanhempana ja kokeneempana pyrkiä ymmärtämään, ei tuomitsemaan. Hän on asettanut odotuksia teidän tulonne suhteen ja saa myös nyt nielemään pettymyksensä. Aikuisena ihmisenä hänen täytyisi ymmärtää moraalinen vastuunsa myös lasten koulunkäynnin suhteen kuin myös miettiä, mikä elämässä on tärkeää. Synttäreitä voi juhlia ihan koska vain, mutta lapsen sopeuttamista kouluun ja miten se siitä jatkuu ei korjaa mikään, jos nyt sitä vinksautellaan turhien lomien takia.
Pidä pääsi, vaikka kokisitkin syyllisyyttä. Kyllä te ehditte vielä tapaamaan. Maailma ei lopu tähän!
