Se soitti. Oli lukenut kääntäjän avulla mun uuden biisin sanat, ja halusi kysyä, olenko yrittänyt soittaa sille, enkä ole saatu yhteyttä. Sitä huvitti, ja niin huvitti muakin. Olinhan minä, monta kertaa ihan oikeasti ja vielä useammin olin ajatellut soittaa, mutta arvellut, että ei se kuitenkaan ehdi mun kanssa jutella. Sitä en sille kuitenkaan sanonut.
Olin tietysti hyvillä mielin siitä, että se oli nähnyt vaivaa ja kääntänyt sanat englanniksi. Ja että vielä soitti ja kysyi. Kikateltiin yhdessä ja muka kummasteltiin sitä, miten meidän ajatukset menee sanoituksissa niin hirveän hyvin yhteen. No miksiköhän - tätäkin biisiä kirjoittaessa olin sen kymmenen kertaa siihen yhteydessä ja kyselin mielipidettä. Oisko näin hyvä vai ehkä sittenkin ei.
Se sanoi, että sen EW-kappaleessa on viesti mulle. Siinäkin. Koska jo silloin Kultsalla se kertoi Bluzan ja sen toisen, jonka nimeä en ole vielä oppinut, kertovan minusta. EW:ssä on kohta, jossa lauletaan, ettei kukaan soita sille. Se on kuulemma mulle tarkoitettu. En ole soittanut tarpeeksi usein. No voi sentään.
Me ollaan vähän höppänöitä näiden biisiemme kanssa. Luetaan rivien välit ja kirjoitetaan teksteissä salaisia viestejä toisillemme. Salaisia, jotka meidät parhaiten tuntevat fanit ymmärtävät saman tien. Mutta se ei haittaa, pikemminkin tekee hyvän mielen. Ei se ole mikään salaisuus, että me ollaan toisillemme tärkeitä.
Brothers, or maybe something more.
Odottakaapa, kun kuulette loput levylle tulevat kappaleet. Vähän on pitänyt vääntää Allun kanssa, ja nyt kun Jurek on mukana myös, eikä se ole aivan niin kiinni kokonaisuudessa kuin Allu, niin sekin on ollut haasteellista. Saada ne ymmärtämään, miksi juuri tämä juttu on tässä kohtaa niin tärkeä.
Niin kuin nyt se Celine Dion tuossa uusimmassa. Ei ollut mennä Allulle millään kaaliin, että mä haluun sen kohdan sinne. Vain mä ja se tiedetään, mistä on kysymys. No, ehkä joku fani arvaa. En ole lukenut, miten tekstiä on tulkittu. Sanoin kyllä jossain tiedotteessa, että kukin tulkitsee omalla tavallaan.
Mulle se kohta tarkoittaa sitä, että mulla on takana aivan sikaihana vuosi, ja se vuosi alkoi Liverpoolissa Celine Dionin biisiä tapaillessa. Sen viestin sekin tajuaa, ja sen mä olen sille jo aiemmin sanonut.
Että terveisiä Vantaalta sinne jonnekin - tämä kohta tulee just sulle beibe.
Touché! Siellä se hanipöö on kuuntelemassa mururakkaastaan kertovia biisejä. Awwwwsk!
Mutta kiitos joka tapauksessa, arvostan tällaista palautetta, ja kiva jos voin inspiroida jotakuta tekemään rohkeita ratkaisuja. Ei niiden aina tarvitse olla mitään isoa, tai pienet jutut voivat olla isoja.