Ok täytyy katsoa vielä, koska keikka on että ovatko lapset minulla vai isällään. Ois kyllä siistiä mennä
Vähän pelkään sitä, että kun viime kevät oli niin emotionaalinen ja kesä myös, ja tuntui että alan tavallaan elämään JB kautta, projisoin heihin kaikki tunteet, tipahdan koloon enkä pääse pois. Uskalsin käydä treffeillä ja pääsin irtautumaan. Mutta nyt olen täällä taas, ja putoamassa syvälle.
Nuorena haaveilin kaikenlaista ja kirjoitin juttuja ja runoja. Olisin halunnut elämääni taustamusiikin, olisin halunnut mennä Frodon mukana Mordoriin, selvitä Rosen kanssa Titanicilta, samastuin tosi vahvasti Scarlett O'Haraan. Olin vahvasti taiteellinen (musiikissa) ja luin paljon hyvin monenlaista, katsoin paljon elokuvia, klassikoista melkein toimintaparodiaan.
Kuuntelin Suurlähettiläiden Vain hullut selviää ja halusin lähteä jonnekin.
Kuitenkin kouluttauduin tieteilijäksi, teen ma-pe 8-16 töitä, joka toinen viikko lapsiperhettä.
Elämäni on hyvää, viihdyn työssäni, lapseni ovat maailman parhaat, mutta viime kesä oli jotenkin pelottava, kun tuntui että olen itse rakastunut, ja siksi todella rakastunut. Ja kyse oli kahdesta laulajasta.
En tiedä mitä koitan sanoa. Uskon, että moni täällä kokee samoja fiiliksiä.
Mutta silti haluan tänne takaisin, vaikka tämä kolo vie mennessään.
Mango