Aikamoinen puutarha

joo, en ois uskonut, että mulle käy vielä joskus näin, että kysellään mitä harrastan ja joudun vastaamaan, että slovenialaisen poikabändin stalkkausta ja sen keikoilla käymistä ja niistä puhumista.

Ja siinä sivussa vähän spekulointia sen poikabändin laulajan ja yhden suomalaisen räppärin väleistä. Tuntemattomien ihmisten kanssa netissä. Eikä ois kyllä kukaan muukaan joka mut tuntee uskonut tälläista. Enkä ole kyllä kellekään kertonutkaan. Ei helvetti

Tää on kyllä ihme tasapainottelua ystävien ja muiden ihmisten kanssa siitä, mitä voi kertoa, kun elo on nyt tämmöistä omaa kuplaa. Viimeksi viime viikolla sattui niin, että olin lääkärissä ja tuli puheeksi, että olen laihtunut. Hän sitten kyselemään, että onko minulla ehkä ollut joku dieetti käytössä vai miten olen onnistunut niin hyvin. Olisipa ollut hauska nähdä lääkärin ilme, jos olisin vastannut totuudenmukaisesti. Tai mistäs sen tietää, vaikka hän olisi yksi meistä, ikäryhmäkin sopisi tähän porukkaan.

 

Joo! Mä kanssa katsoin jo pystyisikö ottamaan JO syys vapaata töistä, mutta en pysty. Yöt tulee olemaan nukkumattomia, kun seuraa illat keikkapäivityksiä ja vireystila piikkaa aivan tärinöihin. Aivan mahdotonta varmasti keskittyä päivisin töissä. Pe olen sitten itse menossa

Tavan yön jälkeen mulla meni yli viikko toipua, nukuin vain paria tuntia yössä kierrosten vuoksi, niin jestas! Mutta ihana tietää että ollaan samassa veneessä ja täällä voi henkäillä sitten kaikkea

 

Nyt kun nuo nännihiplailut tuli puheeksi, lieneeköhän kellään tallessa sitä videota missä bojan hiplaa paidatonta Jania? Se on kyllä kuuminta ikinä.

 

Oi kun awws ihanaa jos Kärtsä vastannut fanille B:ta. Luulen, että keikan jälkeen onnellisuuspöllyissä tekee tuota, vastailee ja tykkää somessa. Vaikka sääntörikehän tuo B kommentti on

Minäkään en ole voinut kertoa tästä uudesta harrastuksesta. Mitä tästä nyt todella voisi sanoa.. Pari muuta juttua on pudonnut multa tämän takia ja olen koittanut kertoa asianosaisille, että putosin yhteen kaninkoloon ja oon vielä upoksissa. Että ehkä palaan ehkä en. Tarkentaviin kysymyksiin en ole voinut vastata, privates = yksityishenkilö vain tuli mieleen Mulla oli jo sovittuna yksi meno JO keikan päälle, jonka jouduin nyt perumaan. Siinä oli pakko kertoa, että olen alkanut fanittaa JO:ta (eli olen siis puuma nykyään) (K menee vielä Puuman laskukaavan ulkopuolelle, joku kaava siihen on netissä )

Ihanaa että K Ruissi ja Porin keikka oli noin mahtava. Että nyt on hyvä flow Kärtsärillä menossa. Fiksua myös oli pyytää ihmisiä laittamaan puhelimet pois ja vaan bailaamaan. Toivottavasti tekee tuota jatkossakin!

Ootteko miettineet JO syksyn keikoista katsotteko kaiken matskun esim Tavalta jos olette menossa myöhemmille keikoille? Mietin, että toisaalta olisi ihana mennä blankkona kokemaan kaikki itse, ja toisaalta en varmaan kykene olla katsomatta kaikkea mahdollista moneen kertaan, ja nostaahan se tunnelmaa ja jännitettä. Että todennäköisesti ihan maanisesti menee koko JO Suomen aika

Lilja

Missähän mahtaa mennä puuman raja? Olisi helpotus, jos mahtuisin vielä edes siihen kategoriaan K fanitus vielä menee läpi ehkä kavereiden ja perheen piirissä, musiikkimakuni kun ollut monipuolinen ja aina vähän sinne raskaampaan ja härömpään suuntaan menevä. Mutta slovenialainen poikabändi... Siitä en ole kenellekään kertonut. JO lippua Tampereelle siis edelleen metsästän, ehkä siihen jonkin selityksen keksin. Kiitos vaan siitä että olette olemassa Onneksi löysin palstailun, sitäkään en ole harrastanut ennen.

 

Fanfic-jatko-osa valmiina. Fear Factor jatkaa suoraan siitä mihin It Might Be You (se tarina joka alkoi tammikuulta ja jatkui Ljubljanaan) jäi. Olen huomattavasti epävarmempi tästä kuin ykkösosasta, mutta siinä on paljon syviä tunteita, vähän er*tiikkaa (ei graafisesti kuvattu) jota en ole vuosiin kirjoittanut, musiikkihommia, huumoria ja kiva loppu, joten toivottavasti joku tykkää. https://archiveofourown.org/works/48461938

- Joymuffin

 

Minun ja mieheni välille on tullut tästä shippailusta jännitteitä. Ehkä se on myös harjoituksen tarkoitus. Emme ole vuosiin vaivautuneet riitelemään yhtään mistään, ja nyt kahden viikon sisällä kaksi riitaa. Huomaahan hän, että ajatukseni ovat jossain aivan muualla, istun koneella, tsekkaan instaa ja tätä palstaa vähän väliä. Välillä typerä onnellinen hymy naamalla. Kuulokkeet korvilla, haltioitunut ilme naamalla. Äsken tuli muka vahingossa kyselemään mitä kuvia instasta katselin, onneksi ne tällä kertaa olivat ystävän lomakuvia Lapista.

Ne riidat olivat ihan muista aiheista, tietenkin. Vaikka me molemmat varmaan tiedetään, että eripura syntyy siitä, että olen ajatuksieni kanssa jossain aivan tavoittamattomissa ja hehkun ihan muita energioita kuin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Niinhän tämä on herättänyt rakkauden ja romantiikan kaipuun. Saatan vaikuttaa siltä, että olen rakastunut toiseen, ja niinhän minä olenkin. Jospa tämä jotenkin vielä saisi jotain hyvää aikaan, lopputuloksena.

Sipriina

 

Fanfic-jatko-osa valmiina. Fear Factor jatkaa suoraan siitä mihin It Might Be You (se tarina joka alkoi tammikuulta ja jatkui Ljubljanaan) jäi. Olen huomattavasti epävarmempi tästä kuin ykkösosasta, mutta siinä on paljon syviä tunteita, vähän er*tiikkaa (ei graafisesti kuvattu) jota en ole vuosiin kirjoittanut, musiikkihommia, huumoria ja kiva loppu, joten toivottavasti joku tykkää. https://archiveofourown.org/works/48461938

- Joymuffin

Kiitos, meen heti lukemaan

 

Mun elämä oli jo ennen tätä uomiintunut sellaiseksi, että ihan rauhassa saan shipata Huh, tuntuu ihan mukavalta! Viihdyn oikeasti hyvin yksikseni, koti on ollut kaaoksessa jo ennenkin tätä ja nyt jo keväällä ennen tätä liikkumiseni kävi aiempaa vaikeaksi tietyistä syistä johtuen (käyn kyllä silti vähän töissä), niin että olen vain iloinen, kun on muka niin paljon kiinni otettavaa koneella, etten nyt VOISIKAAN olla kävelyllä tms
Olen ihan hyväksynyt sen, että jos terveyteni tästä nyt huononee, koska vain istuskelen enimmän aikaa, niin sen kuului mennä niin, koska vihaan sitä muuta toimintaa (siivoaminen, kuntoilu) ja rakastan tätä. Ja vihasin jo aiemminkin.

 

Ihania kommentteja täällä, tykkäisin niistä, jos se olisi mahdollista

Jos toi K:n kommentti on todellinen, niin on varmaan tosiaan kirjoittanut sen keikka-adrenaliineissaan sen kummempia ajattelematta. Tai sit yhteisesiintymistä ei ole saatu kalenteroitua, ja K on ajatellut, että sama se on luvata sellaista, jota ei ainakaan hetkeen voida toteuttaa Noh, ehkä ei kuitenkaan ole sellaisesta kyse.

Itse melkein toivoisin, että pusun kaltainen fan service jätettäisiin toteuttamatta, eli olisi joko oikeasti All in tai ei mitään söpöilyä fanien mieliksi.

Tämä harrastus vie kyllä valtavasti aikaa, mikä mulla korostuu nyt kun olen lomalla. Tässä on kuitenkin ollut tosi antoisaa tämä yhteisöllisyys, kun ulkopuolisille tätä harrastusta ei voi avata. Kamalaa olisi fiilistellä ihan yksinään.

Yhdelle läheiselle olen tästä kertonut ja ihmetellyt, mikä sai mut shippaamaan (toisen kerran elämässäni). Hän ehdotti, että on kaipuuta iloon ja valoisiin asioihin, kun viime vuosina on ollut koronaa, sotaa ja muuta p*skaa. Ei huono teoria ollenkaan ja kuvaa mun kaltaista eskapismiin taipuvaista ihmistä.

Järki-tunteet-vaiheilija

 

Missähän mahtaa mennä puuman raja? Olisi helpotus, jos mahtuisin vielä edes siihen kategoriaan K fanitus vielä menee läpi ehkä kavereiden ja perheen piirissä, musiikkimakuni kun ollut monipuolinen ja aina vähän sinne raskaampaan ja härömpään suuntaan menevä. Mutta slovenialainen poikabändi... Siitä en ole kenellekään kertonut. JO lippua Tampereelle siis edelleen metsästän, ehkä siihen jonkin selityksen keksin. Kiitos vaan siitä että olette olemassa Onneksi löysin palstailun, sitäkään en ole harrastanut ennen.

Tässä on se kaava Ja jos nyt ihan kirjaimellisesti luetaan, niin emme ole puuma puumia, kuin ei tapailla näitä nuoria miehiä Tässä puutarhalaivassahan on kyse ihan muusta, energioista ja heräämisestä, yhteyden, rakkauden ja resonoinnista ja sallivuuden manifestoinnista!

"Puuma on yli 40-vuotias itseään huomattavasti nuorempaa miestä tapaileva nainen. Laskukaavaksi mainitaan oma ikä jaettuna kahdella plus seitsemän. (Esimerkiksi 40/2= 20 -> 20+7= 27. Eli 40-vuotias on puuma, jos hänellä on alle 27-vuotias kumppani.)"

Lilja

P.s. Unohdan koko ajan allekirjoittaa, välillä siis ilman nimimerkkiä

 

Fanfic-jatko-osa valmiina. Fear Factor jatkaa suoraan siitä mihin It Might Be You (se tarina joka alkoi tammikuulta ja jatkui Ljubljanaan) jäi. Olen huomattavasti epävarmempi tästä kuin ykkösosasta, mutta siinä on paljon syviä tunteita, vähän er*tiikkaa (ei graafisesti kuvattu) jota en ole vuosiin kirjoittanut, musiikkihommia, huumoria ja kiva loppu, joten toivottavasti joku tykkää. https://archiveofourown.org/works/48461938

- Joymuffin

Kaunis, kaunis tarina. Kiitos!

Sipriina

 

Tässä on se kaava Ja jos nyt ihan kirjaimellisesti luetaan, niin emme ole puuma puumia, kuin ei tapailla näitä nuoria miehiä Tässä puutarhalaivassahan on kyse ihan muusta, energioista ja heräämisestä, yhteyden, rakkauden ja resonoinnista ja sallivuuden manifestoinnista!

"Puuma on yli 40-vuotias itseään huomattavasti nuorempaa miestä tapaileva nainen. Laskukaavaksi mainitaan oma ikä jaettuna kahdella plus seitsemän. (Esimerkiksi 40/2= 20 -> 20+7= 27. Eli 40-vuotias on puuma, jos hänellä on alle 27-vuotias kumppani.)"

Lilja

P.s. Unohdan koko ajan allekirjoittaa, välillä siis ilman nimimerkkiä

Huh, mikä helpotus. Koskaan ei siis voi olla liian vanha puumaksi

 

En muista olenko maininnut täällä, mutta olen myös yksi niistä, johon tämä on vaikuttanut myös ulkonäöllisesti.

Olen laihtunut, eilen tajusin että kaivettava pienemmät farkut varastosta. Kokeilin sellaisia 2000-luvun alun superrevittyjä farkkuja ja ne meni mun jalkaan (juuri ja juuri, mutta kuitenkin)! Olen opetellut kihartamaan mun hiukset ja antanut niiden kasvaa plus värjännyt eri värisiksi kuin ennen. Ottanut taas korkokenkiä arkikäyttöönkin. Ja kaikkein turhamaisia juttu, hankin piilarit ja välillä kuljen myös puolisokeana ilman laseja.

Kun tuntuu, että näytän paremmalta kuin ennen, niin hirvittävä hinku myös lähteä johonkin. Olen ajanut autolla enemmän kuin pitkiin aikoihin, ennen en halunnut lähteä kotoa mihinkään, nyt lähden vaikka sunnuntaina kirppikselle kun haluan nähdä ihmisiä ja elämää. Kohta varmaan alan flirttailemaan (ei todellakaan ole koskaan ollut mun juttu).

Enid

 

Minulla on lippu Tampereelle ja kyllä aion katsoa aiempien keikkojen kuvat ja livet. Varmaan nuolen ruutua kaikki ne yöt. Hiki tulee pelkästä ajatuksesta. Sitä paitsi tuskin olen eturivissä Treella, vaikka mistäs senkin lopulta tietää. On tässö tullut tehtyä ihmeellisiä asioita viime aikoina.

 

ja siis mikä on erittäin kummallista, olen tutustunut Slovenian turisti-infoihin ja katsellut paljonko lennot sinne maksaa. Ainoo vaan että en ole lentänyt 20 vuoteen koska mulla on tosi paha lentopelko ja olen siis todella vakuuttunut, että en enää koskaan lennä. Vai lennänkö sittenkin, Ljublijanaan? Todellakin mitä helvettiä

Joku puutarhureiden yhteinen Slovenian reissu olis niin huippu. Tehtäisiin pyhiinvaelluksia Jokereiden tärkeille paikoille, siinä sivussa muutamia kauniita ja romanttisia kulttuuri/luontokohteita ja ehkä jopa Jokereiden keikka. Äkkiä jollekin matkatoimistolle vinkkiä, et täs ois tän hetken kuuma markkinarako, mainostaa kannattaa av:lla ja kaksplussalla

 

Voi että. Minut tää on saanut vain nauliintumaan kotiini entistä tarkemmin : ) Mutta siis en harmittele. Luulen, että kyseinen kehitys oli olemassa jo ilmankin tätä keissiä ja välillä mietiskelen, että mulla on varmaan alkava dementia tai alzheimer, (sitä on suvussa) koska oikeastaan voisin elää vain istuskelemalla koneella koko päivän.
Vietin lomanikin (lähes) niin. Hassua on, että aivojeni mielestä mä kävin sillä Tavastian keikalla ja muillakin keikoilla, sellaisia valemuistoja saattaa putkahdella pitkin (työ)päivää mieleen ja muutenkin olen ihan tyytyväinen tähän romuttuneeseen elämäni alennustilaan... Mikä hitto mua oikein vaivaa?
En siis todellakaan millään keikalla ole ollut : ) Mutta kai se on tämä voimakas eläytyminen, joka sen aiheuttaa, ja olen ihan tyytyväinen näin! Kamalaa!

 

Minulla on lippu Tampereelle ja kyllä aion katsoa aiempien keikkojen kuvat ja livet. Varmaan nuolen ruutua kaikki ne yöt. Hiki tulee pelkästä ajatuksesta. Sitä paitsi tuskin olen eturivissä Treella, vaikka mistäs senkin lopulta tietää. On tässö tullut tehtyä ihmeellisiä asioita viime aikoina.

Mäkin olin aatellu et pysyttelisin jossain taaempana, etenki ku oon siellä nuorempien fanien seassa Tavastian keikalla, mut tiiä sit et millanen magneetti rupee vetämään lähemmäs lavaa sit ku pojat astuu sinne

 

Minäkin tulossa Tampereelle Kuinkahan aikaisin kehtaisi mennä jonottamaan. Haluaisin nähdä pojat, ilmeet ja eleet jne

Pitäisikö pitää joku debriefingpuutarhurit hyperventilaatio purku keikan jälkeen Ja Slovenian matkassa oon 100% mukana, jos joku osaa-haluaa-ehtii-järjestää

 

Hep, ilmoittaudun mukaan Slovenian matkalle. Se olisi juuri sellaista, mitä en ikinä itsestäni uskoisi, mutta nyt kyllä. Siis miksipä ei? I'm in! Kerranhan tässä vaan eletään.

 

Mä lähtisin myös Slovenian matkalle! Myös keikkaseura syksyllä Suomeen kelpaa, olen muussa tapauksessa menossa yksin (liput kaikille keikoille miinus Tavastian ikärajaton, olen 40+ perheenäiti).

 

Mua melkein kaduttaa että olen pyytänyt seuraa keikoille.. siis eri kaverit eri keikoille ja kiltisti ne lähtivät kun sanoin että viisubändi esiintyy nyt mennään ja kiitollinen olen tästä. Paljon käyvät keikoilla joten ei ongelmaa mutta eihän niillä ole aavistustakaan missä tiloissa MÄ olen sinne keikalle menossa. Aaargh! Pitääkö tulla shippi- ja balkaninruusukaapista ennen keikkaa vai yllätänkö heidät paikan päällä tiloissani, että huhhuuh olikin yllättävän kova keikka!? Ainakin online-purut sitten puutarhurit keikan jälkeen, jooko?

Vähän ennenaikaista suunnittelua kieltämättä

 

Onneks on todella paha lentopelko, en oo ikinä ollu lentokoneessa, muuten oisin varmaan iteki ilmottautunu Slovenian reissulle mukaan Tosin keikkoja ois kyl kiva päästä kattomaan ulkomaillekin, mut minkäs teet.

 

Fanfic-jatko-osa valmiina. Fear Factor jatkaa suoraan siitä mihin It Might Be You (se tarina joka alkoi tammikuulta ja jatkui Ljubljanaan) jäi. Olen huomattavasti epävarmempi tästä kuin ykkösosasta, mutta siinä on paljon syviä tunteita, vähän er*tiikkaa (ei graafisesti kuvattu) jota en ole vuosiin kirjoittanut, musiikkihommia, huumoria ja kiva loppu, joten toivottavasti joku tykkää. https://archiveofourown.org/works/48461938

- Joymuffin

Tämä oli suloinen, kiitos kun jaoit! Pidin erityisesti kohtauksesta, jossa Jeren ollessa epävarma siitä mitä halusi, Bojan näytti hänelle konkreettisesti vaihtoehtoja (1. chapterissa). Kun yhteinen puhuttu kieli ei ole vahva, on muitakin keinoja kommunikoida

 

Onpas tehnyt tauko hyvää, olen saanut itseäni hienosti vieroitettua, palaset on kivasti loksahdellut omassa elämässä paikalleen ja tämä terapiaristeily on todella vienyt mua eteenpäin ihmisenä monella lailla.

Vielä alkuviikosta itkin yhden kokonaisen päivän omaa elämääni ihan hajalla ja sydänverellä ja nyt jotenkin seesteisesti katselen tätä kaikkea vähän lintuperspektiivistä, edelleen suurella lämmöllä, samalla itseäni rakastaen. Olen käynyt keikoilla (en K edelleenkään), juonut viiniä, nauttinut jalat irti maasta liitelystä ja koko persoona on edelleen virittyneenä uudelle taajuudelle. Yksinkertaisesti ihanaa. Viime yökin oli ihan hullu, kikatin kun mikäkin teini tuon oman maatiaiseni kanssa aamu neljään, mies on kyllä vähän pallo hukassa uudesti syntyneen akkansa kanssa.

Mulla ei nälkäpelitaistosta huolimatta ole edelleenkään lippua tavastialle, yritän saada vielä liputtoman kautta lipun, toivotaan että onnistaa.

Aion edelleen täällä pyöriä, mutta ihan helpottavaa että en ole enää ihan niin maaninen (ainakaan tällä hetkellä) pikkasen taisi mennä mulla överiksi🫣. Täytyy nauttia tästä omasta elämästä, paljon kaikkea kivaa Suomen kesässä.. ja nähdä ihmisiä IRL.

Teillä on kyllä ihania pohdintoja, niistä nautin tosi paljon

Leila

 

Hulluna lippu Turkuun ostettu, ei tietoa miten sieltä samana päivänä pois? Tampereelle olisin halunnut, ehkä pitää kytätä vieläkin