Äidin oikeus vapaa-aikaan

[Plaz]

Paljon puhutaan siitä, miten äidillä (tai siis ylipäätään vanhemmilla) on oikeus siihen vapaa-aikaan, mihin lapset eivät kuulu. Mutta entä kun tuo oma aika menee lapsen edelle? Milloin sitä on liikaa? Vai voiko sitä edes olla liikaa? Entä lapsen oikeus vanhempaansa? Entä mikä on lapselle sitä vapaata aikaa? Onko lapselle se vapaa aikaa, kun on hoidossa muualla kuin tarhassa?

 

[mie]

Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa. Kunhan lasta rakastetaan ja hoidetaan hänen tarpeidensa mukaan niin sen jälkeen mielestäni ulkopuolisilla ei ole nokan koputtamista.

 

[ap]

Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa. Kunhan lasta rakastetaan ja hoidetaan hänen tarpeidensa mukaan niin sen jälkeen mielestäni ulkopuolisilla ei ole nokan koputtamista.

Mitkä ovat niitä tarpeita, mitkä mielestäsi tulee täyttyä?

 

[Myy-80]

Omaa aikaa on liikaa, jos lapsen kanssa ei ehdi olla valveillaoloaikana sitä vertaa, että pystyy ylläpitämään suhdetta. Jos siis käy päivät töissä ja illat harrastuksissa, ehkä viikonloppuisinkin paljon jossain, niin tuskin siinä juuri ehtii panostaa vuorovaikutukseen ja yhdessä oloon lapsen kanssa. Vanhemmuudessa ei riitä, että on olemassa... Täytyy olla läsnä, myös henkisesti.

Toki tulee tilanteita, jolloin yhteinen aika jää pakosta vähiin. Sitten vaan pitää koittaa jotenkin tasata. Jos ei ole aikaa tai kiinnostusta lapsen kanssa olemiseen, siihen normaaliin arkeen, niin miksi pitää hankkia lapsia? Ei tiettyyn muottiin ole mikään pakko ahtautua, jos se ei itselle istu.

Lapsella on oikeus vanhempaan, joka on läsnä. Lapsen vapaa-aikaa on tarhan tai muun päivittäisen hoidon ulkopuolinen aika, oli se sitten kotona tai harrastusten parissa vietettyä. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän vapaa-ajasta kuuluisi olla kotona tai muuten vanhemman / vanhempien kanssa. Ei siis riitä, että lapsi on kotona hoitajan kanssa, vaan ainakin toisen vanhemman tulisi olla lapsen kanssa. Kun on vanhemmaksi ryhtynyt, täytyy tehtävään sitoutua ja tehdä mitä asiaan kuuluu.

 

[Valon kantaja]

Se varmaan riippuu paljon lapsesta ja ihan vanhemmastakin, et koska on liikaa. Herkemmillä omatunto kolkuttelee pienestäkin. Vaikka mulle on omaa aikaa sekin, et käydään kaverin kans ostoksilla ja vanhemmat lapset on mukana.

 

[mie]

Jokainen perhe tekee omat ratkaisunsa. Kunhan lasta rakastetaan ja hoidetaan hänen tarpeidensa mukaan niin sen jälkeen mielestäni ulkopuolisilla ei ole nokan koputtamista.

Mitkä ovat niitä tarpeita, mitkä mielestäsi tulee täyttyä?

No perusjutut tietenkin eli ruoka, juoma, katto pään päällä, turvallisuus, rakkaus, välittäminen, huolehtiminen ja sitten lapsen iästä riippuen voi olla hygienia, vaatehuolto jne.

Jos joku vanhempi ei pysty olemaan täysiaikaisesti lapsensa kanssa, olkoon kyse äidistä tai isästä tai esim. työ pitää välillä poissa (liikenneammatit kuten lentoemo tms), niin ei sitä pitäisi vanhempia vastaan käyttää. Oli munkin äiti hoitsuna öitäkin poissa, mutta järjesti mulle hoidon siksi aikaa.

Toisinaan vanhempi tarvitsee enemmän vapaa-aikaa, toisinaan vähemmän. Näin ainakin omalta kohdaltani. Vanhemman hyvinvointi koituu onneksi myös lapselle, silti ne lapsen tarpeet on oltava ykkösenä. Kompromissia voi aina vähän tehdä, eikös juu? Jussina olin yhden yön poissa, lapset isovanhemmilla ja sitten vietettiin loppujuhannus yhdessä. Eivät traumatisoituneet.

 

[Adelade]

Läheltä oon seurannu yhtä perhettä, jossa vanhemmat töissä ja lapset pph:lla. Vanhemmilla on usein illat ja viikonloput täynnä omia menoja, jolloin lapset mummoilla hoidossa, viikonloppuisin monesti yötäkin.
Joskus pistää ihmetyttämään miks tuokin pariskunta on ees lapsia halunnu kun kotona olo on kummallekin pakkopullaa, lapset on levottomia jne. kun ei osata rauhoittua viettämään arkea kotona. :/

 

[Kotona Kirves Kädessä]

Ei äideillä ole mitään oikeutta vapaa-aikaan.. Sun on oltava lapses saatavilla 24/7, koska miksi olet lapsen hankkinut, ellet viitsi häntä hoitaa?

 

[äippäx2]

Omaa aikaa on liikaa, jos lapsen kanssa ei ehdi olla valveillaoloaikana sitä vertaa, että pystyy ylläpitämään suhdetta. Jos siis käy päivät töissä ja illat harrastuksissa, ehkä viikonloppuisinkin paljon jossain, niin tuskin siinä juuri ehtii panostaa vuorovaikutukseen ja yhdessä oloon lapsen kanssa. Vanhemmuudessa ei riitä, että on olemassa... Täytyy olla läsnä, myös henkisesti.

Toki tulee tilanteita, jolloin yhteinen aika jää pakosta vähiin. Sitten vaan pitää koittaa jotenkin tasata. Jos ei ole aikaa tai kiinnostusta lapsen kanssa olemiseen, siihen normaaliin arkeen, niin miksi pitää hankkia lapsia? Ei tiettyyn muottiin ole mikään pakko ahtautua, jos se ei itselle istu.

Lapsella on oikeus vanhempaan, joka on läsnä. Lapsen vapaa-aikaa on tarhan tai muun päivittäisen hoidon ulkopuolinen aika, oli se sitten kotona tai harrastusten parissa vietettyä. Mitä pienempi lapsi, sitä enemmän vapaa-ajasta kuuluisi olla kotona tai muuten vanhemman / vanhempien kanssa. Ei siis riitä, että lapsi on kotona hoitajan kanssa, vaan ainakin toisen vanhemman tulisi olla lapsen kanssa. Kun on vanhemmaksi ryhtynyt, täytyy tehtävään sitoutua ja tehdä mitä asiaan kuuluu.

Peesään tätä...hyvin kirjoitettu ja täyttä asiaa!

 

[Ap]

Tämä lapsi, josta tämä mietiskely sai alkunsa, on viimeksi kolme kuukautta sitten saanut olla kotona kaksi kokonaista vuorokautta putkeen. Arkipäivät on 10 tuntia tarhassa mikä on tietysti pakko, kun vanhempi on töissä ja parina, kolmena iltana arkisin on perhetuttavalla hoidossa, jotta vanhempi pääsee harrastamaan, mikä on myös mielestäni ok syy, jotta saa kerättyä voimia ja pidettyä itsensä kunnossa. Mutta se mikä mietityttää liittyy viikonloppuihin. Eli lapsi on joka viikonloppu yhden tai kaksi yötä palkatulla lapsenvahdilla hoidossa, jotta vanhempi pääsee yörientoihin. Ja musta tuntuu itestä kurjalta kun edesautan tätä ottamalla tuon lapsen hoitoon viikonloppu viikonlopun perään... Tosiaalta, saan siitä rahaa mitä tarvitsen eikä lapsi ole kuitenkaan millään tavoin heitteillä, tarvitseeko mun potea huonoa omaatuntoa tästä? Lapsen käytös kertoo kyllä vanhemman kaipuusta, ikävästä tärkeimmän lähelle...

 

[Honostooppari]

Ei äidillä ole oikeuksia vain velvollisuuksia, isukeilla taas on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia :attn:

 

[Kimppa]

Väännetään oikein esimerkki rautalangasta. Jos siis oletetaan, että molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapsi/lapset hoidossa päivät. Mun mielestä sopiva vapaa-aika vanhemmille ilman lapsia on vaikka seuraava:
- Molemmat voivat käydä esim. harrastuksessaan 1-2 iltana viikossa niin, että toinen vanhempi on lapsen/lasten kanssa kotona.
- Viikonloppupäivinä/iltoina voi jommalla kummalla vanhemmalla olla satunnaisesti omia menoja. Pääasiassa viikonloput ja lomat vietetään kuitenkin kimpassa koko perheen voimin.
- Välillä (ei ihan joka viikonloppu välttämättä) lapsi/lapset voivat olla esim. mummolassa päivän ja/tai yön.

Musta tässä on jo ruhtinaallisesti vanhemmille omaa aikaa ja on hyvin järkätty lapsenkin kannalta. Lapsi saa olla tarpeeksi kotona ja suurimman osan vapaa-ajasta ainakin toinen vanhempi on hänen kanssaan. Ja useimmiten lapsille on vain plussaa kun pääsevät mummolaan, näin ainakin meillä. Siellä on lisää rakastavia ja huolehtivia ihmisiä kodin lisäksi..

Sitä toista ääripäätäkään en ymmärrä, että "lapsen hyvinvoinnin nimissä" lapsen/lasten kanssa ollaan 24/7 kuin paita ja peppu ja melkein opetetaan, että kodin ulkopuolinen maailma on kamala paikka eikä kukaan muu kelpaa kuin äiti tai isä - muiden hoitoon ei voi luottaa. Ei sekään kovin perusturvallista tunnetta tuo lapselle. Näitäkin nimittäin on..

 

[Kimppa]

Ei äideillä ole mitään oikeutta vapaa-aikaan.. Sun on oltava lapses saatavilla 24/7, koska miksi olet lapsen hankkinut, ellet viitsi häntä hoitaa?

Näinhän se on

 

[Ap]

Ei äidillä ole oikeuksia vain velvollisuuksia, isukeilla taas on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia :attn:

Tässä taas hemmetin hyvä esimerkki siitä, kun ei kyetä ymmärtämään kirjoituksen pointtia. Ei sitten millään... Takerrutaan pikkumaisesti johonki yhteen sanaan millä ei ole mitään merkitystä eikä kyetä kommentoimaan asiallisesti. Samoin KKK:lla ampui yli. Osuko tämä teihin vai miksi ette voi vastata asiallisesti? Jos teidän mielestänne vanhemmalla on rajaton oikeus aikaan ilman lapsia niin kertokaa se asiallisesti.

 

[Kimppa]

Väännetään oikein esimerkki rautalangasta. Jos siis oletetaan, että molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapsi/lapset hoidossa päivät. Mun mielestä sopiva vapaa-aika vanhemmille ilman lapsia on vaikka seuraava:
- Molemmat voivat käydä esim. harrastuksessaan 1-2 iltana viikossa niin, että toinen vanhempi on lapsen/lasten kanssa kotona.
- Viikonloppupäivinä/iltoina voi jommalla kummalla vanhemmalla olla satunnaisesti omia menoja. Pääasiassa viikonloput ja lomat vietetään kuitenkin kimpassa koko perheen voimin.
- Välillä (ei ihan joka viikonloppu välttämättä) lapsi/lapset voivat olla esim. mummolassa päivän ja/tai yön.

Musta tässä on jo ruhtinaallisesti vanhemmille omaa aikaa ja on hyvin järkätty lapsenkin kannalta. Lapsi saa olla tarpeeksi kotona ja suurimman osan vapaa-ajasta ainakin toinen vanhempi on hänen kanssaan. Ja useimmiten lapsille on vain plussaa kun pääsevät mummolaan, näin ainakin meillä. Siellä on lisää rakastavia ja huolehtivia ihmisiä kodin lisäksi..

Sitä toista ääripäätäkään en ymmärrä, että "lapsen hyvinvoinnin nimissä" lapsen/lasten kanssa ollaan 24/7 kuin paita ja peppu ja melkein opetetaan, että kodin ulkopuolinen maailma on kamala paikka eikä kukaan muu kelpaa kuin äiti tai isä - muiden hoitoon ei voi luottaa. Ei sekään kovin perusturvallista tunnetta tuo lapselle. Näitäkin nimittäin on..

Lisään vielä tuon ap:n esimerkin luettuani, että vähän riippuu vielä lapsen hoitopäivän pituudestakin. Jos se on kymmenen tuntia joka päivä (kuten ap kirjoitti), niin vähän vähemmän omia menoja kuin mitä rautalankaesimerkissäni esitin.

Mutta sitten taas, jos lapset hoidossa esim. max 7 tuntia päivässä (kuten meillä), tuon verran omaa aikaa ei ole musta lapsen kannalta paha.

Tosin en itsekään ihan noin paljon missään käy, vaikka mahdollista olisi. En vain halua ja muksujen kanssa on niin hauskaa

 

[Kimppa]

Ei äidillä ole oikeuksia vain velvollisuuksia, isukeilla taas on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia :attn:

Tässä taas hemmetin hyvä esimerkki siitä, kun ei kyetä ymmärtämään kirjoituksen pointtia. Ei sitten millään... Takerrutaan pikkumaisesti johonki yhteen sanaan millä ei ole mitään merkitystä eikä kyetä kommentoimaan asiallisesti. Samoin KKK:lla ampui yli. Osuko tämä teihin vai miksi ette voi vastata asiallisesti? Jos teidän mielestänne vanhemmalla on rajaton oikeus aikaan ilman lapsia niin kertokaa se asiallisesti.

Kai sitä nyt vähän huumoriakin saa olla mukana? vai onko tämä ketju sellainen, ettei saa yhtään heittää läppää.. :ashamed:

 

[Honostooppari]

Ei äidillä ole oikeuksia vain velvollisuuksia, isukeilla taas on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia :attn:

Tässä taas hemmetin hyvä esimerkki siitä, kun ei kyetä ymmärtämään kirjoituksen pointtia. Ei sitten millään... Takerrutaan pikkumaisesti johonki yhteen sanaan millä ei ole mitään merkitystä eikä kyetä kommentoimaan asiallisesti. Samoin KKK:lla ampui yli. Osuko tämä teihin vai miksi ette voi vastata asiallisesti? Jos teidän mielestänne vanhemmalla on rajaton oikeus aikaan ilman lapsia niin kertokaa se asiallisesti.

Lähes kaikilla tuntemillani äideillä ei ole omaa aikaa, vaikea vastata siihen, että jos sitä olis liikaa :ashamed:

 

[kiilusilmä harmaana]

Väännetään oikein esimerkki rautalangasta. Jos siis oletetaan, että molemmat vanhemmat ovat töissä ja lapsi/lapset hoidossa päivät. Mun mielestä sopiva vapaa-aika vanhemmille ilman lapsia on vaikka seuraava:
- Molemmat voivat käydä esim. harrastuksessaan 1-2 iltana viikossa niin, että toinen vanhempi on lapsen/lasten kanssa kotona.
- Viikonloppupäivinä/iltoina voi jommalla kummalla vanhemmalla olla satunnaisesti omia menoja. Pääasiassa viikonloput ja lomat vietetään kuitenkin kimpassa koko perheen voimin.
- Välillä (ei ihan joka viikonloppu välttämättä) lapsi/lapset voivat olla esim. mummolassa päivän ja/tai yön.

Musta tässä on jo ruhtinaallisesti vanhemmille omaa aikaa ja on hyvin järkätty lapsenkin kannalta. Lapsi saa olla tarpeeksi kotona ja suurimman osan vapaa-ajasta ainakin toinen vanhempi on hänen kanssaan. Ja useimmiten lapsille on vain plussaa kun pääsevät mummolaan, näin ainakin meillä. Siellä on lisää rakastavia ja huolehtivia ihmisiä kodin lisäksi..

Sitä toista ääripäätäkään en ymmärrä, että "lapsen hyvinvoinnin nimissä" lapsen/lasten kanssa ollaan 24/7 kuin paita ja peppu ja melkein opetetaan, että kodin ulkopuolinen maailma on kamala paikka eikä kukaan muu kelpaa kuin äiti tai isä - muiden hoitoon ei voi luottaa. Ei sekään kovin perusturvallista tunnetta tuo lapselle. Näitäkin nimittäin on..

Tämä kuulostaa miustakin hyvältä. Tällä palstalla on vaan aina niitä hihhuleita, joiden mielestä se 24/7kään ei tunnu olevan tarpeeksi. Niille KKK ja Honostooppari taisivat piikitellä, ei sinue ap

 

[Valon kantaja]

Ei äidillä ole oikeuksia vain velvollisuuksia, isukeilla taas on oikeuksia mutta ei velvollisuuksia :attn:

Tässä taas hemmetin hyvä esimerkki siitä, kun ei kyetä ymmärtämään kirjoituksen pointtia. Ei sitten millään... Takerrutaan pikkumaisesti johonki yhteen sanaan millä ei ole mitään merkitystä eikä kyetä kommentoimaan asiallisesti. Samoin KKK:lla ampui yli. Osuko tämä teihin vai miksi ette voi vastata asiallisesti? Jos teidän mielestänne vanhemmalla on rajaton oikeus aikaan ilman lapsia niin kertokaa se asiallisesti.

Äläs nyt heti ala hermoomaan. Huumoria kiitos. Suurin osa varmaan hokas kirveen vitsin, ainahan palstalla tätä hoetaan kun joku uskaltautuu marisemaan, et ei saanu lasta hoitoon. AINA tulee kommentti, et miks ne on tehty kun et ite hoida.

 

[Ap]

Kai sitä nyt vähän huumoriakin saa olla mukana? vai onko tämä ketju sellainen, ettei saa yhtään heittää läppää.. :ashamed:

Saa, mutta tuo tuntui ilkeilyltä oikeaa huoltani kohtaan, jota tunnen tuosta lapsesta. Parempi vissiin vain kovettaa itseni, olla tuntematta yhtään mitään toisten lapsia kohtaan, silloin ei tarvitse turhaan loukkaantua, kun toiset eivät voi tehdä pilkkaa.

 

[Kimppa]

Kai sitä nyt vähän huumoriakin saa olla mukana? vai onko tämä ketju sellainen, ettei saa yhtään heittää läppää.. :ashamed:

Saa, mutta tuo tuntui ilkeilyltä oikeaa huoltani kohtaan, jota tunnen tuosta lapsesta. Parempi vissiin vain kovettaa itseni, olla tuntematta yhtään mitään toisten lapsia kohtaan, silloin ei tarvitse turhaan loukkaantua, kun toiset eivät voi tehdä pilkkaa.

No, ymmärsit väärin, sillä ilkeilyä se ei ollut kuten moni tuossa jo kirjoittikin. Eli ei kannata loukkaantua.

Huolesi on ihan aiheellinen ja varmasti monet läpän heittäjät (minä mukaanlukien) ajattelee niin, ettei tuo esimerkkisi kuulosta oikein hyvältä lapsen kannalta ajateltuna.

 

[Greippi]

Minä ainakin olen ap:n kanssa samoilla linjoilla siitä, että tuo kuvailemasi on liikaa. Jos oma lapseni ei syystä tai toisesta (esim. työmatka) näe minua ennen nukkumaan menoa, hän kertoo, että on äitiä ikävä. Ja se tulee sydämestä. Ja siitä syystä yritän ainakin itse pitää menot minimissä. Toki harrastan myös iltaisin ja lapsi on hoidossa, mutta pyrin järjestämään asiat niin että en ole kauaa pois ja ehdin vielä olla lapsenkin kanssa. ja lapsi ei ole ulkopuolisilla hoidossa, isän kanssa siis kotona.
Minua säälittää tuo pieni. Onneksi sinä sentään tunnut välittävän hänen hyvinvoinnistaan.

 

[Greippi]

Minä ainakin olen ap:n kanssa samoilla linjoilla siitä, että tuo kuvailemasi on liikaa. Jos oma lapseni ei syystä tai toisesta (esim. työmatka) näe minua ennen nukkumaan menoa, hän kertoo, että on äitiä ikävä. Ja se tulee sydämestä. Ja siitä syystä yritän ainakin itse pitää menot minimissä. Toki harrastan myös iltaisin ja lapsi on hoidossa, mutta pyrin järjestämään asiat niin että en ole kauaa pois ja ehdin vielä olla lapsenkin kanssa. ja lapsi ei ole ulkopuolisilla hoidossa, isän kanssa siis kotona.
Minua säälittää tuo pieni. Onneksi sinä sentään tunnut välittävän hänen hyvinvoinnistaan.

Lainaan omaa tekstiäni, kun tuli näköjään ajatuskatkos kesken kirjoittamisen. En siis tarkoita, että lapsi on "hoidossa", kun on isänsä kanssa. Tästäkin on joskus saatu aikaan täällä kiistoja ; )