Adoptiota harkitsevien/alkutaipaleella olevien oma topic.

Sallisuo Kotimaan adoptiossahan eivät biovanhemmat valitse lapsellleen tulevia vanhempia vaan sosiaalityöntekijät.
Kun men aloitimme neuvonnat niin oltiin mietitty, että lähdetään ulkomaan adoptioon, mutta neuvonnan aikana sitten päädyttiin kotimaan adoptioon. Meillä tuo neuvonta loppuu marraskuussa ja silloin tulee myös vuosi täyteen neuvonnan aloittamisesta. :)
Tosi nopeasti on mennyt neuvonta-aika ja meillä on ihana sosiaalityöntekijä.

Kerrottiin heti alussa, että meillä on kaksi koiraa ja viime kerralla sosiaalityöntekijä näki toisen niistä. Kyllähän hän kysyi, että oletteko valmiita luopumaan niistä jos lapsi tulee allergiseksi...mutta eihän sitä koskaan tiedä jos vaikka minä tulisin allergiseksi...

[/b]Draumsyn Onnea luvan saamisesta! =) =)
 
Teillä ei sitten pure love ollut sillä tavalla harvemmin niitä neuvontoja. Ollaan vasta oltu siellä infossa ja siellä siitä oli puhetta että usein kotimaanadoptiossa ne olisi niin. Kiva kuulla positiivisia kokemuksia :)

Aivan niin tietenkin sosiaalityöntekijät tekee valinnat. Jotenkin vaan ajattelen että kun biovanhemmat saa kai esittää toiveitaan niin kaikki toivovat jotain maataloa ja isoa pihaa ja me asutaan ihan kaupungin keskustassa. Ei olla yhtään edes omakotitalo-ihmisiä. Ja kai aika paljon kuitenkin vaikuttaa ne toiveet? Vai miten on että jos vaikka biovanhemmat toivoo juuri tietynlaisia vanhempia niin sellaiset voisi saada lapsen sitten suht pienelläkin odotusajalla? Vai onko ihan omaa kuvitelmaani nämä? Jännä muutenkin pohtia että millainen pari sitten on paras. Että kuka oikeasti pystyy laittamaan ihmisiä järjestykseen sillä tavalla. Ja että millä tavalla itse laittaisi. Ja mietiskelin, että itse toivoisin ehkä uskovaisia vanhempia jos antaisin lapsen adoptioon, koska jotenkin heiltä odottaisi sellaisia arvoja joita itse arvostaa. Eikä meistä kumpikaan kuulu kirkkoon :D


Tulipa taas tekstiä..
 
Viimeksi muokattu:
Meillä on kotimaan adoptiossa neuvonnat puolen vuoden välein. Sossu perusteli pitkää neuvontaa sillä, ettei loppuun jäisi niin pitkää pelkkää odotusaikaa. Veikkaan, että kokonaisaika on joka tapauksessa sen viitisen vuotta, meni neuvontoihin siitä ajasta sitten vuosi tai kolme.

Bioäidit saavat tosiaan esittää toivomuksia lapsen perheen suhteen, mutta uskon, että niissä toiveissa katsotaan kuitenkin ryhmää vanhempia, jotka ovat pisimpään odottaneet ja valitaan niistä sitten paras vaihtoehto. En usko, että kovin lyhyellä odotuksella selviää vaikka kuinka toiveet osuisi kohdalle. Perheitä on kuitenkin kymmeniä odottamassa lasta. No kaikki riippuu tietysti missä päin suomea on ja onko PeLan vai kunnan neuvonnassa. Lapsia tulee kuitenkin eri tahtiin eri puolilla maata ja olen ymmärtänyt, että lasta ei sijoiteta samalle paikkakunnalle, josta biovanhemmat ovat. Tämäkin aiheuttaa pidempää odotusta joillain paikkakunnilla.
 
Meillä neuvonnat olivat 1-2 kuukauden välein. Viimeisen neuvonnan jälkeen me pidetään sos.työntekijään yhteyttä sähköpostitse jossa kerromme kuulumisiamme ja kerran vuodessa sitten tavataan.
Meillä se sos.työntekijä kertoi, että ei ole merkitystä kuinka kauan kukin pariskunta on jonottanut vaan kaikki ovat samalla viivalla koko ajan. Mutta vuosiahan tähän prosessiin saa varautua silti. Niinkuin esse kirjoittikin niin lapsia ei sijoiteta samalle paikkakunnalle jossa biovanhemmat asuvat.

No tottakai lapsia voi kasvattaa kaupungissa! :) Sos.työntekijät ovat mielestäni enemmän kiinnostuneet siitä kuinka lähellä/kaukana päiväkodit, koulut, neuvolat ym. ovat.
 
En muista olenko kirjoitellut viimeisimpiä kuulumisia.

Meillä viimeinen neuvonta on nyt parin viikon päästä. Pelasta sanoivat, että ainakin vuosi menisi ennekuin voisi haaveilla vauvasta. Eli sitten vain odotellaan....

Tuosta uskovaisesta perheestä tuli mieleen. Meillä nimittäin se sossu jotenkin takertui siihen, kun puhuin että olen itse uskovaisesta perheestä ja ajattelen melko kristillisesti. Jotenkin tuli olo, että biovanhemmat eivät haluaisi lapsia uskovaisiin perheisiin. En tiedä tulkitsinko väärin.

Onko teillä tullut tämän adoptioprosessin aikana epävarmuutta päätöksistä? Onko se adoptio oikea vaihtoehto? Itse painiskelen välillä näitten asioiden kanssa. Olenko kuitenkaan hyvä adoptiovanhempi. Tai jopa sitä, että saisinko omia biologisia lapsia jonkun toisen miehen kanssa. Välillä tällaiset kysymykset jopa pelottaa ja hävettää :ashamed:
 
Lisäksi olen suunnitellut miten näytetään tästä meidän pikkuisesta asunnosta lapselle se oma tila. "Tuo pöytä menee sitten tuonne ja ja.." Ja toisaalta mietin että pitäisikö vaan ostaa isompi asunto. Mutta se tuntuisi jotenkin tyhmältä kun ei haluta kerran isompaa paitsi sitten kun on pakko.

Meillä oli se lääkäri jolta haettiin t-lausunnot aika ihmeissään, että adoptioon tarvitaan sellainen. Ei ollut koskaan kuullut. Eikä meinannut ensin ruksittaa niitä keskimmäisiä tutkimuksia, sanoi ettei niitä varmana tarvita. Minä komensin sitten että alappa kuule tutkia :) Voi olla että tulee itsellekkin vielä turhautumisen tunne jossain vaiheessa että pitääkö tämä kaikki oikeasti tehdä ja todistaa. Mutta vielä ihan hyvillä mielin ja ajatellen: tottakai pitää jotta lapset saavat hyviä vanhempia.

Onkohan tuo sitten etu tai haitta minkä kokoisessa kaupungissa asuville ettei samaan kaupunkiin biovanhempien kanssa? Koska varmasti monet pääkaupunkiseudulla lapsen adotioon antavista asuvat juuri Helsingissä. Että jos asuu Helsingissä niin äkkiseltään ajattelisi että se olisi haitta.

Jutellaanko siellä neuvonnoissa paljon noista epävarmuuden tunteista kun niitä varmasti kaikilla on? Ei niitä ainakaan hävetä tarvitse kuule Ruttunen.

Mitenköhän kun pääsen joskus sinne neuvontaan asti niin täytän tämän palstan päivittäin kysymyksillä :)
 
Viimeksi muokattu:
Lupa tipahti meillekin ja vieläpä aika ennätysaikataulussa! Paperit siirtyivät lautakuntajonoon ihan kesäkuun lopussa juuri sopivasti kesälomatauolle, joten periaatteessa lupa tuli kuukaudessa! Meillä miehen osoite on tällä hetkellä Tanskassa ja minun Suomessa. Asiasta liitettiin kotiselvitykseen pari lausetta, joilla vältyttiin lisäselvityksiltä. Ulkomailla oleilu ei siis sinänsä vaikuttanut luvan saantiin mitenkään. Eläinasia mietitytti ja puhututti meidänkin neuvonnassa, koska meillä ja lähes kaikilla läheisillä ihmisillä koirat ovat tärkeä osa elämää. Mä myös kasvatan koiria. Lopulta ne sitten kuitenkin jätettiin yleisten ohjeistusten mukaan pois kotiselvityksestä.
 
Onnea draumsyn ja peppipitkätossu! on varmaan mahtavat fiilikset :)

meille tuli kaivattu ilmoitus, että voimme aloittaa neuvonnan. neuvonnan aloitukseen on jonoa ja pyrkivät aloittamaan sen viimeistään joulukuussa. Näin siis Tampereen toimistossa. Mutta hyvä fiilis että se vihdoin alkaa ja tämän vuoden puolella. Syksy on yhtä kiirettä ja hässäkkää, joten aika menee siivillä. Saas nyt nähdä sitten että milloin.

Mites jo perheellisten neuvonta-asiat ovat yleensä edenneet? Onko muiden lasten asioita otettu esiin minkä verran? Itseäni vähän jännittää se, että miten suhtautuvat valmiiksi isohkoon perheeseen? Meillä siis kolme biolasta. Varmaan vanhempien voimavarojen kannalta asiaa keskustellaan, mutta kiinnitetäänkö asiaan ja kokemuksiin vanhemmuudesta yleensä minkä verran huomiota? Ja jännittää sekin miten kemiat nimetyn sossun kanssa kohtaavat..
 
ellinoora4; samat fiilikset oli kun neuvontaa aloitimme, että kuinkahan meihin suhtaudutaan kun lapsia jo ennestään niin...mutta kaikki meni paremmin kuin osasin odottaa. Toki motiiveja kysellään muutamiakin kertoja ja lasten mielipidettä kysellään ja käydään läpi moniakin asioita, mutta tehtävät ja keskustelut eivät ole sinänsä mitään vaikeita. Toisaalta lapsia ehtii valmistaa hyvin kun odotus neuvontaan on pitkä ja aina neuvonnan välissä menee pari kuukautta seuraavaan tapaamiseen. Valmiiksi aina saa seuraavan keskustelun aiheen, joten aihetta ehtii pohtia hyvin. Onnea vaan adoptiotaipaleelle! Ei malttaisi odottaa esihyväksyntää Kolumbiasta, mutta kaipa se sieltä tulee. Eipä ole aikoihin kuulunut lapsiesityksiä tälläpalstalla, jospa sellainenkin tulisi tälle vuodelle!
 
Onnea luvansaajille! Hieno juttu!

Ellinoora: Meihin on ainakin suhtauduttu ihan hyvin, vaikka on biolapsia. On kokemustakin :).

Kävikö teille kaikille niin, että piti luoda uusi tunnus? Minun koko vanha postilaatikko ja viestit katosivat. Tylsää..

Ei ole meillekään lapsitietoa vielä kuulunut... Etelä-Afrikka lakkoilee. Ensin muutti byrokratiaa, sitten jalkapalloili ja nyt tämä. Ei taida tänä vuonnakaan vielä soittoa tulla :(.
 
Onnea teille muille luvansaajille!

Minulla on toiminut palstauudistuksenkin jälkeen sama tunnus ihan ongelmitta. Mutta oon kuullut, että monilla ei. Joillakin on toiminut, kun on laittanut käyttäjätunnukseksi nimimerkin. Mutta jotkut ei ole päässeet kirjautumaan millään.
 
Kiitoksia seelia ja kansku helpottavista kommenteista perheellisten neuvonnasta :)

käyttiksistä- toimii ihankuin ennenkin, vaikka tässä joutuu hieman odottelemaan että oppii käyttämään tätä.

E-Afrikka- tietääkö joku kertoa lakkoilutilanteesta lisää? Mun mielestä ainakin helsingin kontaktilta on tullut mukavasti uutisia. koskeeko lakkoilu koko maata?

Huomasiko joku pelan uudistuneilta sivuilta, että kertoo selvittävänsä aktiivisesti uusia kontaktimaita! Onko tästä kellään enempää tietoa? Varmaan syksyn tiedotteessa lisää, jos jostain oikeasti on tapahtumassa.
 
Etelä-Afrikan lakkoilusta ei ole tullut meille mitään virallista tiedotetta. Mutta ei ole tullut lapsitietojakaan 1,5 kuukauteen. Tokihan julkisen alan lakko varmaankin jossakin vaiheessa loppuu, mutta luultavasti ruuhkaa puretaan muusta päästä kuin adoptioista. Julkiset koulut, sairaalat ja tuomioistuimet eivät nyt toimi.
 
:attn:

Trallallaa,
Nellyliina sekä
Reseda (vieläköhän käyt täällä enää koskaan??)

TEILLE KAIKILLE KOLAUTTELIN YKSÄRILAATIKKOA :)!


Aurinkoisin syysterkuin,
M-M

ps. meikäläisenkin käyttis toimii muuten ihan normaalisti, mutta vasta yksärin lähettämisen jälkeen näytti jo tovi sitten minulle lähetetyn viestin : /.
 
Viimeksi muokattu:
Meillä viimeinen neuvonta on nyt parin viikon päästä. Pelasta sanoivat, että ainakin vuosi menisi ennekuin voisi haaveilla vauvasta. Eli sitten vain odotellaan....

Onko teillä tullut tämän adoptioprosessin aikana epävarmuutta päätöksistä? Onko se adoptio oikea vaihtoehto? Itse painiskelen välillä näitten asioiden kanssa. Olenko kuitenkaan hyvä adoptiovanhempi. Tai jopa sitä, että saisinko omia biologisia lapsia jonkun toisen miehen kanssa. Välillä tällaiset kysymykset jopa pelottaa ja hävettää :ashamed:
Pitkästä aikaa.. Onpas PeLa antanut ihanan lyhyen odotusaikaennusteen! Voi kun tuo toteutuisi! Meille on koko ajan sanottu odotusajaksi 3-5 vuotta. Milloinkas teillä alkoi odotus? Meillä alkoi 05/09 ja neuvonta saatiin päätökseen 06/10. Nyt sitten odotellaan.. Oletteko jo saaneet
hyväksynnän PeLasta?

Mä itse ajattelen ja sossunkin kanssa keskusteltiin, että olisi hyvä jos on pystynyt käsittelemään biologisen lapsettomuuden aiheuttaman menetyksen. Jos itse vielä miettisin biologisen lapsen saamista, niin en uskoisi olevani valmis adoptioon. Mutta, jokaisen pitää käydä läpi nämä ajatukset ja tunteet omalla tavallaan.. Voimia!
 

Yhteistyössä