Adoptiota harkitsevien/alkutaipaleella olevien oma topic.

Siis kohta on joulu :xmas: Joko eka kalenteriluukku on avattu. Meillä on salmiakkikalenteri, nam :snotty:
Pelan neuvonnan kotitehtävät ovat hirmuisen vakeita. Nytkin pitäisi miettiä vastauksia todella monipolvisiin kysmyksiin lasten kasvatuksesta. Miten ihmeessä sitäö osaa, kun ei ole ollut lapsia. Tuo kasvatuskin on sellaine asia, että ei se kyllä miettimällä ehkä parane eikä kirjoja lukemalla. Selkäytimestä se tulee ja mallia otetaan omista vanhemmista. Mitä olette muut mieltä? Osasitteko pukea sanoiski sen, miten olette aikoneet laopsenne kasvattaa???

 

Me ei vielä tuota kasvatustehtävää saatu, joten en tiedä kuinka yksityiskohtaisia asioita siinä täytyy miettiä, mutta onhan se sellainen asia jonka oppii vaan kokemuksen kautta. Ja ainakin vielä ensimmäisen lapsen kohdalla menee sormi suuhun useastikin kun miettii et olisko nyt parempi tehdä näin vai noin. Ja jos adoptiolapsen kohdalla ei aina tiedä kaikkea taustaa, että minkä vuoksi käyttäytyy tietyllä tavalla niin kaikkia kasvatusperiaatteita ei välttämättä voi soveltaa ihan samalla tavalla. Et aika mahdotonta sitä on etukäteen tietää... Toisaalta ehkä siinä ei ole tarkoituskaan löytää jotain yhtä ainoaa oikeaa tapaa toimia vaan tehtävien tarkoitus onkin nimenomaan pohtia asiaa ja selvittää ettei vanhemmilla nyt ole tarkoitus harjoittaa fyysistä kuritusta tai antaa lapsen vaan juosta villinä ja vapaana, näin niinkun kärjistetysti...

 

Aika vaikealta kuulostaa nuo pelan tehtävät! Eihän sitä tiedä, millainen vanhempi on, ennen kuin kokeilee! Ehkä siinä voisi avata juuri sitä, miten omat vanhemmat ovat toimineet, mitä asioita olette arvostaneet heidän kasvatustavoissaan ja mitä olette ehkä ajatellut tehdä eri tavalla? Rajoja ja rakkautta on aina toimiva yhdistelmä.

Ihanaa, joulu tulee! Viime vuonna muutettiin juuri joulun alla tähän nykyiseen taloon (keskelle remppaa!) ja joulu meni siinä jotenkin ihan ohi. Nyt on sitä mukavampi rakentaa ensimmäistä oikeaa joulua uudessa kodissa (joka nyt jo tuntuukin kodilta!). :heart:

 

Hei kaikille!!
Uusi tuleva adoptioäiti täällä ilmottautuu joukkoonne. Olemme täältä Keski - Uusimaalta, 37/38 vuotiaat, malttamattomasti ensimmäistä lastaan odottava pariskunta. Meidän taipaleemme on ollut pitkä, aloitimme prosessin jo kesällä 2006. Koska juutuimme jonoihin kaikissa mahdollisissa vaiheissa, saimme adoptiopaperimme lähtemään kohdemaahamme Thaimaahan vasta vähän aikaa sitten. Palvelunantajaakin on vaihdettu jo välissä =) .. Mutta mukava löytää taas uusi vertaistukipalsta ja vaihtaa ajatuksia kanssanne. Vuosia nimittäin pitäisi tätä odotusta vielä jaksaa..

ps. Ja tuossa kyseisessä pelan tehtävässä on juurikin tarkoitus tutkiskella omia kokemuksia kasvatuksestaan, mikä hyvää, mikä huonoa, mitä toivoisi siirtävän eteenpäin tulevalle lapselle. Pohditaan yhdessä puolison kanssa sitä minkä kokee kasvatuksessa tärkeänä, keskustellaan arvoista, normeista, ihanteista - ne saattavt joskus erota yllättävästikin toisistaan . Tietysti on helppo sanoa näin jälkikäteen, mutta älkää stressatko liikaa, ei ole tarkoitus antaa mitään valmista huippukasvattajan kuvaa, vaan pohtia avoimesti asioita.

 

Hei minn :wave: Kiva, että löysit tälle palstalle. Mukava saada tänne toinenkin Thaimaan odottaja. Meidän paperit lähtivät aivan toukokuun viimeisinä päivinä kohti Thaimaata. Olemme Hesan 2009 kiintiössä. Mitä kautta teidän paperit lähtivät? Entä oletteko saaneet vahvistusta perille menosta? Me emme ole :headwall: Joko muuten oletko löytänyt tiesi maapalstalle?

 

Heipsan :wave: . Me olemme Pelan 2009 kiintiössä, vaihdettiin Ip:ltä. Ei olla saatu mitään esihyväksyntää (ja vastahan hakemus vain vähän aikaa sitten menikin), mutta palvelunantajan kertoman DHL numeron kautta saimme tiedon että paperimme on perillä Bangkokissa ja kuitattu vastaanotetuiksi. Karmeaa olisi jos ne hukkuisivat matkalla !!! Ajatella mikä homma olisi uusia ne kaikki.. No tuskin sellaista voisi edes tapahtua . Thaimaahan ei läheskään aina ilmoita esihyväksyntää, useinmiten ehkä sn-prosesseissa. Ip taitaa olla aktiivisin niitä kyselemään - Pela ei taida koskaan. Olen ollut mukana Thaipalsatalla jo noin vuoden verran - se on ihan huipputärkeä tiedon ja voiman lähde !!

 

Tervetuloa joukoon :hug: minn
Kurkkasin tuota erillistä listaa, vaan et minn ollut vielä sinne päivittänyt tietojasi.
Kylläpä teitä on koeteltu. Voimia teidänkin odotukseenne!

 

Hei kaikille!

Kyselisin vähän teiltä pidemmälle ehtineiltä, että miten aloititte prosessin? Meillä tilanne sellainen, että ollaan hoidoissa vielä, mutta lääkärin mukaan munasoluissani on vikaa, joten onnistuminen ei ole kovinkaan varmalla pohjalla. Olemme pidempään miettineet adoptiota hyvänä mahdollisuutena, jos onnistumisia omilla soluilla ei tule.

Mutta miten Pirkanmaalla Pelan kanssa aloitetaan prosessi? Olen käsittänyt, että ensin pitäisi käydä jokin adoptioinfo ja vasta sen jälkeen voi varata ajan ensimmäiseen neuvontaan. Onko näin? Ja kauanko kestää Pirkanmaalla, että saa sen ensimmäisen tapaamisen sovittua? Olen kauhukseni lukenut täältä, että pääkaupunkiseudulla voi joutua odottamaan jopa vuoden?! Onko sama täällä "maaseudullakin"?

Laitoin sähköpostilla Pelan paikallistoimistoon viestiä samaisista asioista, mutta he eivät ole vastanneet. Olisiko sitten niin, että eivät vastaa sähköpostitiedusteluihin...

Kaikille täällä kovasti jaksamista pitkään odotukseen!

 

Soittamalla Pelaan voitte ilmoittautua alkuinfoon, sieltä saa hyvin infoa adoptiosta ja samalla lomakkeen joka pitää esitäyttää ennen neuvonnan alkua. Sitten tulee tieto koska saatte varata ajan neuvontaan!

 

Minn:

Noilla "tuntomerkeillä" tunnistankin sinut Thaipalstalta :wave: Olen samaa mieltä, että palsta on hyvä tiedon ja vertaistuen lähde. Kovin vähän tulee itse sinne(kään) kirjoiteltua, mutta lukemassa käyn päivittäin. Jotenkin tuntuu, ettei tässä odotusvaiheessa ole muka mitään kirjoitettavaa. Kai sitä yrittää suojella itseään, ettei vielä näin alkuvaiheessa alkaisi kauheasti odottamaan ja toivomaan, ettei iske odotusväsymys.

Hieno juttu, että olette sentään saaneet tiedon, että lähetyksenne on mennyt perille. Me emme tiedä edes sitä :headwall: Olisi kyllä hirveää, jos vuosien kuluttua alettaisiin ihmettelemään, että miksi lapsiesitystä ei kuulu ja todettaisiin, etteivät paperit ole koskaan saapuneet perille. Siinä kyllä hajoisi aivan totaalisesti. Onkohan koskaan käynyt niin? Täytynee varmistaa palveluntarjoajalta, että heidän päässään on tarkastettu, että DHL on vienyt lähetyksen perille.

 

Täänään saimme vihdoinkin adoptioluvan! Sitä juhlistamme samppanjalla

 

Ikuinen Haaveilija: ollaan menossa infoon tasan viikon päästä. Sen jälkeen siis viisaampia. Kaikenlaisia papereita pitää siis hankkia..ei kai työnantajalta jotain todistusta? Jotenkin en haluaisi vielä "kuuluttaa" tästä kenellekään ulkopuolisille.
Liityimme adoptioperheet ry:hyn ja sieltä tuli kaikki 2009 vuoden lehdet kerrralla. Niitä olen nyt lueskellut innolla. Kauhistutti kyllä kun luin ns. pakkoadoptioista. Kauheaa jos esim. Kiinassa väkisin viedään lapsia perheistä ja myydään adoptoitavaksi. Vietin tästä oikein unettomia öitä kun mietin voimmeko olla mukana "edistämässä" tämmöistä toimintaa. Mitä muut ajattelevat tästä? Ahdistava asia kaiken kaikkiaan.
Kysymykseen adoptioon tarvittavista rahoista - meillä ei ole vielä selkeää suunnitelmaa tästä..pitääköhän silloin kun valitsee palvelunantajan maksaa heti könttänä se noin 2000 euron maksu? Onko kenelläkään tietoa. Sitähän voisi ruveta jo säästämään vähitellen.

 

THE lupa on nyt saatu! Ollaan näköjään Smurfenin kanssa saatu luvat samasta kokouksesta. Onnittelut teillekin!!! Pelosta huolimatta ei tullut lisäselvityspyyntöä ja laskin juuri, että luvan saantiin meni aika tarkkaan 7 viikkoa. Suht nopeaa toimintaa, kun vähän aikaa sitten jonot oli vielä 8kk. Nyt taas odotellaan, että mihin ne paperit sitten lopulta saadaan lähtemään ja koska...

Mai12, työnantajalta ei tarvita todistusta vielä infovaiheessa, joten ei tarvitse kertoa vielä siellä, jollei halua. Työnantajajalta tarvitaan paperia vasta silloin, kun paperit lähtee maahan. Se ensimmäinen maksuerä, joka Pelalla on nyt 2600e (ja nousee parilla sadalla lähiaikoina), maksetaan silloin, kun palvelunantaja lähettää paperit lautakuntaan. Eli viimeistään silloin, kun neuvonta on päättynyt, pitää valita palvelunantaja, että saa asiaa eteenpäin eli paperit lautakunnan jonoon ja siinä käänteessä siis maksetaan tuo ensimmäinen iso summa.

 

Onnea luvista!!! Siis tämä asia on taas uttaa minulle, että tarviiko työnantajalta tosiaan todistus kun paperit lähtevät maahan??? No siis sinänsä ei minua haittaa, mutta en tosiaan viitsisi puhua vielä kun aikaa voi mennä viisikin vuotta!

 

Onnea Smurfen ja Onnia!! Hieno juttu!

Minä olen aina saanut palkanlaskijalta tarvittavan todistuksen enkä ole sanonut, että se on adoptiota varten. Ilmeisesti joihinkin maahan tarvitsee olla myös työnantajan suositukset, mutta oliko tämä vain Filippiinien kohdalla? Meillä on riittänyt englanninkielinen todistus työsuhteesta.

 

Tervehdys kaikille. Hetkeen en ole tänne eksynyt, mutta oli oikein kiva lukea kuulumisianne ja hyviä uutisia. Suuret onnittelut Smurfenille ja Onnialle adoptioluvasta.

Mekin saatiin ensimmäinen neuvonta-aika tammikuulle, joka oli positiivinen yllätys. Aika samoissa ajoissa siis mennään kuin Alva =) Mielenkiinnolla odotan sanotaanko neuvonnassa jossakin vaiheessa jotakin arviota sen kestosta. Ymmärrän toki että kesto on tapauskohtaista, mutta mietityttää tuo Pelan ilmoittama 1-2v. Oman kaupungin sosiaalitoimisto kertoi neuvonnan kestäneen lähes poikkeuksetta puoli vuotta, koska täällä perheet ovat joutuneet odottamaan yli vuoden neuvontaan pääsemistä (Nyt palvelu on siis ulkoistettu Pelalle). Kun itsellä neuvonnan odotusta on takana 2 vuotta, niin jotenkin tuo kaksivuotinen neuvonta kuulostaa niin pitkältä.

Miten pitkiä teillä muilla, jo luvan saaneilla ovat neuvonnat olleet?

Olemme muuten säästäneet projektia varten tuon 2 vuoden aikana ihan mukavan summan erilliselle adoptiotilille. Jos saamme samalla systeemillä säästettyä ja adoptio tapahtuisi aikaisintaan 3 vuoden päästä, niin onneksi rahallinen puoli pitäisi ainakin olla kunnossa.

Työnantajalle en ajatellut ainakaan vielä kertoa, koska meillä on tällä hetkellä sijainen pomon hommissa.

 

Onnea minunkin puolesta adoptioluvan saaneille ! Tällä pitkällä ja ajoittain tuskaisellakin matkalla kannattaa jokaisesta etapista iloita =) .

Työnantajan todistuksista: Ainakin Thaimaahan tarvitaan palkka -ja työtodistus, jonka täytyy olla sellaisen henkilön allekirjoittama jolla yrityksen nimenkirjoitusoikeus. Minulle sen teki henkilö joka myös vuosia sitten haastatteli ja palkkasi tänne meille. Siinä tuli näkyä ammattinimike, työsuhteen kesto ja laatu sekä kuukaausi että vuosipalkka.

Meidän Pelan adoptioneuvonta kesti 10 kuukautta + kk päälle jolloin sos.työntekijä kirjoitti koptiselvityksen ja se käytiin meidän kanssamme läpi.

 

En kyllä haluaisi heti työnantajalle ilmoitella adoptiosta, kun olen juuri uuden työn aloittamassa. Lähisukulaisillekaan ei ole kerrottu vielä.
Meille kerrottiin, että neuvonta vie puolisen vuotta, eli kaiketi sen minimiajan. Itse neuvontaa odotettiin muistaakseni 3-4- kk ja sekin oli kaiketi sen takia, että oli kesäloma-aika. Vitsi, jos pitäisi odotella itse neuvontaan pääsyäkin vuosi. Nyt ollaan käyty neuvonnassa kerran kuukaudessa ja heti oli tiedossa esim. milloin on kotikäynti. Jotain hyötyä asia täällä maalla, ainakin tämä homma sujuu nopeammin.

 

Kiitos onnitteluista! :hug:
Nyt on maavalinnan paikka ja sitten odotus, toivottavasti ei liian pitkä!
Meillä neuvonta kesti 8-9 kk, kotiselvitysodotus noin 3 kk ja lupaodotus 9 kk. Me pääsimme melkein heti neuovontaan, noin 1kk odotus. Vähän alle 2 vuotta yhteensä.

 

Onnittelut luvista! Myös me saadaan neuvonta aloitettua jo tammikuussa 2 kuukauden odottamisen jälkeen...nyt jo välillä kauhistuttaa, että jos me ei jostain syystä sitä lupaa saadakkaan niin mitäs sitten...huh, ei kannattais tuollaisia kyllä mietiskellä, mutta kaikkea sitä päässä vaan pyörii...

 

...nyt jo välillä kauhistuttaa, että jos me ei jostain syystä sitä lupaa saadakkaan niin mitäs sitten...huh, ei kannattais tuollaisia kyllä mietiskellä, mutta kaikkea sitä päässä vaan pyörii...

Ei hätää, nuo on ihan normaaleja pelkoja ja epävarmuuksia (ainakin itsellä oli ) kun sitä lasta niin kovasti kaipaa. Aivan varmasti kaikki menee hyvin, se lupa ja lapsikin jonakin kauniina päivänä kotiin saapuu !

 

Kiitos kaikille onnitteluista =) .
Vielä viime keväänä kuvittelin, että sitten kun se lupa on taskussa, niin meillä on kaikki valmiina kuvista lähtien odottamassa ja paperit lähtee välittömästi eteenpäin. Taas sain huomata, että tämä prosessi on kaikkea muuta kuin varma, (omissa) aikatauluissa pysyvä ja nopea...Mutta toivottavasti kevvääämmällä ollaan jo papereita lähettämässä.

 

TiikeriLilja:Meidän neuvonta on siinä vaiheessa, että helmikuussa koittaa kolmas käynti ja se onkin kotikäynti. (Toivottavasti saadaan tämänhetkinen remppa siihen mennessä valmiiksi ) Tasaisesti on puolen vuoden välein tapaamisia, eli tuskastuttavan hitaasti tämä etenee!

Mites teillä?

Meillä oli eka neuvonta kesäkuussa, toinen syyskuussa ja kolmas on ensi viikolla Eli, ihan mukavaan tahtiin etenee.. =)

Täällä oli aiemmin keskustelua tehtävistä. Mekin ollaan pidetty niitä haastavina ja on saanut tosissaan miettiä, mitä kirjoittaa. Nyt ollaan tehty tehtävät Kasvatus/Vanhemmuus ja Menetykset. Seuraavaksi vuorossa Parisuhde+kotikäynti (4.neuvonta).

Onnittelut kaikille luvan saaneille! :flower: Tässä kotimaan adoptiossahan ei taida mitään varsinaista lupaa saadakaan.. Muistan lukeneeni, että jos adoptioneuvontaan hyväksytään, niin sitten hyväksytään myös hakijaksi. Onko kellään tästä tietoa?

 

Onnea Smurfen ja Onnia luvasta! :flower: Varsinkin Smurfenin oli aikakin saada se lupa! Onnia: Minä olen jo niin laitostunut tässä prosessissa, että varmaan putoan peffalleni hämmästyksestä siinä vaiheessa, kun papereita pyydetään Etiopiaan lähetettäväksi. Lapsiesitystä en osaa edes kuvitella!

Mari-Elli, neuvonnan kesto taitaa tosiaan vaihdella kunnittain aika radikaalisti, ja koska se kestää niin pitkään, kaikkea neuvontaa häiritsevää (mutta siihen liittymätöntä ) voi matkan varrella tulla vastaan. Esim. neuvojanne jää äitiyslomalle tai vaihtaa työpaikkaa. Meillä neuvonta kesti n. 9 kk, mikä on aika nopeaa näinä päivinä. Neuvontaan odotimme puolisen vuotta ja kotiselvityksen valmistuminen kesti 4 kuukautta (joka on ihan törkeä aika).

 

Meidän neuvonta kesti noin 1v ja 2 kk, neuvontaan pääsyä odotimme myös kuukausia. Itsestäkin tuntuu lapsiesityksen saaminen todella kaukaiselta asialta. Mitä luultavammin tammikuussa ollaan lautakunnan jonossa, siis olis kyllä hienoa jos lupa tulisi noin 7 viikossa, ilman lisäselvityksiä=