Adoptiota harkitsevien/alkutaipaleella olevien oma topic.

Onnea Lumitytille työnhakuun! Mullakin on se keväällä edessä, kun ajattelin syksyllä aloitella paluuta työelämään täältä kotoa. Ja päiväkotipaikat pitää hakea, hohhoijjaa mikä prosessi siinäkin

Seelia77, kiva kuulla, että löytyy "kohtalotoveri" Kuten sanottu, tässä ehtii mieli muuttua vielä moneen kertaan lapsiluvun(kin) kanssa, mutta ajattelen niin, että vaikka ensimmäiset vuodet tulisivat varmasti olemaan todella rankkoja, niin myöhemmin lapset tykkäisivät. Vähän sama kuin biolasten lyhyt ikäero (meillä 1v10kk, eli ei edes erityisen pieni, mutta kuitenkin), alussa on rankkaa, mutta myöhemmin lapsille on toisistaan paljon seuraa. Ja jotenkin ajatus siitä, että näiden kahden biolapsen lisäksi tulisi vain yksi adoptiolapsi, ei tunnu hyvältä siksi, että tuo adolapsi voisi tuntea itsensä ulkopuoliseksi, eli tasapuolisuuden vuoksi pitäisi olla molempia enemmän kuin yksi. No tämä on tietysti kovin teoreettista, ja teki mitä tahansa, niin aina on mahdollista, että joku kokee sen negatiivisesti. Ja jos adoptoisi yhden kerrallaan, jotuisi koko prosessin taas aloittamaan alusta. Vaikka onhan meillä tietysti aikaa siihenkin, ellei mitään mullistavaa tapahdu.

Mutta jos siihen saamme mahdollisuuden, haluaisin saada luvan 1-2 (tai jopa kolmen, mutta se olisi kyllä jo aika hurja tilanne!) lapsen adoptioon, eli sitten tarpeen mukaan tulisi minkä parhaimmaksi katsovat. Eli niin, että ei sitten kuitenkaan tarvitse vuositolkulla odottaa sisaruksia, ellei sellaisia ole saatavilla (vaikka eipä kai meillä mikään hirveä kiire ole lisää lapsia saada (niin varmaan ) )

Nyt katkesi ajatus, ja pitää laittaa lapset nukkumaan

 

Terve vaan Pajupuu! Saanko kysyä, minkä ikäisiä lapsia teillä on? Meillä näyttää nimittäin olevan aika paljon yhteistä. Oletteko Turun neuvonnassa?

Mekin leikiteltiin miehen kanssa hetken aikaa tuolla sisarusadoption ajatuksella, mutta hylättiin se tällä erää. Biot on niin pieniä vielä, ja kun ei tiedä, miten vaativa tapaus sieltä loppujen lopuksi tulee, niin ei viitsi ihan äärimmilleen omaa jaksamistaan vetää. Lisäksi pelkäisin sitä, että isompi adoptiolapsista jäisi helposti muiden jalkoihin hellittelyiden yms suhteen. Yleensähän sisarusparien isommat ovat jo lähellä kouluikää tai kouluikäisiä, ja tottuneet huolehtimaan itsestään liikaakin.

Saa nähdä sitten, mikä meidän lopullinen lapsiluku tulee olemaan. Mä haluaisin neljä lasta, mutta mies sanoi, ettei varmaan jaksa toista adoptioprosessia käydä läpi. Hän sitä sisarusadoptiota alunperin ehdottikin eli neljä lasta ei sinällään olisi mahdoton ajatus hänellekään.

 

Hei vaan kaikille uusille minunkin puolestani!
Vuosi on lähtenyt niin hujahtamalla käyntiin, että on jäänyt kirjoittelu pienelle, mutta tän hetken kuulumisina 3. neuvonta tammikuussa, adoptiovalmennus alkaa kuun puolessa välissä ja 31.1. olis Helsingissä lääkäriluento. Eli kovasti adoaiheista tammikuuta vietellään =)
Onko joku teistä ollut adoptiovalmennuksessa? Mitä olette tykänneet? Itse odotan sitä innolla ja kovin avoimin mielin. Yleisestikin fiilikset on tällä hetkellä ihan positiiviset. Ollaan jotenkin päästy "sisälle " adoption maailmaan ja on kyllä avartavaa ja koko ajan uusia ajatuksia herättävää. Mietityttää tietysti pidentyneet odotusajat, mutta saa nähdä, miten yleinen maailmantilanne vaikuttaa...jää nähtäväksi...

 

Hyvää alkanutta vuotta kaikille palstalaisille!

Onnia:
Me oltiin kurssilla ja oli ihan hyödyllinen. Kannattaa kysellä siellä vetäjiltä mieltä askarruttavia juttuja. Osan aiheista koin ehkä vähän turhiksi, mutta kaikenkaikkiaan antoisaa. Ja ollaan pidetty kurssilaisten kanssa yhteyttä jälkeenpäinkin ja se on ollut ehkä kaikista paras juttu.

Kuulin huhuja lautakuntajonoista, että olisivat jopa 3 kk.
Missähän se meidän lupa jumittaa. Jonotus on kyllä kestänyt jo yli kolme kuukautta. Kääk... Apua nyt rupeaa jo jännittämään tuleeko sitä lupaa vai ei.

Tosin jonojen lyheneminen lautakunnassa ei kuulema välttämättä lyhennä kokonaisaikaa, koska eri mailla on tietyt kiintiöt ja niihin ei voi laittaa enempää hakemuksia kuin mitä on paikkoja...

No täytynee keskittyä tässä vaiheessa vaan tyynesti talviloman odotukseen ja suunnitteluun. Ollaan lähdössä matkoille ja se on aina kivaa. On muutakin ajateltavaa kuin se lupa.

 

Lautakuntajonon lyheneminen kuulostaa hyvältä! Eiköhän Reseda se teidänkin lupa sieltä pian tule Ja mukavaa matkan suunnittelua, voi kun itsekin pääsisi!

Styranki: Joo, meillä on kanssa biot ihan pieniä (vielä pienempiä kuin teillä, mutta on meillä prosessikin aiemmassa vaiheessa), mutta tällä odotusaikaennusteella ainakin toinen niistä olisi jo koulussa, kun meidän lapsiluku kasvaa. Sen puolesta kaksi 0-4v sisarusta menisi kyllä. Tosin mä olen miettinyt kanssa sen vanhemman sisaruksen tilannetta ja huomion saamista. Mutta aika näyttää

 

Hei vaan kaikille :wave: Myrtti-Manna täällä ainakin on yksi pariskunta jonka ensisijaisena vaihtoehtona on adoptio..innolla odottelemme ekaa neuvontaa =)

 

Myrtti-Manna ja Titan. Meillä myös ensisijainen juttu tämä adoptio. Asia vaikuttaa muuten noihin maavalintoihinkin eli sillä rajautuu pois maita joista voi adoptoida.

 

Reseda, kyllä se teidän lupa sieltä varmaan kohta rapsahtaa. Luin äsken päivitettyjä lautakunnan sivuja (joihin pääsee ainakin interpedian sivujen kautta olevasta linkistä), ja siellä sanottiin, että lautakuntajono on tällä hetkellä 3-4 kk ja saattaa jopa vielä siitäkin lyhetä.. Ihan mukavia uutisia vaihteeksi! Mekin toivottavasti kohta lautakunnan jonoon päästään, kun vika neuvonta on loppukuusta!! Tottahan se on, että se ei välttämättä sitä lopullista odotusaikaa lyhennä, mutta on se silti ihan mukavaa, että tuollainen suomen byrokratiasta johtuva odotus jää mahdollisimman lyhyeksi.

 

Reseda totta,kyllähän siitä osa maavalinnoista poistuu mutta eikös osassa sitten taas laiteta lapsettomat etusijalle =) Kuinka kauan teillä pidemmällä prosessia olevilla on mennyt infosta tähän päivään?

 

Oooh! Mahtavaa Titan ja Reseda! On ollut vähän yksinäinen olo. On monta asiaa mielessä, joihin muut eivät voi ottaa kantaa.

Meillä prosessi siis vielä täysin kotona. Interpedian infossa kävin jokunen vuosi sitten ja nyt viime vuonna käytiin yhdessä Pelan. Otamme hitaita askelia ja pohdimme keskenämme. Toistaiseksi. Kunnalta tilattu paperit, jolla pääsee neuvonnan jonoon, mutta toistaiseksi olemme vain lueskelleet niitä.

Ja juu Titan, minäkin olen ymmärtänyt että esim Interpedian Etelä-Afrikka, elikkäs Abba, asettaa lapsettomat ainakin jollain tapaa edelle. Tälläisessä käsityksessä ainakin elän.

Mutta miten perustella se, että haluaa adoptoida, eikä tässä kohtaa (tai ikinä) lähteä yrittämään biologista tapaa hankkia lapsia? Tämä nyt lähinnä tällänen ilmoille heitetty ajatus kysymysmerkillä, en oleta että lähdette avautumaan. Yksärillä voidaan vaikka jatkaa, jos siltä tuntuu.

Onko kenelläkään tiedossa onko yhdysperheissä sellaisia, joilla adoptio ensisijainen valinta? Saatiin kunnalta yhdysperheiden tietoja, mutta kaipaisin tässä aloitus vaiheessa juuri sellaista tukea ja ajatusten vaihtoa joka liittyy tähän valintaan olla hankkimatta tässä ja nyt biologisia lapsia.

Aikamoista tunnemylläkkää nimittäin..

 

Esse: N27/M26, Lapsettomuustausta, Neuvonta alkaa tammikuun lopulla, Kotimaan adoptio.

inkkarityttö: N31/M32, Lapsettomuustausta, Lautakunnan lupa saatu lokakuussa(n6kk jonossa)Paperit Kolumbiaan tammikuun alussa.Odotusta...

Johanna72: N36/M39, Lapsettomuustausta, 5.neuvonta takana, Kv-adoptio (Thaimaa?)

Kansku: 30v/35v, kolme biolasta, ensimmäinen neuvonta 09/08. (kohdemaana Kiina?)

Kimppa: N33/M33. 2 biolasta. Haaveillaan kolmannesta lapsesta ja harkitaan adoptiota. Kohdemaa Kiina, mutta avoimia myös muille mistä voi adptoida ilman lapsettomuustaustaa.

LevotonTulppaani: N33/M38, Lapsettomuustausta, 1v9kk adolapsi Suomi, uusi prosessi alkamassa 27.8.2008

lumitytti: N29/M32, Lapsettomuutta, Adoptioinfo 9/08, Kv-adoptio (sisarusadoptio, Etiopia, Kolumbia?)

Merikeiju: N25/M27. Lapsettomuustausta. 3. neuvonta 17.11. Kv-adoptio. Etiopia, Kolumbia, Thaimaa. Kohdemaa vielä hakusessa...

Onneliina: lapsettomuustausta, miehellä yksi lapsi. N25/M25. Adoptioneuvontajonossa 5/2008 lähtien, jono yli vuoden. Kv-adoptio, sisarukset. Kolumbia.

Onnia: N37/M39, Lapsettomuustausta, 2.neuvonta 11/08, Kv-adoptio (Venäjä, Kiina, Thaimaa?)

piitu pipari: kohta 31 v., 2 biolasta, taustalla ei lapsettomuutta ja odottaa pääsyä adoptioneuvontaan. Kohdemaa Kolumbia.

Seelia: 31v/31v ja kaksi biolasta. Neuvonta loppusuoralla. Maavaihtoehtoina tällä hetkellä Intia, Kolumbia ja Etiopia.

Sisupussi72: 36v/37v, lapsettomuustausta, neljä neuvontakertaa takana. Maavaihtoehdot thaimaa, filippiinit?

Styranki: N30/M33, 1,5- ja 4-vuotiaat biolapset, 1. neuvonta oli 5/08, kv-adoptio, maasta ei vielä hajua.

Äksypöksy: N31/M27, 2- ja 4-vuotiaat biolapset, kolmas lapsi toiveissa adoptoida, kv-adoptio, ei hajuakaan maasta

Rööni: N32/M34, lapsettomuustausta, kotiselvityksen valmistumista odotellaan, kv-adoptio (Venäjä )

RobottiRuttunen: N27/M28, lapsettomuustausta, paperit Pelalle odottavat lähettämistä, kv- adotio/kotimaan adoptio, toive Suomi, Kolumbia, Etelä-Afrikka....

Pajupuu: 26/29v Varsinais-Suomesta, 2 biolasta, raskaudet vaikeita, adoptioinfo viime syksynä, jonossa neuvontaan (jono noin 1v), haaveena sisarusadoptio, maavaihtoehto avoinna (Kolumbia?)

Liinu-: Kohta 35v pariskunta, 1 biolapsi, paperit vuoden 2008 puolella PeLaan, icsi odotellessa neuvonnan alkamista

 

Hei Kaikki,

Kelailin ketjua hivenen taaksepäin ja lisäilin Pajupuu:n ja Liinu-:n tiedot listaan. Jos joku vielä puuttuu listalta (huhuu ainakin Reseda, Titan ja Myrtti-Manna), niin lisätkää itsenne listaan tai laittakaa minulle privana tai tänne keskusteluun listan tyyppinen kuvaus itsestänne, niin lisään teidät listalle.

Entä onko kenelläkään tilanne edistynyt tai muuttunut eli onko vanhoihin tietoihin tarvetta tehdä päivityksiä?

Sisupussi72: Huomasin lukiessani kirjoituksiasi, että meillähän on hyvin samanlainen tausta ja tilanne. Jopa kohdemaa-ajatuksetkin täsmäävät :wave:

 

Juku sentään! Mä sain työhaastattelukutsun ens viikolle ja se on vain päivää ennen ekaa adoptioneuvontaa. Mainiota! Onneksi ei osunu samalle päivälle - sitten olisin ollut liemessä. Toivottavasti tärppäisi! Toiseen hakemaani paikkaan loppui tänään hakuaika, joten ehkäpä sieltä kuuluu ensi viikolla kanssa haastattelukutsua...

 

Tuossa kun luin kirjoituksianne sisarus adoptiosta....ehkä miettisin sitä, jos oltaisi lapsettomia....,mutta itse koen asian niin että on aivan ihanaa saada keskittyä sitten siihen yhteen lapseen ja antaa sille kaikki mahdollinen huomio minkä vaan pystyy. Meillä on seuraava tapaaminen ensiviikolla, sitä odottaen!

 

Lumitytille onnea haastatteluun ja mukavaa ensimmäistä neuvontakertaa!

Meillä sikäli päivitystä tietoihin, että kotiselvitys on valmis ja lupaa odotetaan. Olemme menossa Helsinkiin kuun lopussa adoptioluennoille, ketkä kaikki ovat myös tulossa?

Lautakunnan jonot ovat käsittääkseni vielä lähempänä 4 kuukautta (vaikuttiko joululomat), mutta ehkäpä kevään aikana kirivät taas kolmeen kuukauteen.

RESEDA: Mitkä aiheen koit kurssilla turhiksi ja koitko että oli sen hinnan arvoinen valmennus?

 

Esse: N27/M26, Lapsettomuustausta, Neuvonta alkaa tammikuun lopulla, Kotimaan adoptio.

inkkarityttö: N31/M32, Lapsettomuustausta, Lautakunnan lupa saatu lokakuussa(n6kk jonossa)Paperit Kolumbiaan tammikuun alussa.Odotusta...

Johanna72: N36/M39, Lapsettomuustausta, 5.neuvonta takana, Kv-adoptio (Thaimaa?)

Kansku: 30v/35v, kolme biolasta, ensimmäinen neuvonta 09/08. (kohdemaana Kiina?)

Kimppa: N33/M33. 2 biolasta. Haaveillaan kolmannesta lapsesta ja harkitaan adoptiota. Kohdemaa Kiina, mutta avoimia myös muille mistä voi adptoida ilman lapsettomuustaustaa.

LevotonTulppaani: N33/M38, Lapsettomuustausta, 1v9kk adolapsi Suomi, uusi prosessi alkamassa 27.8.2008

lumitytti: N29/M32, Lapsettomuutta, Adoptioinfo 9/08, Kv-adoptio (sisarusadoptio, Etiopia, Kolumbia?)

Merikeiju: N25/M27. Lapsettomuustausta. 3. neuvonta 17.11. Kv-adoptio. Etiopia, Kolumbia, Thaimaa. Kohdemaa vielä hakusessa...

Onneliina: lapsettomuustausta, miehellä yksi lapsi. N25/M25. Adoptioneuvontajonossa 5/2008 lähtien, jono yli vuoden. Kv-adoptio, sisarukset. Kolumbia.

Onnia: N37/M39, Lapsettomuustausta, 2.neuvonta 11/08, Kv-adoptio (Venäjä, Kiina, Thaimaa?)

piitu pipari: kohta 31 v., 2 biolasta, taustalla ei lapsettomuutta ja odottaa pääsyä adoptioneuvontaan. Kohdemaa Kolumbia.

seelia77: 31v/31v ja kaksi biolasta. Paperit lautakunnassa. Maavaihtoehtoina tällä hetkellä Intia, Kolumbia ja Etiopia.

Sisupussi72: 36v/37v, lapsettomuustausta, neljä neuvontakertaa takana. Maavaihtoehdot thaimaa, filippiinit?

Styranki: N30/M33, 1,5- ja 4-vuotiaat biolapset, 1. neuvonta oli 5/08, kv-adoptio, maasta ei vielä hajua.

Äksypöksy: N31/M27, 2- ja 4-vuotiaat biolapset, kolmas lapsi toiveissa adoptoida, kv-adoptio, ei hajuakaan maasta

Rööni: N32/M34, lapsettomuustausta, kotiselvityksen valmistumista odotellaan, kv-adoptio (Venäjä )

RobottiRuttunen: N27/M28, lapsettomuustausta, paperit Pelalle odottavat lähettämistä, kv- adotio/kotimaan adoptio, toive Suomi, Kolumbia, Etelä-Afrikka....

Pajupuu: 26/29v Varsinais-Suomesta, 2 biolasta, raskaudet vaikeita, adoptioinfo viime syksynä, jonossa neuvontaan (jono noin 1v), haaveena sisarusadoptio, maavaihtoehto avoinna (Kolumbia?)

Liinu-: Kohta 35v pariskunta, 1 biolapsi, paperit vuoden 2008 puolella PeLaan, icsi odotellessa neuvonnan alkamista

 

Hyvää alkanutta vuotta kaikille minunkin puolestani!

Uusi vuosi toi näköjään tullessaan myös melkoisia korotuksia ainakin PeLan palvelumaksuun ja miten sitten noiden muiden kustannusten laita... Meillä palvelunantaja tulee olemaan kohdemaan (Venäjä ) vuoksi juuri PeLa, ja nyt alkoikin askarruttamaan, että missä vaiheessa ovat tavallisesti laskuttaneet tuon palvelumaksun, joka nykyisellään on siis tuon 2600 euroa. PeLan sivuilla lukee, että se peritään kun adoptiolupahakemus on lähetetty adoptiolautakunnan käsiteltäväksi. Joistakin aikaisemmista keskusteluista ymmärsin kuitenkin, että ainakin osalta tuo palvelumaksukin oli laskutettu vasta siinä vaiheessa, kun lupa oli jo saatu. Meillä toivottavasti tässä alkuvuodesta hakemus lähtee lautakunnan jonoon ja tuohon aiempaan 1850 euron palvelumaksuun oltiin jo varauduttu, mutta tuo korotus aiheuttaa nyt vähän ylimääräistä päänvaivaa.

Positiivista on kuitenkin se, että nuo lautakunnan jonot ovat onneksi lyhenemään päin, joten jotain positiivistakin meille kaikille tällä rintamalla. Toivotaan kaikille palstalaisille oikein paljon onnistumisia ja hyviä uutisia adoption saralla!!

 

Heippa!
Tuli tänään ystäväni kanssa puheeksi adoptioon liittyvät ennakkoluulot.
1) Minkälaisiin ennakkoluuloihin tai tietämättömyyteen olette matkanne varrella törmänneet?
2) Mikä adoptioon liittyvä teitä eniten ärsyttää?

Omalle kohdalleni ei ole vielä pahoja sattunut, mutta nämä lukemani "huiput" on jäänyt mieleen:

Pariskunta oli kertonut adoptiostaan ystävilleen: Ystävät olivat sitten alkaneet kysellä, "Minkälaisesta kuvastosta lapsen valitsette???..."

Toisessa tapauksessa perhe oli adoptoinut Kiinasta tytön. Tuttavaperhe oli tullut vierailulle ja ihmetellen kysellyt: "Miten tyttö suhtautuu perheenne koiraan , kun niitä syödään Kiinassa?" HERRAN PIEKSUT, ihan kun tämä pieni kiinatyttö juoksisi ympäri kämppää veitsi ja haarukka tanassa koiraa jahdaten


Eniten ärsyttää ehkä se, kun puhutaan OMISTA ja ADOPTIOlapsista tyyliin: "Ne adoptoi, kun eivät saa omaa". Tiedän, että sillä ei tarkoiteta pahaa, mutta toivoisin, että ihmiset oppisivat puhumaan biologista ja adoptiolapsista. Kyllä se adoptiolapsi on ihan yhtä oma.
Olen myös kuullut, että perheen lapsista on puhuttu lasten kuulleen että "tämä Alli tässä on heidän oma lapsensa ja Aada on adoptoitu". Aika surullista ajattelemattomuutta. Pitää vaan ystävällisessä hengessä yrittää valistaa ihmisiä adoption saloihin :saint:

 

Onnian kysymyksiin... Minä törmään jatkuvasti käsitykseen, että se adoptiolapsi tulee noin vain. Kunhan nyt maan valitsee ja käväisee äkkiseltään sen lapsen hakemassa, niin siinä koko homma. Välillä huvittaa, välillä harmittaa. Eivät millään meinaa käsittää, ettei se lapsi tosiaankaan tule sormia napsauttamalla, vaan vuosien prosessin ja odotuksen jälkeen.

Ärsyttävää on se, että monet väittävät, ettei adoptiolasta voi koskaan rakastaa yhtä paljon kuin biologista lasta. Pöh, sanon minä! Se voi olla erilaista rakkautta, mutta ei sen määrä ole yhtään vähäisempi!

Sekin ärsyttää, jos ihmiset pitävät sitä maailman suurimpana katastrofina, että meille tulee adoptiolapsi. Siis kun sehän on eräiden mielestä ihan maailmanloppu, jos biolasta ei voi saada ja joutuu "tyytymään" johonkin adoptiolapseen. Voivotellaan ja säälitään ja varoitellaan. Tuntuu pahalta. Minulle lapsen saaminen on onnellinen asia, josta voi olla kiitollinen - olipa lapsi biolginen tai adoptoitu.

Tämä olikin kiintoisa aihe. Palaan asiaan, jos jotain tulee mieleen ja odotan kiinnostuneena muiden kertomuksia.

 

Kääärsimätöön... Odottelen kotiselvityksen valmistumista... :/ Viime viikolla vissiin tuli mun zen-rajani asian suhteen täyteen, saisi olla mokoma jo valmis! |O Tahdon niin kovasti jo seuraavaan jonoon, kun se näyttää kummasti koko ajan lyhenevän. Toisaalta maakohtaiset jonot näyttävät pitenevän. Meidän tämän hetken ykkösehdokas Etiopiakin on hyvää vauhtia ruuhkautumassa, jos olen oikein asian ymmärtänyt.

Mä en ole henkilökohtaisesti vielä törmännyt moneenkaan ennakkoluuloon, suku ja ystävät ovat vaan hyväntahtoisen uteliaita. On heillekin tullut yllätyksenä tämä odotuksen pituus. Se mua kyllä ottaa pattiin, että moni myönteisesti adoptioon suhtautuva ihminen jaottelee lapsia maittain, jopa tyyliin mitä tahansa, kunhan ei musta lapsi. Eräskin tuttu sanoi kerran, että parempi nätti latinotyttö kuin "vähemmän kaunis" afrikkalainen! Tietyillä läheisilläkin tuntuu olevan asiassa hieman sulattelemista. Kun itse on jo luonut päässään tietyn kuvan tulevasta lapsestaan, tuollaisen asenteen ottaa väkisinkin aika loukkaavana. Leijonaemo nostaa päätään. |O

 

Kertokaas jos kokemusta, meillä vaihtuu neuvoja yllättäen....joutuuko koko homman alottaa alusta uuden neuvojan kanssa? Meillä vasta pari neuvontaa takana, mutta uuden neuvojan kun täytyy osata selvitys kirjoittaa niin pitääköhän nää parikin keskustelua käydä ihan alusta? Nyt sitten venyy taas koko prosessi, koska ei ole viel tietoa kuka meille tulee neuvojaksi.

 

Kansku: Tosi kurja tilanne! Luulisi, että entinen työntekijä kirjoittaa muistiinpanonsa puhtaaksi, ja siirtää ne uudelle työntekijälle eli ette ainakaan ihan alusta joutuisi aloittamaan kun on saman talon työntekijästä kyse. Epäilen myös että jatko on täysi arvoitus eli onko siellä jo uusi työntekijä tulossa vai haetaanko sinne ensin työntekijää ja onko uudella työntekijällä sitten minkälaiset aikataulut. Hyvällä onnella voi kuitenkin olla, ettei teidän neuvonta lopulta venykään, koska voihan uudella työntekijällä olla hyvin tilaa kalenterissa ja saa sitten teidän neuvonnan hoidettua suht nopeasti. Toivotaan parasta!

Styranki: Laitoin sinulle yksityisviestin koskien Etiopiaa..

 

Toivottavasti Kansku teidän tilanne selviää pian!

Ensimmäisessä Pride-tapaamisessa käyty, ja hyvältä näyttää

Tosin niissä kotitehtävissä oli kysymys, että aikooko vielä joskus hankkia omia lapsia. Vastasin kyllä, koko ajan... Toki nuo on tarkoitettu myös sijaisvanhemmiksi aikoville, mutta mun mielestä se oli silti vähän hassu. Että se ainakin adoptiossa ärsyttää. Ja epätietoisuus ja tiedon puute. Ja joskus prosessin pituus. Vaikka enimmäkseen kyllä on kivoja asioita.

 

Älä huolehdi Kansku, en usko, että joudutte tosiaankaan prosessia aloittamaan alusta asti. Eiköhän edellinen sos.työntekijä siirrä muistiinpanonsa uudelle, ehkä jotain pientä kertausta joudutte tekemään, mutta käyntikerrat tuskin lisääntyy.. Tähän luottaisin kyllä.
Meille eräs adoptioprosessissa myös mukana oleva pariskunta kertoi, että heillä sossu vaihtui jo toistamiseen, kun ensin ensimmäinen sossu jäi äitiyslomalle ja sitten vielä sen seuraaja heti perään.. Neuvonta kuitenkin jatkui normaalisti vielä kolmannen kanssa..
Se on sitten tosiaan eri asia, jos uutta työntekijää ei vielä ole, vaan hänet täytyy ensin jostain palkata. Tsemppiä teille odotukseen, tuollaiset yllätykset ei tosiaan ole tervetulleita, mutta kärsivällisyys lopulta palkitaan

Noihin adoptioon liittyviin ärsyttäviin lausahdukiin törmää kyllä aika-ajoin, mutta ei vielä kovin laajasti, sillä emme ole kertoneet prosessista vielä kuin lähisukulaisille ja ystäville, jotka ovat asiaan suhtautuneet hyvin. Puolitutut ei siis vielä ole päässeet kommenttejaan laukomaan.
On olleet kaverit ihmeissään siitä, että prosessi tosiaan kestää näin kauan ja ei auta vaikka olisimme kuinka "hyviä tyyppejä", lapsi ei meille yhtään sen nopeammin tule.
Yksikin kaveri sanoi, että tehän saatte lapsen nopeasti, kun olette noin mukavia jne.. Ei taida ihan ymmärtää koko prosessia
Yksi mikä ärsyttää myös, on kun on jollekin kertonut siitä, kuinka pitkä prosessi on, ja siihen saa kommentin tyyliin "onhan se hyvä, että kunnolla hakijat seulotaan, ettei lapset sitten joudu huonoon perheeseen...". Olen itsekin samaa mieltä, että seulonta on hyvästä, mutta eiköhän tällainen 3-5 vuotta (tai enemmänkin..) ole jo hieman liioittelua Se on vaan niin helppo kommentoida, kun itse ei ole sellaista joutunut läpikäymään, niin ei vaan voi ymmärtää..

Johanna72, meillä tosiaan on paljon yhteistä: ikä, maa-toiveet ja prosessin vaihekin vielä..
Kiva kuulla miten teilläkin prosessi etenee.

 

Sisupussi: =) Meille on tullut myös tuo tavallaan hauska kommentti, moni kaveri oikeasti uskoo, että me saataisiin lapsi jonon ohi kun ollaan niin mukavia ja hyviä vanhempia.. :/ . Onneksi itse ei elättele yhtä ruusuisia toiveita ja uskomuksia itsestä




Pajupuu: Mukava että saitte Priden alkuun! Minä olen ollut tyytyväinen siihen, että oma äitini korjaa omat lapset -lipsahduksen jälkeen omat lapset biologisiksi lapsiksi (kun puhuu jostakin puolitutusta adoptioperheestä ) . Omat lapset ja adoptoidut säilynee kaikkialla aika sitkeästi. Mutta onhan se biologinen lapsi niin tylsä termi, että yritän antaa lipsahdukset anteeksi..