9-vuotiaan koulunkäynnistä

[JONSERED Karhunkantaja]

Voisiko tuota kaveriryhmän olemassaoloa hyödyntää? Voisitte esim. sopia muiden höpöttäjä-ringin lasten vanhempien kanssa, että tästä lähtien annetaan työrauha kaikille ja jos se onnistuu vaikka seuraavan viikon ajan, saavat kaikki jonkin pienen palkkion. Ja sitten diili kahdeksi viikoksi tms.
[/quote]

 

[keppälerttu]

juu, mut muista et se tsemppaaminen kuluttaa kovasti energiaa siltä lapselta..ainakin henkisesti..kokoajan joutuu miettimään mitä tekee, voiko nyt sanoa näin, saanko nyt liikkua jne
anna sille lapselle mahdollisuus joskus mokatakkin, ei sen lapsen pidä heti muuttua "täydelliseksi" riittää kuin parantaa pikkuhiljaa ja edes yrittää.

Niinhän se toki on.... :ashamed: Tuntuu vaan jotenkin pahalta että ihan joka päivä tulee vaan nyt niitä "viivanaamoja"; tuskinpa kannustaa lastakaan kun saa vaan negatiivista palautetta. Vaikka tokihan se pitää antaa palaute sen mukaan miten menee. Lisään vielä ettei meidän poika suinkaan ainoa ole joka koulussa puhuu vaan heitä on oma "kaveriryhmä" jotka pölpöttää. Opettaja siis itse sanoi kun kysyin onko poika ainoa joka häiriköi.

juu, tiedän tunteen..mut muista iloita siitä yhdestä hymynaamasta enemmän kun murehdit niistä neljästä totisesta :hug:
silloin lapsikin huomaa et kannattaa yrittää, jos kaikkensa yrittää ja aina kaikki pettyy lapseen, miksi se enää edes yrittäisi?
itse oon ton vaiheen käynyt läpi tuon Sällin kanssa, välillä meinas voimat loppua, mut kyllä se siitä sit lopulta iloksi muuttui.

 

[ap]

Voisiko tuota kaveriryhmän olemassaoloa hyödyntää? Voisitte esim. sopia muiden höpöttäjä-ringin lasten vanhempien kanssa, että tästä lähtien annetaan työrauha kaikille ja jos se onnistuu vaikka seuraavan viikon ajan, saavat kaikki jonkin pienen palkkion. Ja sitten diili kahdeksi viikoksi tms.

[/quote]

En oikein kunnolla tunne muiden poikien vanhempia enkä tiedä minkä verran opettaja on laittanut palautetta toisten koteihin. Muuten kyllä ihan hyvä idea.

Pojalta tuli äsken viesti: Äiti, anteeksi kun minä olin huono koulussa.

:'( Perusluonteeltaan kiltti mutta todella puhelias ja vilkas. ( kuten minäkin pienempänä )

 

[ap]

juu, tiedän tunteen..mut muista iloita siitä yhdestä hymynaamasta enemmän kun murehdit niistä neljästä totisesta :hug:
silloin lapsikin huomaa et kannattaa yrittää, jos kaikkensa yrittää ja aina kaikki pettyy lapseen, miksi se enää edes yrittäisi?
itse oon ton vaiheen käynyt läpi tuon Sällin kanssa, välillä meinas voimat loppua, mut kyllä se siitä sit lopulta iloksi muuttui.

Kiitos. :hug: Minkä ikäinen poika teillä on? Oliko teillä samanlaisia "ongelmia" koulussa vai jotain muuta? Miten nykyään menee?

 

[keppälerttu]

juu, tiedän tunteen..mut muista iloita siitä yhdestä hymynaamasta enemmän kun murehdit niistä neljästä totisesta :hug:
silloin lapsikin huomaa et kannattaa yrittää, jos kaikkensa yrittää ja aina kaikki pettyy lapseen, miksi se enää edes yrittäisi?
itse oon ton vaiheen käynyt läpi tuon Sällin kanssa, välillä meinas voimat loppua, mut kyllä se siitä sit lopulta iloksi muuttui.

Kiitos. :hug: Minkä ikäinen poika teillä on? Oliko teillä samanlaisia "ongelmia" koulussa vai jotain muuta? Miten nykyään menee?

oli tuossa 7-8v tuollaisia ongelmia kuin teilläkin, siitä sit työn ja tuskan kanssa päästiin eroon..alakoulun loppu meni loistavasti mut sit yläkoulussa alkoi toisenlaiset ongelmat.(kiusaamista jne ) silloin olis pojan ollu todella helppo siirtyä takaisin tuohon aiempaan käytökseen, mut kun oli jo ymmärtänyt kuinka ikävää se oli, ei siihen onneksi alkanut..
muuten ongelmia sit seuras, mut se onkin sitten täysin toinen asia.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

En oikein kunnolla tunne muiden poikien vanhempia enkä tiedä minkä verran opettaja on laittanut palautetta toisten koteihin. Muuten kyllä ihan hyvä idea.

Pojalta tuli äsken viesti: Äiti, anteeksi kun minä olin huono koulussa.

:'( Perusluonteeltaan kiltti mutta todella puhelias ja vilkas. ( kuten minäkin pienempänä )

Yritä nyt ihmeessä saada lapsen itsetunto rakennettua vahvaksi, se, että tietää olevansa joissain asioissa hyvä ja aina rakastettu ja hyväksytty, kantaa pitkälle.

Itselläni on saman ikäinen reipas poika, reipas niin hyvässä, kuin pahassa. Sähikäinen, suorastaan, ikiliikkuja ja moottoriturpa.

 

[ap]

oli tuossa 7-8v tuollaisia ongelmia kuin teilläkin, siitä sit työn ja tuskan kanssa päästiin eroon..alakoulun loppu meni loistavasti mut sit yläkoulussa alkoi toisenlaiset ongelmat.(kiusaamista jne ) silloin olis pojan ollu todella helppo siirtyä takaisin tuohon aiempaan käytökseen, mut kun oli jo ymmärtänyt kuinka ikävää se oli, ei siihen onneksi alkanut..
muuten ongelmia sit seuras, mut se onkin sitten täysin toinen asia.

Millä ratkaisuilla te "korjaistte" tilanteen?

 

[ap]

Yritä nyt ihmeessä saada lapsen itsetunto rakennettua vahvaksi, se, että tietää olevansa joissain asioissa hyvä ja aina rakastettu ja hyväksytty, kantaa pitkälle.

Itselläni on saman ikäinen reipas poika, reipas niin hyvässä, kuin pahassa. Sähikäinen, suorastaan, ikiliikkuja ja moottoriturpa.

Kiitos sinulle.... Enemmän minua ehkä asentaa toisinaan opettajan asenne; vaikka työtäänhän hän tekee. :ashamed:

 

[ap]

Yritä nyt ihmeessä saada lapsen itsetunto rakennettua vahvaksi, se, että tietää olevansa joissain asioissa hyvä ja aina rakastettu ja hyväksytty, kantaa pitkälle.

Itselläni on saman ikäinen reipas poika, reipas niin hyvässä, kuin pahassa. Sähikäinen, suorastaan, ikiliikkuja ja moottoriturpa.

Kiitos sinulle.... Enemmän minua ehkä asentaa toisinaan opettajan asenne; vaikka työtäänhän hän tekee. :ashamed:

Siis ahdistaa, ei asenna....

 

[keppälerttu]

oli tuossa 7-8v tuollaisia ongelmia kuin teilläkin, siitä sit työn ja tuskan kanssa päästiin eroon..alakoulun loppu meni loistavasti mut sit yläkoulussa alkoi toisenlaiset ongelmat.(kiusaamista jne ) silloin olis pojan ollu todella helppo siirtyä takaisin tuohon aiempaan käytökseen, mut kun oli jo ymmärtänyt kuinka ikävää se oli, ei siihen onneksi alkanut..
muuten ongelmia sit seuras, mut se onkin sitten täysin toinen asia.

Millä ratkaisuilla te "korjaistte" tilanteen?

meillä oli opettajan kanssa yhteiset säännöt ja tavoitteet, positiivista palautetta kokoajan lapselle, ihan joka asiasta mistä vaan sitä saattoi antaa.
keskustelua, yhteistä aikaa, luottamusta, rakkautta..käytiin perheneuvolassakin, tosin se oli aika..hmm..turhaa..

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Kiitos sinulle.... Enemmän minua ehkä asentaa toisinaan opettajan asenne; vaikka työtäänhän hän tekee. :ashamed:

Siis ahdistaa, ei asenna....

Joudut siis tekemään tuplatyön: vakuuttamaan sekä omasta että opettajan puolesta lapsen siitä, että hän on riittävän hyvä.

Yritä kuitenkin jaksaa olla kannustava ja opettajallekin voi huomauttaa positiivisemman palautteen voimasta.

 

[ap]

meillä oli opettajan kanssa yhteiset säännöt ja tavoitteet, positiivista palautetta kokoajan lapselle, ihan joka asiasta mistä vaan sitä saattoi antaa.
keskustelua, yhteistä aikaa, luottamusta, rakkautta..käytiin perheneuvolassakin, tosin se oli aika..hmm..turhaa..

Tuo minusta olisikin tärkeää että positiivista palautetta saisi ihan pienistäkin asioista mistä vaan pystyy antamaan. Kun välillä tulee sellainen fiilis että jos oepttaja vaikka soittaa niin hän vaan kertoo missä olisi parantamisen varaa tai missä menee heikosti. Tai sitten se vaan tuntuu siltä.

 

[keppälerttu]

meillä oli opettajan kanssa yhteiset säännöt ja tavoitteet, positiivista palautetta kokoajan lapselle, ihan joka asiasta mistä vaan sitä saattoi antaa.
keskustelua, yhteistä aikaa, luottamusta, rakkautta..käytiin perheneuvolassakin, tosin se oli aika..hmm..turhaa..

Tuo minusta olisikin tärkeää että positiivista palautetta saisi ihan pienistäkin asioista mistä vaan pystyy antamaan. Kun välillä tulee sellainen fiilis että jos oepttaja vaikka soittaa niin hän vaan kertoo missä olisi parantamisen varaa tai missä menee heikosti. Tai sitten se vaan tuntuu siltä.

pojalla on nyt yläkoulussa just tuollainen opettaja..mä en kans kestä enää yhtään sen juttuja, kokoajan lannistetaan lapsi, ja mikä pahinta, se vetää aina tilaisuuden tullen valttikorttinsa esiin: kun silloin syksylläkin sä..joo joo, joka kerta kun jotain sattuu, vedetään vanhat jutut esiin..poika on kuitenkin nyt niin iso, et se jo osaa olla ottamatta sitä itseensä niin pahasti.pienemmälle tuollainen on pahempi juttu.

mut yritä puhua sille opettajalle ja sovitte yhdessä pelisäännöt.

 

[ap]

Kiitos sinulle.... Enemmän minua ehkä asentaa toisinaan opettajan asenne; vaikka työtäänhän hän tekee. :ashamed:

Siis ahdistaa, ei asenna....

Joudut siis tekemään tuplatyön: vakuuttamaan sekä omasta että opettajan puolesta lapsen siitä, että hän on riittävän hyvä.

Yritä kuitenkin jaksaa olla kannustava ja opettajallekin voi huomauttaa positiivisemman palautteen voimasta.

Olen sanonutkin opettajalle tuosta positiivisen palautteen antamisesta. Meillä on nyt keskustelutuokio ( kaikilla vanhemmilla nyt keväällä ) jossa tuon asian voisin ottaa taas esille. Oli opettaja tänäänkin sanonut lapselle että kyllä sinä pystyt siihen hymynaamaan jos vaan tarpeeksi yrität kun aiemminkin onnistuit.

 

[kouluterveydenhoitaja]

Mä ehdottaisin, että pyytäisit palaveria opettajan, terveydenhoitajan, koulukuraattorin (jos saatavilla), tarv. rehtorin ja mikäli muita opettavia opettajia on, kanssa. Monessa koulussa tätä porukkaa kutsutaan oppilashuoltoryhmäksi. Istuisitte yhdessä alas ja miettisitte, minkälaiset yhteiset pelisäännöt luotte, joiden mukaan koulussa toimitaan. Että lapsi tarvitsee myös positiivista palautetta koulunkin suunnalta, kiitosta siitä kun joku menee hyvin.

Sopikaa kontrollipalaveri tarvittaessa sekä esim. 1/2 vuoden päähän, katsotte yhdessä, miten on mennyt ja pitäisikö tavoitteita ja toimintamalleja entrata.

Kodin puolesta hoidatte kuntoon säännölliset elämäntavat (mm. ruokailu, ulkoilu, uni), rajoitatte tv:n ja pelien parissa puuhailua, tuette läksyjen teossa ja kysytte joka päivä, miten koulussa meni. Reissuvihko jokapäiväiseen käyttöön sekä opettajan, että teidän puoleltanne.

Iloista on, että olet kiinnostunut lapsesi hyvinvoinnista ja asiaan tartutaan vaiheessa, jossa sille vielä jotain voi. Liian moni lapsi pääsee yläkouluun saakka ongelmineen, jossa tilanne onkin sitten jo hirmu paljon hankalampi.

 

[ap]

Laskeskelin tuossa "hymyt ja viivat" vihkosta; hymyjä 14, viivoja 8.... joten voiton puolella kuitenkin.

 

[ap]

Mä ehdottaisin, että pyytäisit palaveria opettajan, terveydenhoitajan, koulukuraattorin (jos saatavilla), tarv. rehtorin ja mikäli muita opettavia opettajia on, kanssa. Monessa koulussa tätä porukkaa kutsutaan oppilashuoltoryhmäksi. Istuisitte yhdessä alas ja miettisitte, minkälaiset yhteiset pelisäännöt luotte, joiden mukaan koulussa toimitaan. Että lapsi tarvitsee myös positiivista palautetta koulunkin suunnalta, kiitosta siitä kun joku menee hyvin.

Sopikaa kontrollipalaveri tarvittaessa sekä esim. 1/2 vuoden päähän, katsotte yhdessä, miten on mennyt ja pitäisikö tavoitteita ja toimintamalleja entrata.

Kodin puolesta hoidatte kuntoon säännölliset elämäntavat (mm. ruokailu, ulkoilu, uni), rajoitatte tv:n ja pelien parissa puuhailua, tuette läksyjen teossa ja kysytte joka päivä, miten koulussa meni. Reissuvihko jokapäiväiseen käyttöön sekä opettajan, että teidän puoleltanne.

Iloista on, että olet kiinnostunut lapsesi hyvinvoinnista ja asiaan tartutaan vaiheessa, jossa sille vielä jotain voi. Liian moni lapsi pääsee yläkouluun saakka ongelmineen, jossa tilanne onkin sitten jo hirmu paljon hankalampi.

Kiitos sinullekin vastauksestasi; tässä oli paljon hyvää asiaa. Täytyy alkaa kunnolla panostamaan pojan koulunkäyntiin ja kannustukseen. Jospa tämä tästä lähtisi sujumaan.

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Olen sanonutkin opettajalle tuosta positiivisen palautteen antamisesta. Meillä on nyt keskustelutuokio ( kaikilla vanhemmilla nyt keväällä ) jossa tuon asian voisin ottaa taas esille. Oli opettaja tänäänkin sanonut lapselle että kyllä sinä pystyt siihen hymynaamaan jos vaan tarpeeksi yrität kun aiemminkin onnistuit.

Tuo "tarpeeksi yrittäminen" särähtää korvaani. Tulee laiska-tyhmä-saamaton-olo, jos ei onnistukaan, vaikka kuinka yrittää, eikä huomaa yrittävänsä väärää asiaa tai väärällä tavalla.

Oletko kurkannut blogini alkupään postauksia? Linkki löytyy profiilistani.

 

[ap]

Tuo "tarpeeksi yrittäminen" särähtää korvaani. Tulee laiska-tyhmä-saamaton-olo, jos ei onnistukaan, vaikka kuinka yrittää, eikä huomaa yrittävänsä väärää asiaa tai väärällä tavalla.

Oletko kurkannut blogini alkupään postauksia? Linkki löytyy profiilistani.

Niin. Opettajalla on oma toimintatyylinsä; kaikista asioista en ole samaa mieltä hänen kanssaan.

Kurkkaan blogiisi takuulla kunhan ehdin paremmalla ajalla. Kiitos....

 

[ap]

pojalla on nyt yläkoulussa just tuollainen opettaja..mä en kans kestä enää yhtään sen juttuja, kokoajan lannistetaan lapsi, ja mikä pahinta, se vetää aina tilaisuuden tullen valttikorttinsa esiin: kun silloin syksylläkin sä..joo joo, joka kerta kun jotain sattuu, vedetään vanhat jutut esiin..poika on kuitenkin nyt niin iso, et se jo osaa olla ottamatta sitä itseensä niin pahasti.pienemmälle tuollainen on pahempi juttu.

mut yritä puhua sille opettajalle ja sovitte yhdessä pelisäännöt.

Tuo on inhottavaa jos esiin otetaan aina vaan ne asiat jossa menee huonosti tai voisi mennä paremmin. Kyllähän jos miettii itseäänkin niin positiivinen palaute kannustaa enemmän mitä negatiivinen. Ihan jo kotitöissäkin; jos ruoasta vaikka saa kiitosta, kannustaa se tekemään jatkossakin motivoituneena. Jos taas vaan saisi pelkkää arvostelua tai kehotuksia parantaa ym. niin eipä se paljon motivoisi.

 

[vieras]

Älä murehdi liikaa, hiljaa hyvä tulee. Meillä 9 v poika jolla tuo vihko ollut käytössä ja välillä menee paremmin ja välillä huonommin. Oletko huomannut että vaikuttaako väsymys ym. käytökseen. Tänään oli koulussa kuuntelemassa palautteen ja vaikka meilläkin noita viivanaamoja tulee välillä niin opettaja oli silti tosi tyytyväinen tilanteeseen, hyvillä mielin siirtää pojan seuraavalle luokalle. Monesti se asia on isompi vanhemmille kuin sille lapsella ja opettajalle. Ole avoin koulun suuntaan ja pyydä heitä tekemään yhteistyötä asiassa sinun kanssasi, lapsesi hyötyy siitä parhaiten. Ota negatiivinenkin palaute positiivisena ja etsikää yhdessä ratkaisu opettajan kanssa. Ennen kaikkea puhu avoimesti lapsesi kanssa ja mieti miksi hän ei jaksa olla tunnilla rauhassa. Meillä sellanen pallo käytössä, poika ottaa sen pulpetista kun tekisi mieli liikehtiä tai puhua. Tsemppiä!

 

[ap]

Älä murehdi liikaa, hiljaa hyvä tulee. Meillä 9 v poika jolla tuo vihko ollut käytössä ja välillä menee paremmin ja välillä huonommin. Oletko huomannut että vaikuttaako väsymys ym. käytökseen. Tänään oli koulussa kuuntelemassa palautteen ja vaikka meilläkin noita viivanaamoja tulee välillä niin opettaja oli silti tosi tyytyväinen tilanteeseen, hyvillä mielin siirtää pojan seuraavalle luokalle. Monesti se asia on isompi vanhemmille kuin sille lapsella ja opettajalle. Ole avoin koulun suuntaan ja pyydä heitä tekemään yhteistyötä asiassa sinun kanssasi, lapsesi hyötyy siitä parhaiten. Ota negatiivinenkin palaute positiivisena ja etsikää yhdessä ratkaisu opettajan kanssa. Ennen kaikkea puhu avoimesti lapsesi kanssa ja mieti miksi hän ei jaksa olla tunnilla rauhassa. Meillä sellanen pallo käytössä, poika ottaa sen pulpetista kun tekisi mieli liikehtiä tai puhua. Tsemppiä!

Kiitos vastauksestasi....

Tsemppaa myös itseä lukea että muillakin on tällainen käytäntö ja hyvin menee. Tuo on varmaan totta että on suurempi asia vanhemmille ( tai tässä tapauksessa minulle, mies ei ole samanlainen stressaaja ) kuin lapselle tai opettajalle. Täytyy vaan luottaa että asiat lutviintuu ja lapsesta kasvaa tasapainoinen ja kunnollinen aikuinen jolla on itseluottamus kohdallaan.

 

[ap huomattavasti paremmalla mielellä :)]

Nyt lähden ruoanlaittoon mutta enemmän kuin mielellään luen vielä mielipiteitä, omia kokemuksia, ym. Palaan myöhemmin koneelle, kiitos kaikille jo vastanneille.... :hug:

 

[JONSERED Karhunkantaja]

Se muuten oli unohtua, että 9-vuotiaalla on menossa "pikkumurrosikä", "kuningasvuosi", eli alkaa ottaa pientä pesäeroa vanhempiinsa. se lisää haastetta entisestään.

 

[uumamimami]

Meillä sama homma 7-vuotiaan kanssa ja en ole tyytyväinen opettajan metodeihin ja mielipiteisiin.
Aina negatiiviset palautteet tulee kotiin,mutta ei positiivisia,vaikka tiedän että niitäkin on!

Pojalle ladataan kauhea stressi,jotta täytyy tehdä sitä ja täytyy tehdä tätä....ole kiltisti....istu paikallasi rauhassa jne.


Minun poikani on yleisopetuksen pienryhmässä ja heidän opettajansa käyttäytyy niin kuin olisi isossa luokassa.
Poikani on erittäin fiksu ja nopea oppimaan,mutta ei tahdo pysyä paikallaan.

Itsekkin taistelen välillä masennuksen ja välillä ilon hetkien kanssa.....