8-vuotiaan tytön surma - ahdistaa päivittäin!

[Saraldo]

[QUOTE="vieras";28201472]Tämäkin on ihan totta. Mutta olisipa edes joku viranomainen käynyt asunnossa, koska se oli lukemani mukaan soveltumaton tuon kokoisen perheen käyttöön. Nythän siellä ei käynyt paikan päällä kukaan viranomaistaho.[/QUOTE]

Mä taas muistan lukeneeni, että siellä oli käyty ja siinä todettu, että ahdasta on. Valitettavasti tuollaiset ihmiset osaavat olla pirun uskottavia ja vakuuttavia ja saavat ihmiset uskomaan vaikka mitä. Ei olis tarvittu kuin yksi, joka olisi nähnyt kaiken sen esityksen läpi.

 

["vieras"]

Mä taas muistan lukeneeni, että siellä oli käyty ja siinä todettu, että ahdasta on. Valitettavasti tuollaiset ihmiset osaavat olla pirun uskottavia ja vakuuttavia ja saavat ihmiset uskomaan vaikka mitä. Ei olis tarvittu kuin yksi, joka olisi nähnyt kaiken sen esityksen läpi.

Ai, minä taas ymmärsin, että siellä ei ollut käyty. Ainakaan silloin ei oltu käyty kotona vierailulla, kun lapsi oli kotiutettu sieltä lastensuojeluyksiköstä.

 

[Coffee Break]

Miettikääpä koko maapalloa ja mitä kaikkea vastaavaa tapahtuu lapsia kohtaan kuten myös eläimiä. Ihminen oikeasti on vaan niin syvältä ettei tosikaan. Harmi että just ne lisääntyy joilla lisääntyminen ei ole toivottavaa.

 

["vieras"]

Miettikääpä koko maapalloa ja mitä kaikkea vastaavaa tapahtuu lapsia kohtaan kuten myös eläimiä. Ihminen oikeasti on vaan niin syvältä ettei tosikaan. Harmi että just ne lisääntyy joilla lisääntyminen ei ole toivottavaa.

Tämä on totta. Ja nyt omalta osaltani lopetan tämän ketjun lukemisen. Ahdistaa jälleen kerran.:/

 

[Komppaan]

Samoin. Olisin soittanut poliisille. Polisiin olisi käsittääkseni pitänyt viedä tyttö lääkäriin, joka olisi arvioinut pahoinpitelyn jälkiä, vaikka kotona tilanne olisi ollut rauhallinen ja vanhemmat sepittäneet tytön vahingoittaneen itseään. Uskon, että poliiseille se ei olisi mennyt läpi.

Olisin myös soittanut lastensuojeluun kerta toisensa jälkeen, jos ja kun sama meno jatkui. Lastensuojeluilmoituksen tehnyt ei kylläkään käsittääkseni saa tietoa onko ilmoitus johtanut toimenpiteisiin, mutta olisihan skarppi naapuri tajunnut, että välitön vaara on yhä olemassa.

 

[vääryys huutaa]

[QUOTE="vieras";28201181]Ahdistutko samalla tavalla niiden lukemattomien lasten vuoksi, jotka kärsivät ympäri maailmaa tälläkin hetkellä?[/QUOTE]

Vasemmistolaisena luultavasti ymmärrän tämän ajatuskulun, mutta vanhemmiten olen alkanut pitää sitä kyynisenä. Se, että muualla kärsitään vielä enemmän, ei tarkoita etteikö pitäisi kiinnostua täkäläisten ongelmista. Samoin kuin sekään ei saisi lamauttaa, että kaikkia ei voi yksi auttaa, päinvastoin, silloin on tehtävä oma osuutensa. Kun järkyttyy, pitäisi voida tehdä jotain. Muuten toimettomuus pahenee.

Se onkin sitten toinen kysymys, miten se saadaan aikaan. Minun mielestä kaikki lähtee siitä, että avataan ovet lasten kulkea porukalla ja yksinään ja lopetetaan perhekeskeistyminen. Niin, että lasten on helppo luoda suhteet naapurustoon ja sitä kautta vähitellen aletaan tietääkin missä mennään. Mutta tämä vaatisi, että ihmisten on ylipäätään tutustuttava naapureihinsa nykyistä paljon paremmin, ja meidän on kulttuurina puhuttava lasten oikeudesta löytää kuuntelevia aikuisia joka puolelta.

Sitten kun lapsetkin tietävät tulevansa kuulluksi kun vain menevät ja kertovat, kertomisen todennäköisyys kasvaa. Mitä perhekeskeisempiä olemme, sitä enemmän lapset kärsivät!

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28201466]Hetkinen, en sanonut missään kohdassa, että itse olisin toiminut paremmin. Mutta jos hätäkeskukseen soittaa, olisin kyllä jämäkämpi kuin sinä. Sanoisin, että "seinän toisella puolella pahoinpidellään lasta. Joo, kuuluu oksentamista, huutamista ja pahoinpitelyn ääniä."[/QUOTE]

Jos seinän takaa kuuluu epämääräisiä ääniä, mistä ihmeestä sä voit varmuudella sanoa, että siellä pahoinpidellään ja ketä...Meilläkin 3 pienen lapsen perheessä on välillä sellainen mekkala käynnissä, että voisi luulla täällä kaikkien pahoinpitelevän toisiaan... Ja sitäkään emme tiedä, millainen arka mummeli siellä naapurissa on asunut tai onko ylipäätään naapureita ollut paikalla kun näitä pahoinpitelyjä on tapahtunut. (itse olen asunut kerrostalossa, jossa ei kyennyt päättelemään, mistä suunnasta äänet tulevat, ja olenpa sellaisessakin, josta kaikki naapurit lähtivät esim. viikonlopuiksi muualle).

Ja mitä tulee hätäkeskukseen, niin itse olen 3 kertaa joutunut soittamaan ja apua sieltä on herunut tasan 1 kerran ja sekin oli melkoisen lypsämisen takana.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28201466]Hetkinen, en sanonut missään kohdassa, että itse olisin toiminut paremmin. Mutta jos hätäkeskukseen soittaa, olisin kyllä jämäkämpi kuin sinä. Sanoisin, että "seinän toisella puolella pahoinpidellään lasta. Joo, kuuluu oksentamista, huutamista ja pahoinpitelyn ääniä."[/QUOTE]

Jos seinän takaa kuuluu epämääräisiä ääniä, mistä ihmeestä sä voit varmuudella sanoa, että siellä pahoinpidellään ja ketä...Meilläkin 3 pienen lapsen perheessä on välillä sellainen mekkala käynnissä, että voisi luulla täällä kaikkien pahoinpitelevän toisiaan... Ja sitäkään emme tiedä, millainen arka mummeli siellä naapurissa on asunut tai onko ylipäätään naapureita ollut paikalla kun näitä pahoinpitelyjä on tapahtunut. (itse olen asunut kerrostalossa, jossa ei kyennyt päättelemään, mistä suunnasta äänet tulevat, ja olenpa sellaisessakin, josta kaikki naapurit lähtivät esim. viikonlopuiksi muualle).

Ja mitä tulee hätäkeskukseen, niin itse olen 3 kertaa joutunut soittamaan ja apua sieltä on herunut tasan 1 kerran ja sekin oli melkoisen lypsämisen takana.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28201553]Jos seinän takaa kuuluu epämääräisiä ääniä, mistä ihmeestä sä voit varmuudella sanoa, että siellä pahoinpidellään ja ketä...Meilläkin 3 pienen lapsen perheessä on välillä sellainen mekkala käynnissä, että voisi luulla täällä kaikkien pahoinpitelevän toisiaan... Ja sitäkään emme tiedä, millainen arka mummeli siellä naapurissa on asunut tai onko ylipäätään naapureita ollut paikalla kun näitä pahoinpitelyjä on tapahtunut. (itse olen asunut kerrostalossa, jossa ei kyennyt päättelemään, mistä suunnasta äänet tulevat, ja olenpa sellaisessakin, josta kaikki naapurit lähtivät esim. viikonlopuiksi muualle).

Ja mitä tulee hätäkeskukseen, niin itse olen 3 kertaa joutunut soittamaan ja apua sieltä on herunut tasan 1 kerran ja sekin oli melkoisen lypsämisen takana.[/QUOTE]

Niin no, mistäs minä tiedän tai mistäs sinä tiedät sen paremmin. Tuolla tyylillä et kyllä apua saakaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28201466]Hetkinen, en sanonut missään kohdassa, että itse olisin toiminut paremmin. Mutta jos hätäkeskukseen soittaa, olisin kyllä jämäkämpi kuin sinä. Sanoisin, että "seinän toisella puolella pahoinpidellään lasta. Joo, kuuluu oksentamista, huutamista ja pahoinpitelyn ääniä."[/QUOTE]

Ja mitäs jos ilkeä äitipuoli on koko naapurustolle sepittänyt valeitaan, kuinka tyttö parka on niin sekaisin vanhempiensa erosta tai jostain muusta, että meluaa tahallaan, oksentelee, leikkelee vaatteitaan ja repii tukkaansa. Juu, juu, hoitoa saa, mutta vaikeaa on. Että anteeksi kovasti jos meiltä kuuluu epämääräisiä ääniä välillä, ne on niitä tytön "kohtauksia". Eikös tällä äitipuolella ollut taipumusta tarinoiden sepittelyyn...?

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28201569]Ja mitäs jos ilkeä äitipuoli on koko naapurustolle sepittänyt valeitaan, kuinka tyttö parka on niin sekaisin vanhempiensa erosta tai jostain muusta, että meluaa tahallaan, oksentelee, leikkelee vaatteitaan ja repii tukkaansa. Juu, juu, hoitoa saa, mutta vaikeaa on. Että anteeksi kovasti jos meiltä kuuluu epämääräisiä ääniä välillä, ne on niitä tytön "kohtauksia". Eikös tällä äitipuolella ollut taipumusta tarinoiden sepittelyyn...?[/QUOTE]

Mutta edelleen toistan, että viranomaisten olisi pitänyt puuttua yli kymmeneen ilmoitukseen.

 

[Saraldo]

[QUOTE="vieras";28201569]Ja mitäs jos ilkeä äitipuoli on koko naapurustolle sepittänyt valeitaan, kuinka tyttö parka on niin sekaisin vanhempiensa erosta tai jostain muusta, että meluaa tahallaan, oksentelee, leikkelee vaatteitaan ja repii tukkaansa. Juu, juu, hoitoa saa, mutta vaikeaa on. Että anteeksi kovasti jos meiltä kuuluu epämääräisiä ääniä välillä, ne on niitä tytön "kohtauksia". Eikös tällä äitipuolella ollut taipumusta tarinoiden sepittelyyn...?[/QUOTE]

Musta jotenkin tuntuu siltä, että se naikkonen alkoi jo melkein itsekin uskoa omiin valheisiinsa ja tarinoihinsa. Hän on saattanut antaa itsestään todella mukavan kuvan naapureille ja selittää, että kun tuo lapsi on vaan niin hankala, vaikka kuinka yritetään jne jne.

 

[kyllä]

[QUOTE="vieras";28200024]Jos noin paljon ahdistaa, suosittelen sulle terapiaa. Tuo ei ole enää normaalia.[/QUOTE]

Minä "jouduin" tämän tapauksen takia terapiaan, syksyllä jo kun jutun yksityiskohdat julkistettiin. Voin vain suositella,sain avun.

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";28201576]Mutta edelleen toistan, että viranomaisten olisi pitänyt puuttua yli kymmeneen ilmoitukseen.[/QUOTE]

Kyllä, VIRANOMAISTEN. Minä puhunkin tässä nyt niistä kaikista muista, kuten naapureista, opettajasta jne. jotka ovat tytön tunteneet ja olleet huolissaan. Mitä he olisivat voineet tehdä enempää kuin lastensuojeluilmoituksia...? Etenkin kun lapsi itse vielä visusti kiistää kaikki pahoinpitelyepäilyt.

Noh, en jaksa jankata enempää. Pistää vaan ärsyttämään nämä besserwisserit, jotka tällaisten tragedioiden jälkeen tulevat kukkoilemaan, kuinka paljon paremmin olisivat itse osanneet tilanteet hoitaa. Eivät ole asiat aina niin musta-valkoisia kuin voisi ajatella.

 

["..."]

Käykää allekirjoittamassa adressi ja pyytäkää muitakin tekemään niin:

http://www.adressit.com/allekirjoitukset/yksikin_8-vuotias_murhanuhri_on_liikaa/start/23860

Mielestäni tuossa adressissa pitäisi jo olla puolen Suomen nimet...

 

["vieras"]

Musta jotenkin tuntuu siltä, että se naikkonen alkoi jo melkein itsekin uskoa omiin valheisiinsa ja tarinoihinsa. Hän on saattanut antaa itsestään todella mukavan kuvan naapureille ja selittää, että kun tuo lapsi on vaan niin hankala, vaikka kuinka yritetään jne jne.

Niinpä. Ja jos ovat vielä kertoneet, että äidillä on ongelmia ja tytön huoltajuus on annettu isälle, niin kyllähän siinä helposti voi asiaa tuntematon sokaistua ajattelemaan, että tytön ongelmat johtuvat äidillä vietetystä ajasta ja onneksi nyt on päässyt isänsä ja tämän uuden naisystävän huomaan.

 

[eri mieltä]

Vasemmistolaisena luultavasti ymmärrän tämän ajatuskulun, mutta vanhemmiten olen alkanut pitää sitä kyynisenä. Se, että muualla kärsitään vielä enemmän, ei tarkoita etteikö pitäisi kiinnostua täkäläisten ongelmista. Samoin kuin sekään ei saisi lamauttaa, että kaikkia ei voi yksi auttaa, päinvastoin, silloin on tehtävä oma osuutensa. Kun järkyttyy, pitäisi voida tehdä jotain. Muuten toimettomuus pahenee.

Se onkin sitten toinen kysymys, miten se saadaan aikaan. Minun mielestä kaikki lähtee siitä, että avataan ovet lasten kulkea porukalla ja yksinään ja lopetetaan perhekeskeistyminen. Niin, että lasten on helppo luoda suhteet naapurustoon ja sitä kautta vähitellen aletaan tietääkin missä mennään. Mutta tämä vaatisi, että ihmisten on ylipäätään tutustuttava naapureihinsa nykyistä paljon paremmin, ja meidän on kulttuurina puhuttava lasten oikeudesta löytää kuuntelevia aikuisia joka puolelta.

Sitten kun lapsetkin tietävät tulevansa kuulluksi kun vain menevät ja kertovat, kertomisen todennäköisyys kasvaa. Mitä perhekeskeisempiä olemme, sitä enemmän lapset kärsivät!

höpsistä. keski-euroopassa on aivan normaalia, että vielä teini-ikäiset viettävät päivät ja illat ja viikonloput perheen kanssa, eivät hengaile kadun kulmilla, ja todellakaan lasten pahoinpitelyt eivät tästä perhekeskeisestä elämäntyylistä lisäänny.

suomessa on eniten pahoinpidelty lapsia ja naisia kun elämä oli raskasta, työtä paljon maalla, naiset tulivat hulluiksi ja vietiin hullujenhuoneelle loppuelämäksi, koska elämä oli raskasta ja eivät sitä kestäneet. suuret lapsimäärät ja paljon työtä.

eerikan tapauksessa kyseessä ei ole tiedon puute, että kukaan ei olisi tajunnut, kuullut nähnyt. naapuri näki, koulu näki, moni näki. jostain syystä kukaan ei uskaltanut vahvasti puuttua. kaikenlainen yhteisöllisyys ja kyttääminen on muotisana, mutta aiheuttaa vain pahoinvointia paljon enemmän kuin hyvää. koskapa me emme puutu asioihin, joissa mies pahoinpitelee tai mies on se päätekijä, tai väkivaltainen nainen. Me puutumme tapauksiin, joihin uskalllamme, emme niihin, joissa kuolee joku.

 

["jep"]

[QUOTE="vieras";28201569]Ja mitäs jos ilkeä äitipuoli on koko naapurustolle sepittänyt valeitaan, kuinka tyttö parka on niin sekaisin vanhempiensa erosta tai jostain muusta, että meluaa tahallaan, oksentelee, leikkelee vaatteitaan ja repii tukkaansa. Juu, juu, hoitoa saa, mutta vaikeaa on. Että anteeksi kovasti jos meiltä kuuluu epämääräisiä ääniä välillä, ne on niitä tytön "kohtauksia". Eikös tällä äitipuolella ollut taipumusta tarinoiden sepittelyyn...?[/QUOTE]

kyllä. otti kuvia niistä itse repimistään tavaroista ja koruista joita puki lapselle itse, ja halusi niitä näyttää tytön sukulaisille.

 

["ahdistaa"]

Todella paljon on ahdistanut tämä juttu minuakin. Sen verran olen yrittänyt suojella itseäni etten lukisi ainakaan mitään Alibin juttuja yms.

Minulla tämä ahdistus alkoi siitä, kun näin kaupan lehtihyllyssä Seiskan, ja lehden kannessa kuvan tytön isästä. Tajusin että tämä ihminen on minulle tuttu. En voi sanoa että olisin mitenkään hyvin häntä tuntenut. Kummallakaan meistä ei esim. ole koskaan ollut tiedossamme toistemme puhelinnumeroa tai osoitetta. Oikea ilmaisu olisi kai sellainen hyvänpäiväntuttu. Viimeksi olen tavannut hänet ehkä joskus 5 vuotta sitten.

Mutta joka tapauksessa, tämä ihminen oli minulle TUTTU. Olen aivan varma, että tämä seikka on pahentanut merkittävällä tavalla ahdistustani ja järkytystäni. Se on jotenkin tuonut tapauksen paljon lähemmäksi. En tiedä pitäisikö itsekin hakeutua keskustelemaan asiasta jonkun kanssa?

 

["vieras"]

Minäkin ahdistuin. En viime keväänä lukenut aiheesta, en pystynyt. Nyt eksyin uutiseen, jossa oli tarkka kuvaus murhayön tapahtumista.

Ja olen aivan samaa mieltä aloittajan kanssa, valitettavasti juuri täälläkin ketjussa ilmi tullut "oman psyyken suojeleminen" on rivien välistä usein luettavissa "en halua tietää, ei kuulu mulle". Näin se vaan menee, ihmisten välinpitämättömyys ja hiljaisuus juuri sallii tällaisten kauheuksien jatkumisen. Kohautetaan vain olkia. Niin tehtiin sossussakin, kun ei toimittu.

Todella ironista ajatella, että tytön isänäiti on ollut perusturvajohtaja (juuri eläkkeelle jäänyt, ehkä tapauksen vuoksi) ja isän veljellä on lastenkoti Uudellamaalla (tästä on uusimmassa Seiskassa). Ja isänisäkin on musiikkiterapeutti. Ainakin isänäidin kytkös sosiaalihuoltoon on pelottava tekijä, olisiko tyttö yhä elossa ilman näitä lastensuojelukytköksiä?

Tarina on karmea, niin karmea. Sitä ei kansan tulisi unohtaa koskaan, ei tulisi painaa villaisella, ei tulisi hyssytellä. Eerikan kohtalon tulisi nousta puheenaiheeksi ihmisten keskuudessa, sen tulisi muistuttaa mistä kohtaa tämä yhteiskunta on mätä (lastensuojelu!), jotta päätöksentekijät olisivat pakotettuja muutoksiin.

Jotenkin tässä suomalaisten suhtautumisessa (lue: en halua lukea, enkä kuulla) paistaa juuri se suomalainen mentaliteetti, että ollaan kiinnostuneita vain omista asioistamme. Norjassa Breivikin murhat olivat muutos, ihmiset yhdistyivät pahaa vastaan ja kylvivät rakkautta. Suomessa laitetaan laiput silmille ja eikä vilkaista naapuuriin senkään vertaa kuin aiemmin.

Norjan tapahtumia ei voi mitenkään yhdistää tähän tapaukseen, koska Norjassa oli kyse joukkomurhasta. Sellainen koskettaa aina koko kansaa. Tässä on kyse yksittäisestä tapauksesta. Ja edelleenkin yksityiskohdilla mässäilystä ei ole mitään hyötyä kenellekään. Se ei pelasta yhtään lasta, että ihmiset lukee lehdistä kuinka monta kertaa Eerikaa lyötiin. Tapahtumasta ja siihen johtaneista syistä pitäisi puhua täysin eri tasolla, että se saisi ihmiset tekemään jotain.

 

["vieras"]

[QUOTE="...";28201609]Käykää allekirjoittamassa adressi ja pyytäkää muitakin tekemään niin:

Adressit.com - Allekirjoitukset - Yksikin lapsimurha on liikaa

Mielestäni tuossa adressissa pitäisi jo olla puolen Suomen nimet...[/QUOTE]

Miksi ihmeessä pitäisi allekirjoittaa adressi, jossa vaaditaan lastensuojelun toimien tutkimusta kun sitä tutkimusta tehdään jo parhaillaan? Tämän adressin ainoa tarkoitus on saada ihmisille hyvä mieli, koska nythän he ovat tehneet jotakin asian eteen kun ovat laittaneet nimensä adressiin.

 

["vieras"]

[QUOTE="ahdistaa";28201898]Todella paljon on ahdistanut tämä juttu minuakin. Sen verran olen yrittänyt suojella itseäni etten lukisi ainakaan mitään Alibin juttuja yms.

Minulla tämä ahdistus alkoi siitä, kun näin kaupan lehtihyllyssä Seiskan, ja lehden kannessa kuvan tytön isästä. Tajusin että tämä ihminen on minulle tuttu. En voi sanoa että olisin mitenkään hyvin häntä tuntenut. Kummallakaan meistä ei esim. ole koskaan ollut tiedossamme toistemme puhelinnumeroa tai osoitetta. Oikea ilmaisu olisi kai sellainen hyvänpäiväntuttu. Viimeksi olen tavannut hänet ehkä joskus 5 vuotta sitten.

Mutta joka tapauksessa, tämä ihminen oli minulle TUTTU. Olen aivan varma, että tämä seikka on pahentanut merkittävällä tavalla ahdistustani ja järkytystäni. Se on jotenkin tuonut tapauksen paljon lähemmäksi. En tiedä pitäisikö itsekin hakeutua keskustelemaan asiasta jonkun kanssa?[/QUOTE]

Totta kai tuollainen lisää ahdistusta. Kannattaa hakea apua, kirkolta ainakin saa ilmaista kriisiapua.

 

[Littledeath]

Mä varmaan soittaisin suoraan poliisille jos epäilisin että naapurin lasta pahoinpideltäisi. Olen tehnyt niin ennenkin mutta silloin oli kyse aikuisten pahoinpitelystä. Siis hätäkeskukseen suoraan.

 

[trauma]

Mua ahdistaa valtavasti nuo uutiset ja tämä tapaus, mutta siksi lähinnä että siitä kirjoitetaan kuin se olisi harvinainen yksittäistapaus, ja yleensä sossujärjestelmätoimii. Mua ahdistaa koska se on valetta. Lastensuojelun touhu on ollut tuota samaa jo kaksikymmentä vuotta. Lintsaavia teinejä ja masntuneiden vauvoja kyllä huostaanotetaan ihan pienistäkin syistä, mutta oikeasti pahoilta ja vaativilta tapauksilta suljetaan silmät.

Mä ja mun sisarukset elettiin hyvin pitkälle samanlainen lapsuus kuin tuo eerika. Julmaa väkivaltaa, nöyryyttämistä, syylliseksi lavastamista, haukkumista, kiduttamista, vapaudenriistoa, joka päivä, vuosikaudet. Eikä meistä koskaan ketään muita kuin mut otetu huostaan, ja minutkin siksi että aloin karkailemaan kotoa. Laitokseen sijoituksen jälkeen kukaan ei koskaan kysynyt mitä mulle kuului, miksi olin karannut, ei mitäään. Sinne mut paiskattiin muiden kapinoivien teinien sekaan ja oletettiin että "sillä nyt vaan on vähän vaikeeta". Ei keskusteluapua, ei selvittämistä, ei edes yhtä kysymystä, mitä teillä kotona tapahtuu. Mulla ja mun jokaisella sisaruksella on aikuisena mielenterveysongelmia, yhdellä kroonista masennusta, toisella pakko-oireita, yksi ei ole puhunut MITÄÄN vuosiin, itselläni on persoonallisuushäiriö ja kärsin edelleen yöllisistä painajaisista, ja monet lapsuudesta muistuttavat asiat aiheuttaa mulle edelleen paniikkikohtauksia, vaikka muutin kotoa jo 12 vuotta sitten.

 

[en osaa muuta]

Mua ahdistaa valtavasti nuo uutiset ja tämä tapaus, mutta siksi lähinnä että siitä kirjoitetaan kuin se olisi harvinainen yksittäistapaus, ja yleensä sossujärjestelmätoimii. Mua ahdistaa koska se on valetta. Lastensuojelun touhu on ollut tuota samaa jo kaksikymmentä vuotta. Lintsaavia teinejä ja masntuneiden vauvoja kyllä huostaanotetaan ihan pienistäkin syistä, mutta oikeasti pahoilta ja vaativilta tapauksilta suljetaan silmät.

Mä ja mun sisarukset elettiin hyvin pitkälle samanlainen lapsuus kuin tuo eerika. Julmaa väkivaltaa, nöyryyttämistä, syylliseksi lavastamista, haukkumista, kiduttamista, vapaudenriistoa, joka päivä, vuosikaudet. Eikä meistä koskaan ketään muita kuin mut otetu huostaan, ja minutkin siksi että aloin karkailemaan kotoa. Laitokseen sijoituksen jälkeen kukaan ei koskaan kysynyt mitä mulle kuului, miksi olin karannut, ei mitäään. Sinne mut paiskattiin muiden kapinoivien teinien sekaan ja oletettiin että "sillä nyt vaan on vähän vaikeeta". Ei keskusteluapua, ei selvittämistä, ei edes yhtä kysymystä, mitä teillä kotona tapahtuu. Mulla ja mun jokaisella sisaruksella on aikuisena mielenterveysongelmia, yhdellä kroonista masennusta, toisella pakko-oireita, yksi ei ole puhunut MITÄÄN vuosiin, itselläni on persoonallisuushäiriö ja kärsin edelleen yöllisistä painajaisista, ja monet lapsuudesta muistuttavat asiat aiheuttaa mulle edelleen paniikkikohtauksia, vaikka muutin kotoa jo 12 vuotta sitten.

sanoa kuin että olen pahoillani sinun ja sisarustesi puolesta. Tämä taitaa olla malliesimerkki siitä kuinka huonosti voi huostaanotetun "seuranta" toimia. Toivottavasti saat apua ongelmiisi!